Kun reilu vuosi sitten luin Ninefox Gambitin, olo oli hivenen hämmentynyt. Kirjailija, josta en ollut pikkuvihjeitä lukuunottamatta nähnyt juuri mainintoja, oli jotenkin onnistunut julkaisemaan vuoden kovimman scifikirjan.
Nyt Yoon Ha Lee jatkaa tarinaa Raven Stratagemissa. Kirja on tyyliltään ehkä hivenen debyyttiä keveämpi, mutta se ei tee siitä ainakaan huonompaa.
Ninefox Gambit on kuitenkin välttämätön esitietovaatimus Raven Stratagemille, joten kannattaa kipaista lukemassa se, ja jatkaa arviota eteenpäin vasta sitten.
Edellisessä kirjassa tutustuttiin Shuos Jedaoon, kenraaliin, jolla oli ilmiömäinen tapa voittaa taistelunsa. Kun Jedaon iso pyörä alkoi vipata pahemman kerran, päätti heptarkaatti panna hulluuden purkkiin: Shuos Jedaosta tuli osa Kel-armeijan asearsenaalia. Täsmäkenraali, joka päästetään elävien kirjoihin, kun voitto tuntuu epätoivoiselta.
Kirjan alussa Jedao ilmaantuu naapurisivilisaatio hafnien hyökkäystä torjuvan Kel-laivueen komentosillalle, ottaa tyynesti laivueen haltuunsa ja alkaa pyyhkiä kaikella eteen tulevalla pöytää. Hafnien uhkaa torjuttaessa aletaan hiljalleen kelata auki myös heksarkaatin nykytilaa. Kehuin jo Ninefox Gambitissa, kuinka ennakkoluulottomasti Lee yhdistää tiedettä ja uskontoa. Raven Stratagemissa tietoisuus tästä yhdistelmästä edelleen syvenee.
Jedaon lisäksi kirja seuraa Shuos Mikodezia, heksarkkia joka on onnistunut pysymään vallan kahvassa selkäänpuukotuksistaan tunnetussa Shuos-ryhmittymässä. Siinä, missä Jedao tuo kirjaan 400-vuotiaan sotilaan näkemyksen, Mikodezin kautta pääsemme tutustumaan vallan kammioihin ja heksarkaatin sisäpiiriin.
Raven Stratagemin ymmärryskäyrä ei ole yhtä jyrkkä kuin edeltäjällään: sen juoni on suhteellisen suoraviivainen eikä kaikkea enää jätetä arvailujen varaan. Kirjassa tulitetaan tarinan tueksi kekseliäitä yksityiskohtia, jotka eivät sopisi tiukan raamitettuun kovan scifin kirjaan, mutta Yoon Ha Lee lataa kertomuksensa täyteen mystiikassa uitettua teknojargonia. Siinä, missä N. K. Jemisin yhdisti erinomaisessa The Broken Earth -trilogiassaan (ensimmäinen, toinen ja kolmas osa) scifiä fantasiaan, on Leen fantasialla pirskoteltu sotascifi vähintään yhtä eheää ja mukaansatempaavaa.