Valta­kunnan­trolli, kansan­edustaja Mikko Kärnä (kesk) tarttui taas päivän­polttavaan aiheeseen hyökkäämällä vihreitä ja ilmeisesti kasvis­syöntiä vastaan:

Hiukan epäselväksi jää, mistä on tarkkaan ottaen kyse – tai miten Kärnä on päässyt loppu­tulokseensa. Tosiasia nimittäin on, että suomalaisten lihan­kulutus on kasvanut vuosi­kymmeniä, ja viime vuonna noustiin jälleen uuteen ennätykseen.

Suomalaisten lihankulutus

Lihankulutus Suomessa kg/hlö (Lähde: Lihatiedotus)

Vuodesta 1970 suomalaisten lihan­kulutus on lähes kaksin­kertaistunut. Vaikka naudan­lihan menekki on aavistuksen pudonnut 1970-luvun puolivälin huippu­luvuista, sian- ja erityisesti siipi­karjan liha on enemmän kuin korvannut tämän pienen notkahduksen.

Liha­valmisteiden kulutus on laskenut jonkin verran, mutta on vaikea uskoa, tämä johtuisi kasvis­syönnistä. Sen sijaan liha­jalosteiden kulutuksen laskuun – ja punaisen lihan menekin paikallaan polkemiseen – saattaa kyllä vaikuttaa se, että molemmat esiintyvät IARC:n syöpä­vaarallisten aineiden listoilla.

Suomessa on viime vuosina kohuttu kovasti erilaisista lihan­korvikkeista – olen itsekin kirjoittanut niistä. Ne ovat vallan mainioita tuotteita orastaville fleksaajille – ihmisille, jotka haluavat lisätä kasvis­syöntiään mutta eivät oikein tiedä miten. Nyhtö­kauran, quornin tai härkiksen voi viskata pizzaan tai kastikkeeseen lihan tilalle sen kummemmin miettimättä. Näiden tuotteiden myynti onkin kasvanut kohisten – Nielsen Homescanin mukaan liha­proteiinia korvaavien tuotteiden markkina kasvoi viime vuonna 125 prosenttia.

Pieni annos realismia on tässä kohtaa kuitenkin paikallaan. En valitettavasti löydä itse tutkimusta, mutta oletan kyseisen markkina­segmentin olleen aiempina vuosina jokseenkin olematon, jolloin isot kasvu­numerot eivät yksinään tarkoita mitään. Vaikka markkinat yli kaksin­kertaistuivat, tuote, jota yritetään korvata – liha – kasvatti myös omaa myyntiään.

Tarkemmin asiasta kysyttäessä Kärnän mukaan “monet julkiset hankinta­yksiköt pakottavat kasvis­ruokaan”. Oikeasti ei tietenkään pakota, mutta tokaisuna se kuulostaa samalta kuin se epämääräisen muutosvastarintainen meteli, joka syntyi, kun päiväkotiin haluttiin vegaaniruokaa.

Suomalainen tuottaja saattaa toki olla ahdingossa.

Kritisoin itsekin taannoin uutisointia, jossa hehkutettiin Atrian sian­lihan­vientiä Kiinaan. Vastatessaan minulle Twitterissä MTK:n Johan Åberg nosti esiin hyvän näkö­kulman: meikäläisissä markkinoissa on jotain vikaa, jos täältä kannattaa viedä lihaa Kiinaan. Erikseen täytyy korostaa, että kyse on raaka-aine­kaupasta: Atria laivaa Kiinaan syvä­pakastettua sikaa, jatko­jalostus tapahtuu paikan päällä.

Vaan nyt siellä Arkadian­mäellä valot päälle. Suomalaisista reilu 90 prosenttia syö lihaa. Lähes puolet syö sitä päivittäin. Yllä mainitsemani lihan korvikkeet ovat kautta linjan kilo­hinnaltaan kovempia kuin esimerkiksi jauhe­liha, jota ne käytännössä enimmäkseen korvaavat. Jos edustaja Kärnä näillä eväillä onnistuu paikantamaan ahdingon syypääksi “vege­jeesustelun”, ei meikäläinen lihan­tuotanto koskaan elin­kelpoista ollutkaan.

P.S. Täsmennettäköön vielä, että IARC:n luokitus vaikkapa liha­jalosteille ei tarkoita, että pekonin syöjä sairastuisi varmasti suolisto­syöpään. Luokituksella arvioidaan tieteellisen näytön vahvuutta; on selvä näyttö siitä, että valmisteet altistavat syövälle. Riski sairastumiseen on pieni mutta kasvaa annostuksen kasvaessa.

P.P.S. Kärnä näyttää olevan muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen, jolloin lihantuotannon ympäristövaikutusten luulisi kiinnostavan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pestin Kärnä on jättänyt, joten terveysvaikutuksista ei kannattane puhua.

P.P.P.S. Julkisilla hankinnoilla voi toki olla vaikutusta markkinoihin – pyrkihän esimerkiksi Kärnän puoluetoveri Kimmo Tiilikainen (kesk) maatalousministerinä ohjaamaan kouluravintotukea luomutuotteisiin.