Suomalaisessa Twitterissä on viime päivinä puhuttu sijoittamisesta. Viimeksi eilen eräs edus­kunta­vaali­ehdokas (kok) vaati Turun Sanomissa talous­taitojen opettamista kouluissa. Aiheesta virisi vilkasta keskustelua, ja keskustelun yhteydessä mainittiin myös lotto:

Tweetissä viitataan muun muassa Kauppa­lehden väli­päivinä uutisoimaan kyselyyn, ja niinhän siinä tosiaan seisoo heti otsikossa:

Kysely: Lotto­voitto on hyväksyttävämpi tapa vaurastua kuin sijoittaminen

Kysely: Lotto­voitto on hyväksyttävämpi tapa… (Kauppa­lehti 28.12.2018)

Homma selvä? No ei ihan.

Onko ei-hyväksytty hyväksyttävämpää kuin hyväksytty?

Uutinen koskee Danske Bankin teettämää kyselyä. Dansken lehdistö­tiedotteessa pankin varallisuuden­hoidon johtaja Kimmo Laaksonen ihmettelee loton suosiota, ja Kauppalehti on sitten sorvannut tästä uutisen kärjen. Jutussa kerrotaan kuitenkin myös näin:

Lotto­voitto on ainoa tapa, joka nousee sekä hyväksytyimmissä että ei-hyväksytyimmissä viiden kärkeen.

Kysely: Lotto­voitto on hyväksyttävämpi tapa… (Kauppa­lehti 28.12.2018)

Jos lottoaminen on sekä yksi hyväksytyimmistä että yksi ei-hyväksytyimmistä tavoista vaurastua, voiko sitä oikeasti pitää hyväksyttävämpänä kuin sijoittamista? Onko Kauppa­lehdessä luettu edes omaa uutista?

Tämä on tietysti kompa­kysymys, sillä oikeasti kyse on puhtaasti Dansken tiedotteesta, ja Kauppalehden journalistinen kontribuutio on ollut keksiä tiedotteelle klikattavampi otsikko.

Kauppalehden jutun ja Dansken tiedotteen vertailu

Kauppa­lehden uutinen on käytännössä sanasta sanaan Dansken tiedote – yhteneväisyydet punaisella.

Asetettiinko vaurastumis­tapoja järjestykseen?

Minulla ei luonnollisestikaan ole käsissäni Dansken kysely­tutkimusta, joten en tiedä, millainen kysely varsinaisesti on. Tiedote antaa kuitenkin vihjeen:

Säännöllinen säästäminen ja tiukan kulu­kurin pitäminen on suomalaisten mielestä hyväksytyin tapa vaurastua (mainitsi 46 prosenttia vastaajista). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat erittäin hyvä­palkkainen, ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka (40 prosenttia), säännöllinen työssä käyminen nuoresta pitäen (38 prosenttia) ja lotto­voitto (31 prosenttia).

Suomalaiset suovat vaurauden yrittäjälle mutta eivät poliitikolle (Danske Bank 28.12.2018)

Ei tämä kovin suoraan mitään kerro, mutta tiedotteessa listataan siis mainintojen yleisyyksiä. Viitettä järjestykseen asettamisesta ei ole; näyttää siltä, että lotto vain tuli ihmisten mieleen sijoittamista useammin.

Vastauksia voi peilata myös S-Pankin marras­kuussa teettämään kyselyyn omaisuuden kartuttamisesta:

Millä tavalla ajattelet pystyväsi kartuttamaan omaisuuttasi parhaiten?

  1. Säästämällä (48 %)
  2. Tekemällä töitä (45 %)
  3. Kuluttamalla mahdollisimman vähän (38 %)
  4. Sijoittamalla (38 %)
  5. Perimällä (17 %)
  6. Lottoamalla (10 %)

Suomalaiset paljastivat: Näin omaisuutta kartutetaan (S-Pankki 17.11.2018, prosentit arviolukemia graafista)

Kärki­keinot ovat kyselyssä samat kuin Danskella, mutta sijoittaminen on yllättäin yksi parhaimmaksi arvioiduista tavoista kartuttaa omaisuutta.

Voi tietenkin olla, että ihmiset pitävät sijoittamista vaikkapa hyvänä mutta moraalittomana tapana vaurastua. Veikkaan kuitenkin, että kyse on ennemminkin hiukan epä­määräisestä kyselystä, josta on sitten toimituksessa tehty epä­määräinen johto­päätös.

P.S. Olen muuten kirjoittanut suomalaisten lotto­suhteesta aiemminkin. Myös tuolloin kyse oli lähinnä kehnosta kyselystä ja tiedote­journalismista.

P.P.S. Kyllä, talous­taidot ovat jo mukana perus­koulun opetus­suunnitelmassa. Ei, Twitterin opettajien kommenttien perusteella edus­kunta­vaali­ehdokas ei tiedä, mistä puhuu.