Valtakunnantrolli, kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) tarttui taas päivänpolttavaan aiheeseen hyökkäämällä vihreitä ja ilmeisesti kasvissyöntiä vastaan:
Vihreiden @ToukoAalto mielestä lihataloudessa on kyse ihmisoikeuksista. Niin on. Tuottajat ovat hyvin ahtaalla vegejeesustelun paineessa.
Hiukan epäselväksi jää, mistä on tarkkaan ottaen kyse – tai miten Kärnä on päässyt lopputulokseensa. Tosiasia nimittäin on, että suomalaisten lihankulutus on kasvanut vuosikymmeniä, ja viime vuonna noustiin jälleen uuteen ennätykseen.
Vuodesta 1970 suomalaisten lihankulutus on lähes kaksinkertaistunut. Vaikka naudanlihan menekki on aavistuksen pudonnut 1970-luvun puolivälin huippuluvuista, sian- ja erityisesti siipikarjan liha on enemmän kuin korvannut tämän pienen notkahduksen.
Lihavalmisteiden kulutus on laskenut jonkin verran, mutta on vaikea uskoa, tämä johtuisi kasvissyönnistä. Sen sijaan lihajalosteiden kulutuksen laskuun – ja punaisen lihan menekin paikallaan polkemiseen – saattaa kyllä vaikuttaa se, että molemmat esiintyvät IARC:n syöpävaarallisten aineiden listoilla.
Suomessa on viime vuosina kohuttu kovasti erilaisista lihankorvikkeista – olen itsekin kirjoittanut niistä. Ne ovat vallan mainioita tuotteita orastaville fleksaajille – ihmisille, jotka haluavat lisätä kasvissyöntiään mutta eivät oikein tiedä miten. Nyhtökauran, quornin tai härkiksen voi viskata pizzaan tai kastikkeeseen lihan tilalle sen kummemmin miettimättä. Näiden tuotteiden myynti onkin kasvanut kohisten – Nielsen Homescanin mukaan lihaproteiinia korvaavien tuotteiden markkina kasvoi viime vuonna 125 prosenttia.
Pieni annos realismia on tässä kohtaa kuitenkin paikallaan. En valitettavasti löydä itse tutkimusta, mutta oletan kyseisen markkinasegmentin olleen aiempina vuosina jokseenkin olematon, jolloin isot kasvunumerot eivät yksinään tarkoita mitään. Vaikka markkinat yli kaksinkertaistuivat, tuote, jota yritetään korvata – liha – kasvatti myös omaa myyntiään.
Tarkemmin asiasta kysyttäessä Kärnän mukaan “monet julkiset hankintayksiköt pakottavat kasvisruokaan”. Oikeasti ei tietenkään pakota, mutta tokaisuna se kuulostaa samalta kuin se epämääräisen muutosvastarintainen meteli, joka syntyi, kun päiväkotiin haluttiin vegaaniruokaa.
Suomalainen tuottaja saattaa toki olla ahdingossa.
Kritisoin itsekin taannoin uutisointia, jossa hehkutettiin Atrian sianlihanvientiä Kiinaan. Vastatessaan minulle Twitterissä MTK:n Johan Åberg nosti esiin hyvän näkökulman: meikäläisissä markkinoissa on jotain vikaa, jos täältä kannattaa viedä lihaa Kiinaan. Erikseen täytyy korostaa, että kyse on raaka-ainekaupasta: Atria laivaa Kiinaan syväpakastettua sikaa, jatkojalostus tapahtuu paikan päällä.
Vaan nyt siellä Arkadianmäellä valot päälle. Suomalaisista reilu 90 prosenttia syö lihaa. Lähes puolet syö sitä päivittäin. Yllä mainitsemani lihan korvikkeet ovat kautta linjan kilohinnaltaan kovempia kuin esimerkiksi jauheliha, jota ne käytännössä enimmäkseen korvaavat. Jos edustaja Kärnä näillä eväillä onnistuu paikantamaan ahdingon syypääksi “vegejeesustelun”, ei meikäläinen lihantuotanto koskaan elinkelpoista ollutkaan.
P.S. Täsmennettäköön vielä, että IARC:n luokitus vaikkapa lihajalosteille ei tarkoita, että pekonin syöjä sairastuisi varmasti suolistosyöpään. Luokituksella arvioidaan tieteellisen näytön vahvuutta; on selvä näyttö siitä, että valmisteet altistavat syövälle. Riski sairastumiseen on pieni mutta kasvaa annostuksen kasvaessa.
P.P.S. Kärnä näyttää olevan muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen, jolloin lihantuotannon ympäristövaikutusten luulisi kiinnostavan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pestin Kärnä on jättänyt, joten terveysvaikutuksista ei kannattane puhua.
P.P.P.S. Julkisilla hankinnoilla voi toki olla vaikutusta markkinoihin – pyrkihän esimerkiksi Kärnän puoluetoveri Kimmo Tiilikainen (kesk) maatalousministerinä ohjaamaan kouluravintotukea luomutuotteisiin.