Mega-annoksia muistamattomille

Kirjoitin tammi­kuussa hyönteis­syönnin etiikasta. Siinä sivussa totesin, että ehkä itsenikin olisi aika hiljalleen tehdä johto­päätöksiä muun muassa omista kirjoituksistani.

Tuon kirjoituksen jälkeen olen syönyt lihaa pari hassua kertaa. Niinpä tässä päivänä muutamana super­marketissa käydessäni tuli mieleen käväistä lisä­ravinne­hyllyllä – kasvis­ruoka kun ei sisällä lainkaan B12-vitamiinia. Vaikka käytän hillittömästi juustoa ja hiukan kanan­munia, ajattelin, että pilleri­purkista löytyisi varmuus riittävästä vitamiinin saannista.

Ja löytyihän sieltä, tavallaan.

B12-lisäravinteen annosohje

B12-vitamiini­lisän taka­kansi varoittaa yli­annostuksesta.

On toki hyvä, että valmistaja pitää asiakkaistaan huolta; yli­annostusta ei tosiaan kannata hankkia. Vaan juko­pliuta: valmistajan suosittelema annos sisältää 500-kertaisesti suositellun päivä­annoksen!

Tämä niin sanottu mega­dosing-trendi on viime vuosina nostanut päätään ennen kaikkea D-vitamiinin yhteydessä; kun suosituksissa puhutaan kymmenestä mikro­grammasta vuoro­kaudessa, päivittäis­tavara­kaupastakin voi ostaa 50 mikro­gramman tabletteja, ja viimeistään netistä tilaamalla pääsee napsimaan vaikkapa 250 mikro­gramman D-vitamiini­kapseleita.

Sinällään ilmiö ei ole uusi. Kaksin­kertainen Nobel-palkittu Linus Pauling vakuuttui varttuneella iällä massiivisten C-vitamiini­annosten hyödyistä ja perusti jopa Orto­molekulaarisen lääke­tieteen instituutin, jossa tutkittiin muun muassa C-vitamiinin käyttöä vilustumisen, sydän- ja veri­suoni­tautien sekä syövän hoidossa.

Harmi kyllä noiden jätti­annosten hyödyistä on aika nihkeästi näyttöä. C-vitamiinin suurista annoksista on havaittu olevan joko haittaa, hyötyä, molempia tai ei kumpaakaan riippuen vähän siitä, mihin vaivaan ja millä intensiteetillä sitä syö. D-vitamiinin annos­koot lähtivät kasvuun kauan ennen kuin sen vaikutuksista oli varsinaisesti tuloksia. Nyt alkaa hiljalleen näyttää siltä, että myös liialla syömisellä on haitta­vaikutuksia.1

B12 – muistivitamiini puutoksesta kärsiville

B12-vitamiini, toiselta nimeltään kobalamiini, on ihmiselle elin­tärkeä. Se on välttämätön solujen aineen­vaihdunnalle, osallistuu muun muassa DNA-synteesiin ja sitä tarvitaan puna­solujen kehittymiseen luu­ytimessä. B12-vitamiini on myös välttämätön hermoston toiminnalle: elimistö käyttää sitä hermo­solujen aksoneita ympäröivän myeliinin valmistamiseen.

Koska hermosto huutaa B12-vitamiinia, sen puute saattaa johtaa erilaisiin aivo­toiminnan häiriöihin ja myös mielen­terveydellisiin oireisiin; puute saattaa ilmentyä muun muassa väsymyksenä, masennuksena, pää­kipuna, sekavuutena, keskittymis- ja muisti­häiriöinä.

Jotain pohjaa jätti­annoksille on, sillä B12-vitamiini imeytyy kahdella eri tavalla. Aktiivisesta imeytymisestä puhutaan, kun vitamiini sitoutuu vatsa­laukun pintasolujen tuottamaan glyko­proteiiniin, sisäiseen tekijään, ja imeytyy sitten sen avulla ohut­suolen loppupäässä elimistöön. Passiivisessa diffuusiossa puolestaan vitamiini imeytyy itsenäisesti elimistöön.

