Kasvisevästä lihaanille

Kulunut vuosi on ollut jonkin­laista kasvis­ruuan riemu­juhlaa. Soihdun­kantajana on toiminut nyhtökaura, jota on esitelty sekä suomalaisen innovoinnin malli­esimerkkinä että peijoonin maukkaana murkinana.

Harmi kyllä nyhtis on ollut saatavuuden puolesta samaa luokkaa yksisarvisen lihan kanssa – täällä Tampereen suunnalla hyllyt ovat ammottaneet sitkeästi tyhjyyttään. Paulig osti nyhtö­kauraa valmistavasta Gold & Green Foodsista osake-enemmistön syyskuussa, mutta saatavuus ei ole syksyn aikanakaan juuri parantunut.

Muutama viikko sitten satuin kuitenkin paikalliseen super­markettiin samaan aikaan kuin nyhtö­kaura­lähetys ja pääsin viimein kokeilemaan myös tätä tuotetta. Kun nyt olen maistellut ainakin merkittävimpiä lihan korvikkeita, ajattelin lausua vaihto­ehdoista sanasen.

Miksi korvikkeita?

Kaikki jatkossa esittelemäni tuotteet seisovat sinällään vahvasti omilla jaloillaan: niistä jokaisesta voi varmasti rakentaa oivallista mättöä, kunhan asiaan suhtautuu pieteetillä.

Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisistakin suurin osa on sekasyöjiä; Liha­tiedotuksen mukaan 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa.

Kasvispäivistä kiittää pidemmän päälle niin ympäristö kuin oma pakkikin.

Kuten taannoisista uutisista muistetaan, punainen liha aiheuttaa syöpää toden­näköisesti, liha­jalosteet varmasti. Kasvis­syönnin lisääminen on siis sekä kansan­terveydellinen että ekoteko.

Mitä vaivattomammaksi kasvis­vaihtoehto saadaan, sitä helpompi on saada ihmiset syömään edes silloin tällöin kasvis­ruokaa. Niinpä omakin näkökantani on perin korvikkeinen – entäpä jos tyypilliseen liha­ruokaan vain viskaa jotain muuta tilalle?

Kentän tarkastus

Oheisessa taulukossa on listattu ravinto­arvot uusille kilpailijoille Härkikselle, nyhtö­kauralle ja Mifulle, hiukan pidempään kaupoissa olleelle Quornille sekä tutulle ja turvalliselle soijarouheelle. Verrokkina listalla on myös perinteinen sika-nauta.

g /100 g Soija­rouhe Härkis Nyhtö­kaura Quorn Mifu Jauhe­liha
Energia (kJ) 1 750 888 853 441 371 1 000
Rasvaa 1,9 9 4,9 2 3 20
… josta tyydyttynyttä 0,5 0,7 0,1 0,5 0,2 8,4
Hiilihydraatteja 39,9 13 7,5 4,5 1,3 0,0
… josta sokeria 5,9 1,8 0,3 0,6 1,3 0,0
Ravintokuitu 22,2 4 2,4 5,5 - 0,0
Proteiini 48,6 17 31,2 14,5 14 18
Suola 0,02 1,5 1,3 0,3 1,2 0,1
Hinta (€/kg) 5,98 15,56 15,56 13,17 10,27 6,48

Jauhelihan oletan olevan kaikille tuttu konsepti, joten ei siitä sen enempää.

Soijarouhe

Soija on ollut kasvis­keittiön perus­raaka-aineita jo pitkään. Se on oiva proteiinin lähde, on muotona sitten rouhe, palat tai suikaleet. Taulukon hurja proteiini­pitoisuus ei tosin ole koko totuus – pitoisuus on laskettu kuiva­rouheesta, joten se ei ole suoraan verrannollinen muiden kanssa.

Soija on perinteinen kasvis­vaihtoehto, jolla on ominais­maku ja -tuntuma.

Soijalla on oma ominais­makunsa, joka ei lihan­syöjälle välttämättä ole yksi­selitteisen miellyttävä. Rouheen tai suikaleiden marinointi mauste­liemissä tekee ihmeitä mutta lisää vaivaa. Suu­tuntumakin on hiukan erikoinen.

Pienen harjoittelun jälkeen soijasta saa kuitenkin kelpo murkinaa; omassa keittiössäni erityisesti soija­suikaleet ovat vakio­tavaraa. Soijan kiistämätön etu on myös, että se on halpaa: seitsemän euron kilo­hinnalla soija­rouhe on kirkkaasti koko joukon kustannus­tehokkain tuote, kuiva rouhe kun turpoaa käytössä mukavasti. Kuivatuotteena myös soijan säilyvyys on erinomainen.

Härkis

Härkis on härkäpavusta tehty, lievästi maustettu, hiukan kebablastua muistuttava kypsä tuote. Muista kisaajista se eroaa siinä, että se suositellaan lisättäväksi esimerkiksi kastikkeeseen muutamaa minuuttia ennen valmistumista. Pannulla paistamista ei suositella.

Härkis on biomassaa, joka tuo ruokaan rakennetta mutta on kaukana kulinaarisesta nautinnosta.

Omaan suuhun Härkis tuntuu miellyttävältä mutta ei maistu. Pahviset möykyt suorastaan hylkivät makua, eikä marinointi tai pasta­kastikkeen jää­kaapissa seisottaminen tehnyt tuotteesta yhtään sen maukkaampaa.

