Suomalaisessa Twitterissä on viime päivinä puhuttu sijoittamisesta. Viimeksi eilen eräs eduskuntavaaliehdokas (kok) vaati Turun Sanomissa taloustaitojen opettamista kouluissa. Aiheesta virisi vilkasta keskustelua, ja keskustelun yhteydessä mainittiin myös lotto:
Ja siis onhan tässä työmaata, jos lottoamista pidetään hyväksyttävämpänä keinona vaurastua kuin sijoittamista. Tosin se kyllä vaatii muunkin kuin koulun panosta, mutta myrkyllistä on tuo seinäpropagandankin levittäminen.
Tweetissä viitataan muun muassa Kauppalehden välipäivinä uutisoimaan kyselyyn, ja niinhän siinä tosiaan seisoo heti otsikossa:
Kysely: Lottovoitto on hyväksyttävämpi tapa vaurastua kuin sijoittaminen
Kysely: Lottovoitto on hyväksyttävämpi tapa… (Kauppalehti 28.12.2018)
Homma selvä? No ei ihan.
Onko ei-hyväksytty hyväksyttävämpää kuin hyväksytty?
Uutinen koskee Danske Bankin teettämää kyselyä. Dansken lehdistötiedotteessa pankin varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen ihmettelee loton suosiota, ja Kauppalehti on sitten sorvannut tästä uutisen kärjen. Jutussa kerrotaan kuitenkin myös näin:
Lottovoitto on ainoa tapa, joka nousee sekä hyväksytyimmissä että ei-hyväksytyimmissä viiden kärkeen.
Kysely: Lottovoitto on hyväksyttävämpi tapa… (Kauppalehti 28.12.2018)
Jos lottoaminen on sekä yksi hyväksytyimmistä että yksi ei-hyväksytyimmistä tavoista vaurastua, voiko sitä oikeasti pitää hyväksyttävämpänä kuin sijoittamista? Onko Kauppalehdessä luettu edes omaa uutista?
Tämä on tietysti kompakysymys, sillä oikeasti kyse on puhtaasti Dansken tiedotteesta, ja Kauppalehden journalistinen kontribuutio on ollut keksiä tiedotteelle klikattavampi otsikko.
Asetettiinko vaurastumistapoja järjestykseen?
Minulla ei luonnollisestikaan ole käsissäni Dansken kyselytutkimusta, joten en tiedä, millainen kysely varsinaisesti on. Tiedote antaa kuitenkin vihjeen:
Säännöllinen säästäminen ja tiukan kulukurin pitäminen on suomalaisten mielestä hyväksytyin tapa vaurastua (mainitsi 46 prosenttia vastaajista). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat erittäin hyväpalkkainen, ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka (40 prosenttia), säännöllinen työssä käyminen nuoresta pitäen (38 prosenttia) ja lottovoitto (31 prosenttia).
Suomalaiset suovat vaurauden yrittäjälle mutta eivät poliitikolle (Danske Bank 28.12.2018)
Ei tämä kovin suoraan mitään kerro, mutta tiedotteessa listataan siis mainintojen yleisyyksiä. Viitettä järjestykseen asettamisesta ei ole; näyttää siltä, että lotto vain tuli ihmisten mieleen sijoittamista useammin.
Vastauksia voi peilata myös S-Pankin marraskuussa teettämään kyselyyn omaisuuden kartuttamisesta:
Millä tavalla ajattelet pystyväsi kartuttamaan omaisuuttasi parhaiten?
- Säästämällä (48 %)
- Tekemällä töitä (45 %)
- Kuluttamalla mahdollisimman vähän (38 %)
- Sijoittamalla (38 %)
- Perimällä (17 %)
- Lottoamalla (10 %)
Suomalaiset paljastivat: Näin omaisuutta kartutetaan (S-Pankki 17.11.2018, prosentit arviolukemia graafista)
Kärkikeinot ovat kyselyssä samat kuin Danskella, mutta sijoittaminen on yllättäin yksi parhaimmaksi arvioiduista tavoista kartuttaa omaisuutta.
Voi tietenkin olla, että ihmiset pitävät sijoittamista vaikkapa hyvänä mutta moraalittomana tapana vaurastua. Veikkaan kuitenkin, että kyse on ennemminkin hiukan epämääräisestä kyselystä, josta on sitten toimituksessa tehty epämääräinen johtopäätös.
P.S. Olen muuten kirjoittanut suomalaisten lottosuhteesta aiemminkin. Myös tuolloin kyse oli lähinnä kehnosta kyselystä ja tiedotejournalismista.
P.P.S. Kyllä, taloustaidot ovat jo mukana peruskoulun opetussuunnitelmassa. Ei, Twitterin opettajien kommenttien perusteella eduskuntavaaliehdokas ei tiedä, mistä puhuu.