Yoon Ha Lee - Ninefox Gambit

Yoon Ha Lee - Ninefox Gambit

Ninefox Gambit heittää lukijansa välittömästi syvään päähän. Tuntemattomalla planeetalla käytävän taistelun keskellä pää­henkilö Cheris muistelee sota­koulu­opettajansa puheita kynnys­tuultajien karmeasta jäljestä. Mitä tuultajat ovat, ei selviä, ja vaikka kirja vihjailee hurmeisista tantereista, lopulliset kuvat jäävät silti lukijan mieli­kuvituksen varaan.

Kuuden vallan­pitäjän johtama heksarkaatti käy jatkuvaa taistelua väärä­uskoisia vastaan. Ninefox Gambitin maailmassa ihmisten teot muokkaavat todellisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Matematiikka ja uskonto sekoittuvat synnyttäen hämmästyttävää teknologiaa.

Paljon enempää en oikeastaan kirjasta haluakaan kertoa: Yoon Ha Leen esikois­kirjan maailma on hämmentävän moni­muotoinen mutta samaan aikaan arki­päiväinen. Henkilöt puhuvat ympärillään olevasta teknologiasta niin kuin me puhumme kännyköistä, joten lukija huomaa aluksi olevansa todella hukassa. Mieleen tulee Hannu Rajaniemi ja Kvanttivaras, positiivisessa mielessä.

“Olin aina sotimassa. Ei minulla ollut aikaa keskustella filosofiasta tai etiikasta.”

Kirja on täynnä sotaa ja politiikkaa, muiston sirpaleissa hypitään huoletta ajassa ja paikassa. Alati kasvava imperiumi muistuttaa jollain tapaa Iain M. Banksin Kulttuurista, vaikka suoranaiset yhtäläisyydet ovat hyvin vähäisiä. Henkilöt ovat kiinnostavia heti alusta lähtien ja saavat kirjan edetessä jatkuvasti uutta syvyyttä.

Lee luottaa lukijoihinsa ja kirjoittaa juuri niin kekseliäästi kuin pidäkkeettömän mieli­kuvituksellinen ihminen vain voi. Lukijankin kannattaa luottaa Leehen: vaikka kirjan alku­metreillä uhkaa jatkuvasti pudota lopullisesti kärryiltä, Lee viljelee kirjaansa varsin riittävästi pisteitä yhdistettäväksi. Lopulta piirtyvä kuva on huikea, mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen.

Ninefox Gambit on äärettömän koukuttavaa sotilaallista avaruus­oopperaa, joka vilisee ennen­kokemattomia konsepteja. Tekno­jargon pysyy näppärästi aisoissa, koska sitä ei edes yritetä selittää. Välittömästi lukemisen jälki­mainingeissa kirja nousee yhdeksi viime vuosien kiinnostavimmista scifi-rypistyksistä, jopa Ann Leckien Ancillary Justicen ohi. Ninefox Gambitin suurin heikkous on, että sen jatko-osaa joutuu odottamaan ensi kesään asti.

P.S. Kalpean aavistuksen kirjasta saa lukemalla Leen muutaman vuoden takaisen novellin The Battle of Candle Arc. Itse tosin luin tämän vasta kirjan jälkeen, ja väittäisin sen olevan parempi marssi­järjestys.

comments powered by Disqus