Tämä on tietenkin puhtaasti oma mieli­piteeni ja henkilö­kohtaista kyvyttömyyttä. Sopivalla laittamisella ja oikealla reseptillä Härkiksellä on varmasti paikkansa. Toistaiseksi se paikka ei kuitenkaan ole minun jääkaapissani.

Vaikka Härkiksen kilo­hinta on 16 euron tienoilla, totuus ei ole aivan näin julma; koska tuote on kypsä ja rasvaa on vähän, ruuan­laitossa se vastaa hyvinkin tupla­määrää raakaa jauhelihaa.

Nyhtökaura

Nyhtökaurasta on puhuttu paljon. Se on nimensä mukaisesti rakenteeltaan pitkään kypsytettyä nyhtö­lihaa muistuttava.

Nyhtökaura on erinomainen raaka-aine, jonka isoin ongelma on huono saatavuus.

Eikä käy kiistäminen, suu­tuntuma on oivallinen. Pienenä kauneus­pilkkuna nyhtö­kaurassa on paikoitellen hiukan kovempia, pitkiä kuituja, mutta nekin ovat enemmän kosmeettisia kuin suu­tuntumaan vaikuttavia seikkoja.

Makunsa puolesta nyhtö­kauraa ei voi moittia. Olen testannut niin tomaatti-, inkivääri- kuin nude-versiotkin, ja kaikista on syntynyt maittavaa ruokaa minimi­vaivalla.

Nyhtökaura on loistava tuote. 16 euron kilohintaan pätee samat sanat kuin Härkikseenkin, ja lisäksi nyhtö­kauraan on onnistuttu pukkaamaan hämmentävä määrä proteiinia. Isoimpana esteenä omalle yltiö­päiselle nyhtökauran käytölle on sen heikko saatavuus.

Quorn

Tässä vaiheessa kirjoitusta on korkea aika siirtyä kasvi­kunnasta sienten maailmaan. Quorn on brittiläinen ihmetuote, 1980-luvulla myyntiin tullut sieni­proteiini, jonka tosin itse rekisteröin pakaste­altaassa vasta pari vuotta sitten.

Quornia on tarjolla monessa muodossa: rouheena, kuutioina, fileenä, pihvinä ja nugetteina. Näistä viimeiset ovat vegaanisia, muissa on mukana kananmunaa.

Quorn on omaan makuuni helppo­käyttöisin, moni­puolisin ja tuntumaltaan lihaisin.

Olen käyttänyt quornia jo pidemmän aikaa – rouhetta jauhelihan tilalla, kuutioita wokissa, fileitä kanan korvikkeena ja pihvejä ihan vain pannulla paistettuna. Tuotteet ovat hämmentävän lihamaisia ja suu­tuntumakin on oiva. Jää­kaapissa seisottaminen tekee rouheesta hiukan… no, sienimäistä, mutta sekään ei ylly häiritseväksi.

Quorn ei ole aivan niin proteiini­pitoinen kuin kilpailijansa, mutta vastineeksi myös hinta on hiukan nyhtö­kauraa ja Härkistä edullisempaa. Nyhtö­kauran ohella quorn on ehdottomasti suosikki­tuotteeni – ja toisin kuin nyhtistä, tätä on useimmiten saatavilla.

Mifu

Mifu on Valion pyrkimys päästä liha­korvike­markkinoille. Paistettavaksi ruoka­rakeeksi kutsuttu tuote ilmaantui kauppoihin alku­syksystä, ja kun valmistaja on iso, ei toimitus­ongelmiakaan ole.

Mifu on lihan korvikkeeksi kelpaava rae­juusto. Se ajaa asiansa mutta jättää miettimään tuotteen tarkoitusta.

Tuotteena Mifu on yksin­kertaisesti sanottuna rae­juustoa. Raekoko on hiukan tavallista suurempi, koostumus tavallista juustoa kuivempi, mutta ei siitä silti erehtyä voi. Suutuntuma on rae­juustomaisen sitkeän joustava.

Ei Mifussa mitään vikaa ole, mutta epäselväksi jää, miksi kukaan tekisi ruokaa juuri Mifusta. Se ei ole erityisen proteiini­pitoinen eikä se muistuta millään tavalla lihaa. Eettisillä syilläkään valintaa ei voi perustella: Mifu ei tietenkään ole vegaanista, ja lihan- ja maidontuotanto ovat kiinteästi toisiinsa kytköksissä.

On toki hyvä, että ihmisillä on vaihtoehtoja. Reilun kympin kilohinnalla Mifu on joukon edullisemmasta päästä. Kilpailijat tosin ovat kuivempia, joten kustannus­tehokkuus taitaa mennä aika tasan, ja tavallinen rae­juusto tarjoaa samat ravinto­arvot puoleen hintaan. Mifu on oiva esimerkki siitä, kuinka vasara kädessä kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

Lopuksi

Toisin kuin muutamasta kirjoittamastani blogauksesta voi ehkä päätellä, olen tukevasti sekasyöjä. Viime vuosina olen kuitenkin innostunut kokeilemaan myös kasvis­vaihtoehtoja, ja nyt tarjolla on tuotteita, joilla maistuvan kasvis­ruuan tekeminen on täsmälleen yhtä helppoa kuin sen tutun liha­vaihto­ehdonkin.

Jos siis tekee mieli pelastaa maailmaa suupala kerrallaan, mutta kasvis­ruokaan siirtyminen tuntuu liian vaikealta, kannattaa rohkeasti tutkia vaihto­ehtoja. Quornista ja nyhtö­kaurasta on hyvä aloittaa.

comments powered by Disqus