Suolahuoneen huomassa

Yle julkaisi 20.12. uutisen suolahuoneista. Jutussa käsitellään suhteellisen suosittua uskomushoitoa, suolahuoneterapiaa, joka uutisen mukaan vetoaa ihmisten luonnollisuuden kaipuuseen.

Suhtaudun artikkeliin kaksijakoisesti. Siinä kyllä todetaan moneen kertaan, että suolaterapian toimivuudesta ei ole tieteellisiä todisteita, mikä on eittämättä positiivista. Samaan aikaan se toistaa teemoja ja kielikuvia, jotka ovat tuttuja monista vaihtoehtohoidoista. Selitän, mitä tarkoitan.

Vain yksi tiede

Etelä-Karjalan keskussairaalan ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tuolloin toteuttama tutkimus (polarhealth.fi) suolahuoneen helpottavasta vaikutuksesta astmaatikkojen keuhkoputkien yliärtyvyyteen on yksi harvoista jopa maailmanlaajuisesti. Länsimaisen lääketieteen keinoin toteutetun tutkimuksen (Duodecim, 2007) päärahoittajat olivat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys.

Ihmiset kaipaavat luonnollista hoitoa? “Suolahuonehoito ratsastaa osin sillä aallonharjalla” (Yleisradio 20.12.2016)

Ajatus länsimaisesta ja vaikkapa kiinalaisesta lääketieteestä on perin tyypillinen uskomushoitojen keppihevonen. Sillä ajatuksella on Yleisradiokin myynyt muun muassa hevosshiatsua, ja kiinalainen lääketiede oli selittävänä oppirakennelmana myös olympiakuppauksessa.

On toki totta, että suolahuoneita käsitteleviä tutkimuksia on vähän; esimerkiksi astman hoitoa käsittelevä Cochrane-katsaus löysi vuoteen 2006 mennessä kolme likimain kelvollista tutkimusta, joista yhden laatua pidettiin kohtuullisena.1 Tässäkin katsauksessa tutkimuksen kohteena oli tarkkaan ottaen speleoterapia, terapeuttinen oleskelu maan alla, ja ainokaisen kriteerit täyttäneen artikkelin tutkimuskohteena oli radonin ja lämpötilan vaikutus lasten astmaan, ei hengitysilman suolaisuus.2

Suolahoito itsessään kulkee ilmeisesti nimellä haloterapia. Katsaus haloterapian käyttöön keuhkoahtaumataudissa on melko surkuhupaisaa luettavaa3, mutta tuore pilottitutkimus haloterapiasta ja astmasta antaa edes jotain positiivista mielikuvaa.4

– Entisen Neuvostoliiton alueella ja itäisessä Euroopassa suolahuoneita on paljon ja niitä on myös tutkittu paljon monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin, mutta tuloksia on julkaistu länsimaisista tavoista poiketen. Hoitomuoto on siis edelleen melko tuntematon länsimaiden puolella.

Ihmiset kaipaavat luonnollista hoitoa? … (Yleisradio 20.12.2016)

On kyse sitten kiinalaisesta tai entisen Neuvostoliiton lääketieteestä, oikein tehtynä se on ihan sitä oikeaa tiedettä. Tiede on menetelmä, ajatusmalli, jolla pyritään saamaan aikaiseksi luotettavia, toistettavia tuloksia. Tutkimuksen tieteellisyys tai tulosten uskottavuus ei riipu maantieteestä vaan käytettyjen metodien luotettavuudesta.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki tieteen nimissä tehty ja kerrottu pitäisi paikkansa. Tieteellinen metodi on kuitenkin osoittautunut toistaiseksi toimivimmaksi tavaksi uuttaa tietoa ympäröivästä maailmasta.

Jutussa viitataan myös suolahuoneiden historiaan Balkanin kaivostyöläisistä toisen maailmansodan pommisuojiin. Wikipedia puoletaan mainitsee haloterapian kohdalla kahdennentoista vuosisadan Puolan, speleoterapia venyy roomalaisiin kaivosmiehiin.

Linkittämäni katsaukset toivovat lisää laadukkaita tutkimuksia, ja Ylenkin jutussa puhutaan, kuinka hoitoa ei ole juurikaan tutkittu. Kaukaisiin juuriin viittaamalla kuitenkin tullaan paljastaneeksi, että tuhannen vuoden historian aikana hoidosta ei ole saatu aikaiseksi ensimmäistäkään vakuuttavaa tutkimusta.

Virallinen kontrolli

Ylen jutussa toistetaan useampaan kertaan, ingressistä lähtien, kuinka suolahuoneen perustamiseen ei tarvita lupaa eikä hoidolle ole laadunvalvontaa.

