Uskomaton kivunpoistouutinen

Kauppalehti uutisoi aamulla uudesta kipulääkkeestä. Uutinen aavistuksen verran haiskahti.

Kauppalehti: Uskomaton kipulaake: "Ei sivuvaikutuksia"

Uskomatonta mutta totta: kipulääkkeellä ei sivuvaikutuksia!

Onneksi lehti on ystävällisesti antanut viitteen Hiroshiman yliopiston etusivulle, mikä epäilemättä kelpaa täydellisesti lähteeksi. Koska en tiedä kipulääkkeistä käytännössä mitään, en lähde perkaamaan juttua itse tutkimukseen pohjautuen. Se on kuitenkin haluttaessa luettavissa vapaasti.1

Sen sijaan vietin pari minuuttia kalastellen ja kaivoin esiin Hiroshiman yliopiston lehdistötiedotteen tutkimuksesta, ja ajattelin nyt peilata Kauppalehden uutista tähän lähteeseen. Punaisella merkatut lainaukset Kauppalehdestä.

Uusi uskomaton kivuntappaja: “ei sivuvaikutuksia”

[…]

Lääke toimi tutkijoiden mukaan ilman kielteisiä tai hankalia sivuvaikutuksia.

Jos lääkkeellä ei ole sivuvaikutuksia, se tosiaan vaikuttaa uskomattomalta. Otsikon lainausmerkit saattaisivat viitata siihen, että kyseessä on lainaus jostakin. Mistä? Kenpä tietäis sen. Lehdistötiedotteessa asia ilmaistaan näin:

The chemical pathways that these drugs use to inhibit HMGB1 or MMP-9 are different from common pain relievers, like opioids (Morphine) or acetaminophen (Tylenol). Therefore, the potential for addiction or negative side-effects may be reduced.

Negatiiviset sivuvaikutukset saattavat olla vähäisemmät kuin opioideilla tai parasetamolilla. Saattavat olla. Vähäisemmät.

Tutkijoiden löytö liittyy molekyyliin nimeltä HMGB1, johon vaikuttamisen tutkijat osoittivat tehoavan hyvin kipuun. Kokeet tehtiin hiirillä.

Molekyylistä odotetaan nyt yksinkertaista ja helppoa lääkettä ihmisille.

Millä lailla lääke on yksinkertainen? Tai helppo? Kuka odottaa? Mistä molekyylistä? Tehdyssä kokeessa hiirille aiheutettiin krooninen iskiaskipu ja annettiin sitten HMGB1-proteiinin estäjää. Epäilemättä sekin on molekyylejä, mutta ei lauseessa järkeä ole.

Uuden lääkkeen uskotaan aiheuttavan vain vähän riippuvuutta. Esimerkiksi morfiinissa ne ovat tunnetusti vaikeita.

Uskotaanko? Lehdistötiedotteen mukaan nyt kokeillun lääkkeen vaikutusmekanismi on erilainen kuin vaikkapa morfiinissa, joten se “saattaa aiheuttaa vähemmän riippuvuutta”. Saattaa. Vähemmän.

Lääke käyttää muita kemiallisia reittejä ja mekanismeja.

No niinpä tietenkin käyttää muita. Mitä muita? Voisin viitata kolmannen kerran samaan lehdistötiedotteen kohtaan, mutta se lienee turhaa.

Tutkijat havaitsivat, että lääkettä esti myös toisen, MMP-9-molekyylin toimintaa. Sitä kautta se voi tarjota uuden keinoa lievittää kipua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun HMGB1:n ja MMP-9:n välillä on havaittu yhteys.

Menee jo nillityksen puolelle, mutta tämä ei enää ole edes suomea. Estikö lääke MMP-9-molekyylin toimintaa, vai estikö MMP-9-molekyylin toiminta lääkettä? Lehdistötiedotteesta:

The results reveal that the drug to block HMGB1, called anti-HMGB1, has the downstream effect of preventing the increase of MMP-9 that would normally be expected when HMGB1 increases. Therefore, an inhibitor of MMP-9 may be a more direct route to produce the same effect. This is the first study to link HMGB1 and MMP-9 together in the cellular process of maintaining pain.

