Seura julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin, jossa paljastettiin Veikkauksen peliautomaattien sijoittelun keskittyvän vähäosaisten asuinalueille.
Lehti sai julkisuuslain nojalta Veikkaukselta aineiston, jossa kerrotaan peliautomaattien sijoittelusta. Tämä aineisto luovutettiin sitten tutkijaryhmälle, joka analysoi sijoittelusta trendejä. Lopputulos on ehkä jossain määrin yllättävä: Seuran mukaan automaatit keskittyvät alueille, missä on matalimmat tulot, alhaisin koulutusaste ja korkein työttömyysaste. Samaan johtopäätökseen päädyttiin myös Helsingin Sanomien tilastoanalyysissä.
Tästä heränneenä Veikkauksen hallintoneuvosto pyysi yhtiön johdolta selvitystä asiasta. Selvitys on nyt saatu ja hallintoneuvosto keskustelun käynyt: mitään ongelmaa ei ole.
Hallintoneuvosto vastuun vartijana
Veikkaus on mannersuomalainen monopoli, jonka omistaa kokonaan valtio, ja jonka toimintaa valvoo hallintoneuvosto.
Veikkaus Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö.
Yhtiön tehtävänä on harjoittaa rahapelitoimintaa siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.
Yhtiöllä on hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tehtävänä on seurata ja valvoa, että yhtiö harjoittaa rahapelitoimintaa 2 momentissa säädetyllä tavalla, sekä tukea yhtiön ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä.
Arpajaislaki 12 § 1.–3. mom.
Pykälästä voi lukea häivähdyksiä Euroopan Unionin vaikutuksesta. EU:n alueella nimittäin palveluita voi lähtökohtaisesti tarjota yli rajojen, ja tuota vapautta voidaan rajoittaa vain hyväksyttävästä syystä. Tällaiseksi syyksi on rahapelien osalta katsottu muun muassa “kuluttajien suojelu, ongelmapelaamisen ehkäiseminen ja alaikäisten suojelu sekä rikollisuuden ja petosten torjunta”. Veikkauksen monopoli perustuu tähän.
Liiketalous ennen vastuuta
Tätä vastuullisuuden taustaa vasten on jokseenkin hämmästyttävää lukea hallintoneuvoston puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok) kommentteja peliautomaattien sijoittelusta. Kanervan mukaan sosioekonominen tausta ei ole sijoitteluperuste:
Kanervan mukaan Veikkauksen rahapelejä ei sijoiteta ihmisten sosioekonomisen taustan perusteella, vaan asiakasmäärät ja isot kauppakeskukset ovat erityinen kohdealue automaateille.
“Peliautomaatteja sijoitellaan ihmisvirtojen mukaan ja hajasijoittamisen periaatteella. Automaattipelejä on voitava pelata kattavasti koko maassa, ei ainoastaan kauppakeskuksissa vaan myös haja-asutusalueilla. Se on myös linjana, että mitään kasinokeskuksia ei havitella”, Kanerva sanoo Keskisuomalaiselle.
“Veikkauksen johto sai hallintoneuvostolta puhtaat paperit rahapeliautomaattien sijoittelusta” (KSML 19.2.2018)
Kanervan mukaan heikompituloisilla tulee olla oikeus pelata pelikoneita asuinalueellaan. On ehkä jossain määrin liikuttavaa, että juuri tämä on se oikeus, josta nykyisen hallituksen edustaja ei ole valmis leikkaamaan.
Helsingin Sanomissa Kanerva toistaa hallintoneuvoston kannan vielä suoremmin:
“Kävimme asiasta laajan keskustelun. Kenenkään toimesta ei tullut esiin mitään sellaista, jota olisi pitänyt lähteä muuttamaan”, kertoo Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok).
Hän sanoo hallintoneuvoston pitävän nykyistä linjausta “vastuullisena ja liiketaloudellisesti perusteltuna”.
[…]
“Sijoittelussa katsotaan, missä ihmiset kulkevat. Jos ajattelee esimerkiksi kauppakeskus Itistä, niin jokainen ymmärtää, että siellä on valtavat ihmismäärät joka päivä. Totta kai siellä on silloin myös peliautomaatteja”, Kanerva sanoo.
