David Brin - Sundiver

Kirjoitin helmikuun alussa tavoitteestani purkaa kirjahyllyyn pesiytyneiden lukemattomien kirjojen sumaa. David Brinin Sundiver on niistä ensimmäinen.

Sundiver on Brinin Uplift-saagan ensimmäinen osa. Se on aika lailla itsenäinen kirja, joka monin tavoin vasta esittelee sarjan konsepteja. Kirja käynnistyy Maassa, joka on vasta hiljattain liittynyt suureen galaktiseen perheeseen – ihmisten ensikosketus galaksin muihin lajeihin on tapahtunut vasta joitakin kymmeniä vuosia ennen kirjan tapahtumia.

Kirjan – ja koko sarjan – merkittävin konsepti on lajien kohottaminen (uplifting). Galaksin koko kulttuuri perustuu kohottamisten ketjuun, jossa vanhemmat lajit geenimanipulaation keinoin muokkaavat muita lajeja älykkäämmiksi ja yhteiskuntakelpoisemmiksi – ja siinä sivussa pakolliseen palvelussuhteeseen isäntälajinsa kanssa. Ihmiset vaikuttavat kuitenkin poikkeukselta: koko galaksin historiasta ei löydy merkkejä siitä, että mikään laji olisi aiemmin törmännyt ihmisiin. Omalta osaltaan ihmiset ovat innolla kohottamassa uusia lajeja – osansa sormeilusta ovat saaneet jo ainakin simpanssit ja delfiinit.

Sundiverin nimijuoni kertoo Auringon ulkokerroksista löydetyistä elämänmuodoista. Vaikka romaani on silkkaa scifiä, hiukan pintaa rapsuttamalla alta paljastuu murhamysteeri. Päähenkilö Jacob Demwa on monilahjakas Sherlock Holmes, joka on jo aiemmin saavuttanut mainetta sankaritöillä. Kun Sundiver-projektissa sattuu kuolemantapaus, Demwa ryhtyy innolla selvittämään syitä.

Moni scifi-kirjailija ei onnistu arvioimaan teknologian kehitystä ja päätyy kuvaamaan esimerkiksi tietotekniikkaa tavoilla, jotka vaikuttavat naurettavilta vain muutaman vuoden kuluttua julkaisusta. Lähes 40 vuotta sitten julkaistu Sundiver on kuitenkin kestänyt aikaa hyvin. Teknologiaan viitataan sen verran epämääräisesti, että se säilynee suhteellisen uskottavana scifinä ainakin siihen asti, kunnes ryhdymme oikeasti kohottamaan muita eläinlajeja.

Vaikka kirjan keskeinen juoni liittyy Auringosta löydettyihin elämänmuotoihin, se jää harmillisen vähälle huomiolle. Sen sijaan kirja seuraa Jacob Demwaa ja hänen salapolisointiaan. Kirjan muut henkilöt jäävät ohuiksi ja rakentuvat lähinnä Demwan henkilökehityksen kautta. Tämä menee tavallaan hukkaan, sillä Demwaan ei käsittääkseni kuitenkaan palata saagan myöhemmissä osissa.

Jälkikäteen ajatellen näyttää siltä, että Sundiverin valinta hyllynlämmittäjä-haasteeseen taisi olla virhe. Kirjaa lukiessa mieleeni nimittäin palasi kerran toisensa jälkeen muistikuvia sen tapahtumista – vaikuttaa pahasti siltä, että olen lukenut kirjan aiemmin ja unohtanut sen sitten saman tien. Vaikka Sundiver on kirjana mukiinmenevä, kovin muistettava se ei tunnu olevan.