Perinteisesti yleisin syy B12-vitamiinin puutteeseen on häiriö suoliston tai vatsa­laukun toiminnassa: jos vatsa­laukun pinta­solut eivät tuota sisäistä tekijää, B12-vitamiinin imeytyminen estyy ja tuloksena on pernisiöösi anemia (perniciosus, tuhoisa). Passiivinen diffuusio kuitenkin toimii edelleen, joten anemiaa voidaan lääkitä myös suun kautta. Ilman sisäistä tekijää imeytyminen on kuitenkin peijoonin tehotonta – vain prosentti syödystä vitamiinista imeytyy – joten lääkkeeksi tarvitaan jättimäisiä vitamiini­annoksia.

Ilmeisesti näistä rakennus­palikoista on nyt päädytty siihen, että kaupan hyllyt ovat väärällään milli­gramman tabletteja B12-ravinteita, joita myydään innolla muisti­vaikutuksilla: tabut kelpaavat muun muassa “muistin tueksi”, “muistille” ja “virkistämään muistia”.

Vitamiinin puutoksen korjaaminen pistoksilla tai tableteilla on kuitenkin eri asia kuin pyrkiä parantamaan henkistä suoritus­kykyään lisä­ravinteilla. Ennalta ehkäiseminenkin saattaa olla hankalaa; vaikka alhainen B12-vitamiini­taso on yhdistetty henkisten kykyjen laskemiseen vanhemmalla iällä, hollantilaisessa sokko­tutkimuksessa lisä­ravinteilla ei ollut vaikutusta.23

B12-vitamiinia pidetään turvallisena, eikä sille ole katsottu tarpeelliseksi määritellä turvallista annostuksen ylä­rajaa.4 Isoillakin annoksilla on raportoitu vain yksittäisiä haitta­vaikutuksia. Koska vitamiini on vesi­liukoinen, elimistö hankkiutuu yli­määrästä tehokkaasti eroon.

Tosiasia on, että suurin osa ihmisistä saa vitamiininsa ongelmitta ravinnosta. Vaikka paketissa luvataan virkistää muistia ja vähentää väsymystä, useimmille seka­syöjille ainut loppu­tulos on piirun verran värikkäämpi virtsa.

P.S. Tarkka­silmäinen saattaa huomata, että vitamiini­askin takakansi puhuu 400-kertaisesta annoksesta, minä taas 500-kertaisesta. Nyky­suosituksissa tosiaan B12-vitamiinin päivittäis­saanniksi suositellaan kaksi mikro­grammaa. Folaattia puolestaan suositellaan saatavaksi 300 µg vuoro­kaudessa.

P.P.S. Lapa­mato, tuo lattea pikku veitikka, saattaa suolistoon pesiytyessään aiheuttaa anemiaa. Tuo anemia johtuu B12-vitamiinin puutoksesta; lois­mokoma saattaa omia itselleen lähes kaiken ravinnosta saatavan B12-vitamiinin, jolloin puna­solujen muodostuminen häiriintyy. En kuitenkaan löytänyt tietoa, voisiko B12-vitamiinin puutetta hoitaa syömällä lapa­matoja. Aloitankohan tässä vahingossa seuraavan ruoka­trendin?

P.P.P.S. Tarjontaa tutkaillessani törmäsin useampaankin mainintaan ravinto­hiivasta B-vitamiinien lähteenä; esi­merkiksi koti­mainen Valio­ravinto Oy mainostaa Olut­hiiva­hiutaleita luonnollisen vitamiinin lähteenä. Käsittääkseni hiiva ei kuitenkaan B12-vitamiinia tuota, vaan se lisätään erikseen. Vitatabs Active B Natural puolestaan väittää uuttavansa B12-vitamiinin kvinoasta.

1 Durup et al: A Reverse J-Shaped Association Between Serum 25-Hydroxyvitamin D and Cardiovascular Disease Mortality: The CopD Study (J Clin Endocrinol Metab 2015), doi:10.1210/jc.2014-4551

2 Clarke et al: Low vitamin B-12 status and risk of cognitive decline in older adults (Am J Clin Nutr 2007), doi:10.1093/ajcn/86.5.1384

3 van der Zwaluv et al: Results of 2-year vitamin B treatment on cognitive performance (Neurology 2014), doi:10.1212/WNL.0000000000001050

4 Expert Group on Vitamins and Minerals: Safe Upper Levels for Vitamins and Minerals (2003), ISBN 1-904026-11-7

5 Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (PDF)

comments powered by Disqus