Suolahuoneen perustamiseen ei tarvita minkäänlaisia lupia. Tuoreita tutkimuksia suolahoidon vaikutuksista ei löydy, eikä suolahoidoilla ole mitään yhteistä laatukriteeristöä.

[…]

– Jo vuosituhannen alussa tilanne oli se, ettei hoitomuotoa tai hoidon laatua kontrolloida millään tavalla. Kuka tahansa voi lykätä suolahuoneen pystyyn ja antaa hoitoa, mitään lupia ei tarvita. Hoitotilan suolapölyn pitoisuutta pitäisi kontrolloida, että hoitotilassa ylipäätään on suolapölyä tai että sitä ei ole liikaa. Omaseurantaa on jonkin verran, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristö Instituutin johtaja Kimmo Saarinen sanoo.

Ihmiset kaipaavat luonnollista hoitoa? … (Yleisradio 20.12.2016)

Ylen juttu ei suoraan kerro, miksi suolahuoneen ylläpitämiseen tarvittaisiin lupa tai laatukriteeristö. Yhden syyn tarjoaa kuitenkin viitteenä mainittu Duodecimin pääkirjoitus: korkea suolapitoisuus saattaa aiheuttaa keuhkoputkien supistumista.5

Kun valtakunnassa on käynnissä pyrkimys pienempään byrokratiaan, tuntuu erikoiselta, että suolahuoneille halutaan lisää valvontaa jopa laitevalmistajan suulla.

Tämä ei kuitenkaan ole erityisen yllättävää: viranomainen tuo hoidolle eittämättä uskottavuutta. Esimerkiksi akupunktiosta puhuttaessa tuodaan toistuvasti esille, kuinka sitä tarjotaan muun muassa synnytyssairaaloissa. Homeopaatit puolestaan ovat useampaankin kertaan vedonneet siihen, kuinka homeopaattisista valmisteista säädetään lääkelaissa.

Suolahuonehoitoja tarjoavat yritykset puolestaan luettelevat pitkän liudan sairauksia ja oireita, joihin suolahuoneesta luvataan helpotusta. Johtaja Kimmo Saarinen sanoo, että tutkimuksessa on ainoastaan ollut mukana astmaatikkoja ja atooppisesta ihosta kärsiviä.

Ihmiset kaipaavat luonnollista hoitoa? … (Yleisradio 20.12.2016)

Suolahuoneiden sivuilla tosiaan tarjotaan apua monenlaisiin hengitysoireisiin, tupakanpolton lopettamiseen, korvatulehduksiin, ennakoivasti pöly- ja siitepölyallergiaan, virusinfektioihin, jalkojen verenkiertohäiriöihin, atooppiseen ihoon, psoriasikseen sekä tietenkin vähentämään päätetyöläisten staattista sähkövarausta.

Suomalaisessa tutkimuksessa siis tutkittiin astmaatikkoja ja atooppisesta ihosta kärsiviä.6 Atooppiseen ihoon suolahuone ei auttanut, astmaan havaittiin lievä hyöty lääkityksen rinnalla. Muut käyttökohteet ovat nykynäytöllä tyhjiä väitteitä tai suoraa humpuukia.

Kannatan ilman muuta laatukriteereitä, jos niihin sisältyy myös vaatimus tieteellisestä näytöstä; muu on tyhjää byrokratiaa. Valitettavasti puoskarilaki jumittaa vuodesta toiseen.

P.S. Ylellä julkaistiin marraskuun lopussa uutinen lääketieteen ja täydentävien hoitojen rinnakkaiselosta. Tervettä skeptisyyttä -blogaaja Pauli Ohukainen kirjoitti artikkelista pitkähkön analyysin, joka sivuaa osaltaan myös tämän kirjoituksen aihepiiriä.

1 Beamon et al: Speleotherapy for asthma (Cochrane 2001), doi:10.1002/14651858.CD001741

2 Novotny et al: Der therapeutische Einfluss von Radon–Inhalation und Hyperthermie im Gasteiner Heilstollen auf das Asthma bronchiale im Kindesalter (Die Höhle 1994) – harmi kyllä en löytänyt artikkelia

3 Rashleigh et al: A review of halotherapy for chronic obstructive pulmonary disease (Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2014), doi:10.2147/COPD.S57511

4 Bar-Yoseph et al: Halotherapy as asthma treatment in children: A randomized, controlled, prospective pilot study (Pediatr Pulmonol 2016), doi:10.1002/ppul.23621

5 Hedman: Suolahuone astman täydentävänä hoitona? (Duodecim 2007), PDF

6 Saarinen (toim.): Mineraalivesi ja suolahuone atooppisen ihottuman ja astman hoidossa (Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti 2007), symposium-PDF

comments powered by Disqus