Suomalaiset ovat käytännöllisiä rikastujia

Tänään päästiin taas nauttimaan lehdistötiedotejournalismista, kun ainakin Helsingin Uutiset, Tekniikka & Talous, Kauppalehti ja MTV uutisoivat kyselystä, jonka mukaan suomalaiset rikastuisivat mieluiten lottoamalla.

Kyse on siis sijoitusneuvoja Investium Oy:n teettämästä kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten vaurastumissuunnitelmia. Kepeästä kyselytutkimuksesta vedettiin kuitenkin johtopäätöksiä, tähän malliin:

Ja jotenkin tämä asenne on nimenomaan suomalaista:

Ehkä tässä kuitenkin kaivattaisiin pientä lähdekritiikkiä sekä medialta että keskustelijoilta.

Kuka hylkää ilmaisen rahan?

Tekniikasta ja taloudesta lainattuna kyselyn tulos on seuraava:

Kysely: Miten haluaisit vaurastua mieluiten?

  1. Lottoamalla 30 %
  2. Säästämällä 22 %
  3. Sijoittamalla 21 %
  4. Tekemällä kovasti töitä 11 %
  5. Perimällä 6 %
  6. Uhkapelaamalla 3 %
  7. Menemällä rikkaisiin naimisiin 3 %
  8. Jollakin muulla tavalla 3 %

Suurin osa suomalaisista säästää kiltisti – lottovoitolla äkkirikastumisesta haaveilee 30 % (T&T 18.7.2017)

Jos esitetty kysymys on tosiaan ollut jutussa ilmaistu, miksi kukaan vastaisi mitään muuta kuin lottoamisen? Kyselyyn on sisäänrakennettu se oletus, että lottovoitto – iso sellainen – tulee, sillä muutenhan henkilö ei rikastu.

Kommentoin asiaa jo Twitterissä, mutta toistettakoon se tässäkin: tässä kontekstissa työnteko olisi ajanhukkaa, vaikka sillä rikastuisikin.

Valitsemalla jotain muuta kuin loton kieltäytyy kuorma-autollisesta ilmaista rahaa.

Järkevä jantteri nappaa lottomiljoonat ja pohtii sen jälkeen noita muita vaihtoehtoja. Kymmenen miljoonaa euroa tilillä antaa aika paljon enemmän mahdollisuuksia säästää, sijoittaa, tehdä työtä tai uhkapelata, eikä se sulje mitään niistä pois. Siinä voi kaikessa rauhassa vaikka tehdä töitä ja miettiä samalla, miten paisuttaisi itsensä rikkaasta superrikkaaksi.

Tästä nimenomaisesta kysymyksestä ei voi päätellä mitään sen paremmin työnteon arvostamisesta, rikastumisen keinoista kuin suomalaisuudestakaan. Positiivisesti voi ajatella, että vastaajat ovat rikastumisen suhteen pragmaattisia.

Turhaa uutisointia

Nyt esitetyssä muodossaan on siis tavallaan yllättävää, että työnteko on saanut niinkin paljon kuin 11 % kannatuksen. Tämä osaltaan kertoo kyselyn kelvottomuudesta: todennäköisesti osa vastaajista on tulkinnut kysymyksen minun tavallani, osa ajatellut realistisesti.

Jos haluttaisiin mitata eri rikastumistapojen arvostusta, kannattaisi varmaan kysyä suoraan sitä. Jos taas halutaan arvuutella kansalaisten kykyä arvioida taloudellisen menestymisen tapoja, voisi muotoilu olla vaikkapa

Jos tavoitteenasi olisi rikastua, millä tavalla siihen pyrkisit?

Tämäkin on luultavasti huonosti muotoiltu kysymys, mutta minä en olekaan kyselytutkimusten ammattilainen.

Mutta Investiumin tiedote meni läpi, hallituksen puheenjohtajaa siteerattiin puolessa tusinassa lehtijutussa ja saattaa sieltä joku asiakkuuskin vahingossa poikia.

Sama tutkimus saman yhtiön teettämänä muuten pääsi kesämediaan myös vuonna 2015. Tuolloin aiheesta uutisoivat esimerkiksi Savon Sanomat ja Arvopaperi. Kahdessa vuodessa loton suosio on kasvanut aavistuksen, uhkapelin pudonnut, ja Investiumin kommentaattori vaihtunut Tom Lojanderista Tarkko Laitiseen.

Journalistisen sisällön osuus jutuissa on niin nyt kuin aiemminkin tasan tarkkaan nolla.

P.S. Kyselytutkimus tehtiin M3 Researchin internet-paneelissa, johon kuka tahansa voi rekisteröityä ja vastaamisesta saa rahan arvoisia pisteitä. Voi olla, että kyselyn otos ei ole kovin edustava, ja tällaisten paneelien luotettavuus ylipäätään on aika kyseenalainen. Mutta hei, ehkä suomalaiset tosiaan tahtovat vain lotota.

comments powered by Disqus