Victor LaValle - The Ballad of Black Tom

Victor LaValle - The Ballad of Black Tom

Tommy Tester on pikku­rikollinen, henkensä pitimiksi ihmisiä huijaava Harlemin kasvatti. Hänen isänsä on rehellinen työmies, mutta Tommy on nähnyt, miten rehellisille mustille tässä maailmassa käy. Niinpä Tommy pitää huolta itsestään ja isästään miten parhaiten taitaa.

The Ballad of Black Tom sijoittuu 1920-luvun New Yorkiin. Orjuudesta on päästy, mutta rotu­erottelu eli edelleen vahvana, ja tämä näkyy myös kirjassa: heti alussa käy ilmi, että Tommyn ja poliisin suhteet eivät ole kovin lämpimät, eikä niiden voi juuri odottaa paranevan. Mustat ovat toisen luokan kansalaisia, joiden on parempi pitää katseensa lattiassa, ettei virkavalta saa tekosyytä käyttää valtaansa.

Tommy on neuvokas nuori mies ja päätyy tutustumaan ensin Ma Attiin ja sitten Robert Suydamiin. Molemmat pyrkivät hallitsemaan yli­luonnollisia voimia, ja vaikka Tommylla on aihe­piiristä aavistuksia, hän uhkaa väistämättä jäädä jalkoihin.

Victor LaValle on Hugo-katraan toinen H.P. Lovecraftista ammentava palkinto­ehdokas. Siinä missä The Dream-Quest of Vellitt Boe oli silkkaa fantasiaa, tämä balladi on selvemmin kauhua.

LaValle kertoo käytännössä uudelleen Lovecraftin novellin Horror at Red Hook. Kun Lovecraftin päähenkilö on ulko­puolisena tarinaa seuraava poliisi­etsivä Malone, LaVallen tarinassa sekä ensimmäisen osan Tommy Tester että jälkimmäisen puoliskon päähenkilö Malone ovat aktiivisia toimijoita.

LaValle kulkee kerronnassaan Lovecraftin jalan­jäljillä: kauhua punotaan pimeästä mystiikasta, ja välillä verikin roiskahtaa. Cthulhu-mytologia on kuitenkin sen verran unenomaista, että varsinaista kauhua tai ahdistusta tarina ei onnistu luomaan.

Lovecraft oli ilmeisesti omankin aikansa mittapuulla suhteellisen rasistinen jantteri. On hatunnoston arvoista, että LaValle onnistuu kirjoittamaan Lovecraftin tarinan uudelleen mustasta näkökulmasta, tuomaan mukaan yhteis­kunnallista kommentaaria, ja siitä huolimatta säilyttämään tunnelman, joka Lovecraftin tarinoissa on.

The Ballad of Black Tom on pätevästi kirjoitettu kauhu­kertomus Lovecraftin hengessä, ja luettuani alkuperäisen arvostan LaVallen tarinaa entistä enemmän. Viime kädessä on kuitenkin todettava, että luultavasti lukisin LaValleltakin mieluummin jotain muuta.

P.S. Lovecraftia on pidetty jossain määrin jalustalla, mutta viime vuosina on alettu tunnistaa, että Cthulhun esitteleminen maailmalle ei ehkä ihan riitä kuittaamaan räikeää rasismia. Muun muassa World Fantasy Award -palkintoina jaettiin aikaisemmin Lovecraftin rintakuvia, tänä vuonna pysti pantiin viimein uusiksi.

P.P.S. Horror at Red Hook on sekin vapaasti luettavissa. Lovecraft uhraa merkittävän määrän tekstiä samaistaakseen valkoisen lukijan tarinan valkoiseen päähenkilöön ja kertoakseen, kuinka vastenmielistä porukkaa Keski-Aasiasta Yhdysvaltoihin saapuukaan. Jonkinlainen pahuus on läsnä kaikissa muissa kuin länsimaisessa, kristillisessä kulttuurissa. Novelli rakentaa kyllä vihjailevaa kauhua, mutta raisun rasistinen teksti on aika ikävää luettavaa.     

comments powered by Disqus