Salaa lisättyä sokeria

Sain eilen yleisö­vihjeen tunteita herättävästä rahka­purkista. Mistä on kyse? No tästä:

Valio Luomu välipalarahka

Valio Luomu™ väli­pala­rahka on luonnollinen ja hyvän­makuinen väli­pala, joka sisältää runsaasti marjaa ja hedelmää. Rahkan makeus tulee ainoastaan hedelmistä ja marjoista. Puru­tuntumaa tuovat hedelmien ja marjojen palat. Tämän laktoosittoman luomu­väli­palan mukana tulee kätevä lusikka, joka mahdollistaa syömisen paikasta riippumatta.

Valio

Sinällään tässä ei ole mitään ongelmaa. Maustetut jogurtit, viilit ja rahkat tuppaavat olemaan sangen makeita rakennelmia, joten jos paketissa on pelkästään hedelmien luonnollinen sokeri, sehän on vallan positiivista.

Ravintosisältö (100 g:ssa) Välipalarahka Hedelmäpommi
Energia kj 322 298
Energia kcal 77 71
Rasva g 0,3 2
  Josta tyydyttynyttä g 0,2 1,1
Hiilihydraatit g 11 9,8
  Josta sokereita g 9,9 9,6
Proteiini g 7,4 3,4
Suola g 0,08 0,1
Laktoosia g 0 1

Vaan kun sitten katsotaan ravinto­sisältöä, tuo väli­pal­arahka sisältää aika tarkkaan kymmenen prosenttia sokeria. Vähä­sokerisemmaksi tuunattu klassikko Hedelmä­pommi on itse asiassa piirun verran kevyempää kamaa.

Luontaisuus on epämääräistä mieli­kuva­markkinointia, jolla ei yksinään ole mitään arvoa.

Markkinoinnissa on kuitenkin merkittävä ero. Siinä, missä Hedelmä­pommissa on “aiempaa vähemmän sokeria”, rahka sisältää vain “luontaista sokeria”. Ainesosa­luetteloa tarkastellessa selviää, että rahkan toiseksi suurin aines­osa onkin rypäle­mehu­tiiviste.

Esimerkiksi suomalaisissa ravitsemus­suosituksissa ei lasketa hedelmien ja marjojen sokeria mukaan sokerin käyttöön. Syynä ei suinkaan ole se, että niissä sokeri olisi terveellistä; ruuan­sulatus ei erottele sokeria lähteen mukaan. Vitamiinit ja muut ravinto­aineet sekä kuitu tekevät kuitenkin hedelmistä ja marjoista kokonaisuutena terveellistä syötävää, sokerista huolimatta.

Arlakin mainostaa hedelmien sokeria

Hedelmä­mehu­tiivisteestä voi olla yli puolet sokeria, mutta sen hyödyt ovat oleellisesti kokonaista hedelmää pienemmät. Sitä käyttäessään valmistaja voi kuitenkin puhua luontaisesta sokerista ja luoda mielikuvaa terveellisyydestä. Ei ihme, että joitakin vuosia sitten hedelmä­mehu­tiiviste oli Yhdysvaltain markkinoilla viidenneksi käytetyin makeutus­aine.1

Vaikka kirjaimellisesti ottaen on totta, että “makeus tulee ainoastaan hedelmistä ja marjoista” – tai että tuote sisältää Arlan sanoin “vain hedelmien sokeria” – ei tavallisen talous­sokerin lähdekään ole sokeri­juurikasta kummempi.

Valio on ansiokkaasti kampanjoinut sokerin vähentämisen puolesta. Tuotteen makeuttaminen rypäle­mehulla on kuitenkin sokerin lisäämistä ihan siinä missä talous­sokerikin. Tämän voisivat rehellisyyden nimissä myöntää myös valmistajat.

P.S. Mikä muuten “Valio Luomu™” -ilmaisussa tarkalleen ottaen on tavara­merkki? Valio yrityksen nimenä tietenkin on suojattu, mutta tekstinä luomu ei ole mitenkään erityisessä suojeluksessa.

P.P.S. Mehu­tiivisteen ja makeutuksen suhde ei tietenkään ole itsestään­selvä, sillä tiivisteellä voi olla muutakin käyttöä kuin makeutus. Tuoreehkossa tutkimuksessa todettiin, että mehu ei kovinkaan usein ole ainakaan ainut makeutus­aine.2

Edit 3.10.2017: WHO määrittelee esimerkiksi hunajan ja hedelmämehun sokerin lisätyn sokerin rinnalla “vapaaksi sokeriksi”, jonka määrää tulisi vähentää. Omakin kielenkäyttöni yllä kaipaisi tämän suhteen tarkennusta, kiitos tarkkaavaiselle lukijalle huomautuksesta.

Mainitsin myös alunperin valmistajan voivan väittää, että tuotteeseen ei ole lisätty sokeria. Muotoilun suhteen kannattaa kuitenkin pitää kieli keskellä suuta, sillä moinen väite saattaa olla EY:n ravitsemus­väite­asetuksen vastainen:

EI LISÄTTYJÄ SOKEREITA

Väite, jonka mukaan elin­tarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elin­tarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi. Jos sokeria on elin­tarvikkeessa luontaisesti, pakkauksessa olisi oltava myös seuraava merkintä: “SISÄLTÄÄ LUONTAISESTI SOKEREITA”.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elin­tarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveys­väitteistä (EY 1924/2006)

1 Ng et al: Use of caloric and non-caloric sweeteners in US consumer packaged foods, 2005–9 (J Acad Nutr Diet 2012), doi:10.1016/j.jand.2012.07.009

2 Popkin & Hawkes: The sweetening of the global diet, particularly beverages: patterns, trends and policy responses for diabetes prevention (Lancet Diabetes Endocrinol 2015), doi:10.1016/S2213-8587(15)00419-2

comments powered by Disqus