“Sosioekonominen puoli ei ole tässä missään roolissa. Se on maailman lapsellisin ajatus, että Veikkaus hakisi sellaisia asioita.”
“Veikkauksen hallintoneuvosto hyväksyy rahapeliautomaattien sijoittelun…” (HS 19.2.2018)
Tokihan jokainen ymmärtää ihmisvirrat, mutta Kanervalla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, mitä vastuullisuus ja sen valvominen tarkoittaa.
Hänen kommenttinsa ovat keskenään räikeässä – vaikkakin luultavasti tarkoituksettomassa – ristiriidassa. Jos “sosioekonominen puoli ei ole missään roolissa”, ei toimintakaan voi olla kovin vastuullista. Ajatus, että monopoliasemassa toimiva yhtiö voi tehdä päätöksiään etupäässä liiketaloudellisilla perusteilla on, Kanervan sanoja lainaten, “maailman lapsellisin ajatus”.
Vastuu pintaa syvemmästä
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikoski sanailee tiedotteessaan samaan tapaan kuin Kanerva.
Pelejä koskevat sijoituspäätökset tehdään täysin samojen kriteerien mukaan kaikkialla Suomessa. Sijoittumista ei ohjata alueen sosioekonomisen aseman mukaan eli automaatteja ei sijoiteta erityisesti hyvä- tai huonotuloisille alueille.
Automaatit sijoitetaan vastuullisesti (Veikkaus 16.2.2018)
Nummikoski perustelee käytäntöä myös sillä, että automaattien hajasijoituksella on pitkät perinteet, niiden merkitys on vähenemään päin, ja ne ovat merkittävä tulonlähde kaupoille, joihin ne sijoitetaan. Mikään näistä ei ole erityisen vastuullinen perustelu.
Nummikosken mukaan sijoittelua ohjaavat “ensisijaisesti liiketaloudelliset periaatteet, vastuullisuus ja kumppanien yhdenvertainen kohtelu”. Ainut käytännön esimerkki vastuullisuudesta Nummikosken kirjoituksessa on kuitenkin pelaajan pakollinen tunnistautuminen automaatilla – ja sekin tulee voimaan ehkä vuonna 2023.
Professori Pekka Sulkusen johtaman ryhmän alkuvuodesta julkaistussa selvityksessä todettiin, että pelit ovat nimenomaan sosioekonominen ongelma:
Tutkimuksesta ilmenee, että hyvin pieni joukko pelaajista tuottaa jättimäisen osuuden rahapelien tuotoista. Havainto pätee myös Suomessa.
“Tämä pieni porukka koostuu suureksi osaksi köyhistä, mielenterveysongelmaisista ja sairaista, joilla on muitakin riippuvuuksia.”
“Rahapelaaminen on tulonsiirtoa köyhiltä…” (HS 25.10.2017)
Sekä Kanerva että Nummikoski vakuuttelevat lausunnoissaan, että automaatteja ei sijoiteta sosioekonomisin perustein. He ovat kuitenkin ymmärtäneet asian väärin, joten väännetään asia rautalangasta: vastuullisuus edellyttää, että myös nämä seikat otetaan huomioon.
Seuran haastatteleman THL:n tutkija Jani Selinin mukaan automaattien keskittyminen haavoittuville alueille on havaittu muun muassa Saksassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa. Aivan mahdotonta tämän ilmiön tunnistaminen ja siihen varautuminen ei siis olisi ollut. Nyt Veikkauksen datan perusteella on tehty ja julkistettu analyysejä kaksin kappalein. Niiden heikkouksia ja vahvuuksia voidaan arvioida, mutta olisi erikoista, jos Veikkaus ei asiaan tämän kummemmin reagoisi.
Veikkauksen hallintoneuvostossa on 13 puolueiden edustajaa, 13 Veikkauksen tuoton saajien edustajaa ja kaksi henkilöstön edustajaa. Tässä kokoonpanossa vastuullisuusvalvonnan voi olettaa lankeavan juuri puolueiden edustajille. Kommenttiensa perusteella ainakaan Kanervasta ei siihen kuitenkaan ole.
P.S. THL:n rahapeli- ja päihdeasiantuntijoiden ryhmä esitti marraskuussa rahapeliautomaattien saatavuuden vähentämistä. THL:llä ei kuitenkaan ole edustajaa Veikkauksen hallintoneuvostossa.