Sami Sundell
Sami Sundell
5 min read

Tags

Suomessa ja EU:ssa on sellainen kummallisuus kuin koulumaitotuki. Kyseessä on meijereille tai siis kouluille maksettava tuki, jota haetaan vuosittain Maaseutuvirastosta. Virastossa myönnetään suoraan, että kyse on teollisuustuesta:

– Tuen tehtävä on turvata maitoteollisuuden menekkiä, selittää tuen kouluille myöntävän Maaseutuviraston ylitarkastaja Ulla Kujala.

Koulut joutuvat mainostamaan oppilaille maitoa… (ESS 14.5.2016)

Nyt maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee koulumaitotuen uudelleen suuntaamista. Tavoitteena on, että jatkossa vähintään puolet Suomen koululaisista joisi luomumaitoa:

Hallitus laatii esitystä, jonka mukaan luomumaidolle maksettaisiin huomattavasti suurempaa tukea kuin tavalliselle maidolle.

Ylen saaman taustamuistion mukaan hallitus toivoo, että ainakin puolet Suomen koululaisista ja päiväkotilapsista käyttäisi pian luomumaitoa. Nyt luomumaitoa juodaan hyvin harvassa koulussa.

Suomen hallitus yrittää saada koululaiset juomaan luomumaitoa (Yle 31.1.2017)

Ylen uutisen mukaan maidon tukea ruuvataan maatalouden tukemiseksi. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ei asiaa aivan suoraan myönnä, mutta puhuu kuitenkin “sysäyksestä koko luomualalle” ja tilojen luomuun siirtymisestä.

Nyt pitäisi enää selvittää, miksi tämä on hyvä asia.

Luomun edut

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan “EU tukee terveellistä kouluruokailua – Suomi painottaa tuen luomutuotteisiin”.

Toisin sanoen: kun Euroopan Unioni haluaa tukea terveellistä kouluruokailua, Suomi päättää tukea tuotantomenetelmää, josta ei ole havaittu olevan terveyshyötyjä1 mutta joka tuottaa vähemmän satoa.234

Satonäkökulma on aika olennainen, sillä noin kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maapinta-alasta on pyhitetty rehutuotannolle.5 Rehuntuotanto ja karjan laitumet ovat käsittääkseni yksi syy siihen, miksi esimerkiksi sademetsiä pannaan matalaksi juuri tälläkin hetkellä.

Heikosti tuottavaa luomuviljelyä pahennetaan entisestään syöttämällä luomutuotanto rehuna karjalle.

Ja Suomen – viljelykelpoisen maailman pohjoisrajalla kituuttavan valtion – maa- ja metsätalousministeriö päättää suosia kouluruokailussa maitoa, jonka tuottaminen edellyttää karjan kasvattamista luomuviljellyllä rehulla.

Luomuviljelyssä on toki kiistämättömiä etuja: sen on havaittu hidastavan muun muassa maaperän köyhtymistä.6 Olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää, että kyse on sinällään luomuisuudesta riippumattomista viljelykäytännöistä kuten vuoroviljelystä ja toisaalta tukeutumisesta karjanlantaan – jonka tuotantoa taas pitäisi pyrkiä vähentämään.

Karjankasvatuksessa puolestaan viitataan mielellään eläinten hyvinvointiin, kuten vaikkapa Pro Luomu Ry teki Twitterissä:

Ja mikäs siinä! Eläinten eettinen kohtelu on kaikin tavoin kannatettavaa toimintaa. Väitän kuitenkin, että maa- ja metsätalousministeriöltä löytyy aavistuksen koulumaitotukea suoraviivaisempiakin keinoja, jos tarkoituksena on tukea eettistä karjankasvatusta.

Kustannustehokasta toimintaa

Tekeillä olevan ehdotuksen mukaan jatkossa tavalliselle maitolitralle maksettaisiin koulumaitotukea yhdeksän senttiä, luomulitralle 27 senttiä. Myös kotimaisia kasviksia tuetaan, tosin hiukan epämääräisemmin sanakääntein:

Aiemmasta poiketen Suomi ottaa käyttöön tuen myös hedelmien ja vihannesten jakeluun. Tukea maksettaisiin alustavien suunnitelmien mukaan noin kymmenelle tuotteelle, joissa useimmissa on tarjolla myös kotimainen vaihtoehto. Tukea maksettaisiin luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteille 75 prosenttia ja tavanomaisesti tuotetuille tuotteille 65 prosenttia verottomasta hankintahinnasta. Tuki kohdistettaisiin peruskoululaisille ja suhteellisen korkeata tukea maksettaisiin ensi syksynä vain lyhyeltä ajanjaksolta kotimaisen satokauden ollessa parhaimmillaan.