Tavallisesti siis HMGB1- ja MMP-9-tasot nousevat käsi kädessä, mutta nyt havaittiin ensimmäistä kertaa, että HMGB1-estäjä vaikuttaa myös MMP-9-entsyymin tasoon – ja tutkimuksesta katsoen nimenomaan siihen, ei useisiin muihin kipuun yhdistettyihin molekyyleihin. Maallikkona voisi siis sanoa, että yhteys on havaittu jo aiemmin, mutta nyt näyttää siltä, että kyseessä saattaa olla jonkinlainen syy-seuraussuhde.

Tutkimuksessa muuten kokeiltiin myös suoraan MMP-9-entsyymin estämistä ja havaittiin myös sen vähentävän kipua.

Tutkijoiden mukaan lääkkeen toimitustapa on yksinkertainen ja ”laajalti riskitön”. Sitä voidaan annostella joko tabletteina tai pistoksina.

Tai kuten lehdistötiedote asian ilmaisee:

Previous studies by other research groups have injected anti-HMGB1 underneath the protective membranes surrounding the nerve. This method, called an intrathecal injection, is more complicated for doctors to perform and has more potential risks.

Prof. Nakata’s team demonstrates a pain-relieving effect from injecting anti-HMGB1 into the hip in the slightly broader area around the nerve, called a perineural injection, avoiding the complications of other injection methods. A localized injection also avoids the potential side-effects of delivering the drug through larger body systems, like a pill into the digestive system or an injection into the blood.

Se, että aikaisemmin tutkimuksissa käytetty menetelmä on “monimutkaisempi ja siinä on enemmän riskejä”, ei tarkoita, että nyt käytetty toimitustapa olisi yksinkertainen ja riskitön. Saattaa se toki olla sitäkin, mutta ainakaan lehdistötiedotteessa tai tutkimuksessa näin ei sanota. Ylipäätään tällaiset sanavalinnat kuuluvat enemmän helppoheikkien kuin lääkäreiden tai tutkijoiden sanavarastoon.

Ja kappas mokomaa, lääkettä ei annostella tabletteina tai pistoksina, vaan se annosteltiin paikallisena pistoksena, jotta voitiin välttää esimerkiksi ruuansulatusjärjestelmän kautta annosteltavien tablettien mahdolliset sivuvaikutukset.

Luotettava media

Kaiken kaikkiaan Kauppalehden uutisessa ei käytännössä ole yhtäkään lausetta, joka ei olisi ainakin jollain tavalla pielessä. Kevyimmillään kyse on liioittelevista tulkinnoista, pahimmillaan juttu sanoo aivan päinvastaista kuin yliopisto. Sitä on myös päivitetty ainakin kaksi kertaa julkaisun jälkeen, mutta ainut vihje tehdyistä muutoksista on aikaleima otsikon alla.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kirjoitan Kauppalehden uutisesta. Viime marraskuussa maito tappoi, joulukuun alussa turvaistuimet olivat hengenvaarallisia. Enemmänkin aiheita olisi ollut.

Huolestuttavaa tässä on se, että 1.3. suomalaiset päätoimittajat julkaisivat yhteisen kannanoton luotettavan median puolesta:

[…] Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme. […]

Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. […]

Luotettavan median puolesta, Yle 1.3.2016

Julkilausuman ensimmäinen allekirjoittaja on Arne Ahosniemi, Kauppalehden päätoimittaja.

1 Zhang et al: Perineural expression of high-mobility group box-1 contributes to long-lasting mechanical hypersensitivity via matrix metalloprotease-9 up-regulation in mice with painful peripheral neuropathy (JNeur 2015), doi:10.1111/jnc.13434

P.S. Jos pitää veikata, ja miksipä ei pitäisi, niin Kauppalehden varsinainen lähde on Gizmag, joka myös käyttää lähteenään yliopiston etusivua ja sisältää samantyylisiä sanamuotoja.

comments powered by Disqus