EU tukee terveellistä kouluruokailua – Suomi painottaa tuen luomutuotteisiin (MMM 31.1.2017)

Siis jotkut tuotteet saisivat jonkinlaista tukea jonkin lyhyehkön ajan. Se on kuitenkin kiveenhakattu, että luomutuotteita tuetaan enemmän. Ja jos Maaseutuviraston Kujala myönsi aiemmin, että koulumaitotuen pääasiallinen tarkoitus on tukea maitoteollisuutta, tiedotteessa ministeri Tiilikainen paljastaa, että myös luomun suosimisessa kohteena on maataloussektori:

– Toivoisin meidän kiinnittävän enemmän huomiota siihen, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu, ja että se näkyisi myös arkisissa valinnoissa. Luomun osuutta lisäämällä tukea kohdistuu enemmän lisäarvotuotteisiin ja samalla maataloussektorille. Olemme nähneet luomutuotteiden vallankumouksen Ruotsissa ja Tanskassa ja uskon, että meillä on siihen kaikki edellytykset myös Suomessa, painottaa Tiilikainen.

EU tukee terveellistä kouluruokailua – Suomi painottaa tuen luomutuotteisiin (MMM 31.1.2017)

Kyse ei sinällään ole isoista summista: Suomen osuus EU:n koulumaitotuesta on 3,8 miljoonaa euroa. Jos kaikki Suomen koulut ja päiväkodit siirtyisivät luomumaitoon, se maksaisi viitisen miljoonaa euroa. Maatalouden parin miljardin euron tukiaispaletissa se on kohtalaisen merkityksetön siivu.

Kohdistus on kuitenkin kummallinen. Luomu on tuotantokustannuksiltaan kalliimpaa. Se vaatii enemmän viljelypinta-alaa. Sen terveyshyödyt ovat vähintäänkin kiistanalaiset. Sen suurin vahvuus on onnistunut markkinointi: luomu on ekologisen ja eettisen, hyvän ihmisen merkki.

Eikä siinäkään mitään. Suomi on pyrkinyt profiloitumaan muun muassa puhtaalla luonnolla ja puhtailla elintarvikkeilla, ja voi hyvin olla, että globalisoituvassa maailmassa meikäläisen maatalouden ainut henkireikä ovat erilaiset niche-tuotteet, vaikka sitten maagiseen ajatteluun ja naturalismiin perustuva luomu. Näitä tavoitteita voidaan mahdollisesti edistää erilaisilla vienti- ja markkinointituilla.

Luulisi, että menokuria ajava hallitus edellyttäisi julkishallinnolta tarveharkintaista, näyttöön perustuvaa ja kustannustehokasta hankintakulttuuria. Tähän ajatukseen luomun kysynnän keinotekoinen kasvattaminen koulukulutukseen kohdistuvalla tuella sopii peijoonin huonosti.

P.S. Ministeri Tiilikainen on muuten siviiliammatiltaan luomuyrittäjä.

P.P.S. Iso peukku kuitenkin ministeriölle hedelmä- ja vihannestuen käyttöönotosta. Sillä voi olla ihan oikeita terveysvaikutuksia.

P.P.S. Toistaiseksi naurettavimman luomuvedätyksen esitti Arla, joka mainostaa luomutäysmaitonsa olevan “maitoa luonnollisimmillaan”. Vain todellinen mainosnikkari saa koostumukseltaan monessakin mielessä epätasaisen tuotteen kuulostamaan houkuttavalta.

1 Smith-Spangler et al: Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?: A Systematic Review (Ann Intern Med 2012), doi:10.7326/0003-4819-157-5-201209040-00007

2 Seufert et al: Comparing the yields of organic and conventional agriculture (Nature 2012), doi:10.1038/nature11069

3 Ponisio et al: Diversification practices reduce organic to conventional yield gap (P R Soc B 2014), doi:10.1098/rspb.2014.1396

4 Kravchenko et al: Field-scale experiments reveal persistent yield gaps in
low-input and organic cropping systems
(PNAS 2017), doi:10.1073/pnas.1612311114

5 Livestock’s Long Shadow (FAO 2006), linkki

6 Organic Agriculture And Environmental Stability of the Food Supply (FAO 2007), PDF