Tamperelainen Joonas Olli on herättänyt viime aikoina puhetta pyöräilyaiheisilla videoillaan. Videoillaan liikenteen ja infrastruktuurin epäkohtia osoittava Olli on päätynyt uutisiin muun muassa Tamperelaisessa, Ilta-Sanomissa ja MTV:llä.
Viimeksi mylly lähti käyntiin eilen, kun Iltalehti päivitti vuoden takaista uutistaan. Poliisi oli päätynyt tutkinnan jälkeen siihen, että stop-merkin takaa pyöräilijän eteen ajaneen autoilijan rike oli vähäinen eikä syytettä siten nosteta.
Kiinnitin huomiota ennen kaikkea poliisin lausuntoon ennakoinnista:
Poliisin näkemältä pyöräilijän toimittamalta videolta oli päätöksen mukaan havaittavissa, että tämä polkee risteykseen kovalla nopeudella jarruttaen vasta muutama metri ennen eteensä ajavaa autoa. Poliisin mukaan videon perusteella voidaan todeta, että pyöräilijä ei ole sovittanut vauhtiaan sellaiseksi, että hän omalla liikennekäyttäytymisellään olisi ottanut huomioon tieliikennelain ennakointivelvollisuuden. Sen mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Tamperelaispyöräilijän videoista kohu: Poliisi katsoi autoilijan rikkeen vähäiseksi, autoilija teki rikosilmoituksen (IL 22.7.2020 / 27.5.2021)
Stop-merkin huomiotta jättäminen – joka tässä siis tapauksessa johti siis siihen, että auto ajoi toisen tielläliikkujan eteen – katsottiin vähäiseksi. Joskus on katsottu toisinkin; esimerkiksi pari vuotta sitten Kempeleessä stop-merkin ohittaminen – ilmeisesti vailla minkäänlaista konkreettista vaaratilannetta – tuotti autoilijalle 600 euron sakot.
Kerrataan:
- pyöräilijä ajaa pyörätiellä, jutun mukaan 35 km/h.
- pyörätien nopeusrajoitus on sama kuin viereisen ajoradan, videon kohdassa 50 km/h
- autoilijalla on stop-merkki, joka siis velvoittaa pysähtymään ja väistämään risteävää liikennettä
- autoilija ei pysäytä vaan ajaa pyöräilijän eteen
- … joten poliisi kuvailee pyöräilijän ajaneen “kovalla nopeudella” ja moittii liikennekäyttäytymistä.
Poliisin tulkinta ennakointivelvoitteesta on kestämätön. Kuvitellaanpa hetki mielessä tilannetta, jossa vastaavaa edellytettäisiin autoilijoiden välisiltä kohtaamisilta: jo valmiiksi alle nopeusrajoituksen ajavan autoilijan tulisi hiljentää risteyksissä, koska on mahdollista, että stop-merkin takaa tuleva autoilija ei noudatakaan pysähtymisvelvollisuuttaan.
Ajatus ei ole vain erikoinen, se on suorastaan absurdi.
Mitä laki sanoo
Poliisin mainitsema ennakointivelvollisuus sisältyy viime kesäkuussa voimaan tulleeseen tieliikennelakiin.
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Tieliikennelaki 2. luku 4 § (TLL)
Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeaa tilannenopeutta, mutta hallituksen esitys valitettavasti tukee myös poliisin tulkintaa. Ennakointi kytketään luottamusperiaatteeseen, jonka mukaan “liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on pääsääntöisesti oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä.”
Luottamusperiaate sisältää kuitenkin myös ennakointivelvollisuuden, jonka mukaan tienkäyttäjän tulee havainnoida liikenneympäristöään ja toisten tienkäyttäjien toimintaa. Liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä, paitsi jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Tällöin luottamusperiaate edellyttää myös ennakointivelvollisuuden noudattamista.
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuuden määrittelyllä on suuri merkitys sen kannalta, millaista toimintaa tienkäyttäjältä kussakin liikennetilanteessa voidaan edellyttää. Arvioinnissa korostuu tienkäyttäjän ennakoivan ajotavan merkitys. Tienkäyttäjän tulee pyrkiä varautumaan myös toisen tienkäyttäjän virheisiin. Luottamusperiaate ei sovellu tapauksiin, joissa kuljettajalla on tai olisi pitänyt olla aihetta epäillä toisen laiminlyövän liikennesääntöjen noudattamisen, esimerkiksi väistämisvelvollisuutensa. Tasa-arvoisissa risteyksissä vasemmalta lähestyvän väistämisvelvollisuus ei ole yhtä vahva kuin esimerkiksi väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin takaa risteystä lähestyvän. Tasa-arvoisissa risteyksissä oikealta ajava ei saa yhtä vahvaa oikeutta luottaa häiriöttömään kulkuunsa risteyksessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2017)
Hallituksen esityksessä on useita esimerkkejä ennakointivelvollisuudesta; niissä käsitellään muun muassa sitä, kuinka raskaan ajoneuvon kuljettajan tulee ottaa huomioon katvealueet, kuinka suojatien eteen pysähtyneen auton editse risteävältä tieltä tulevan auton ei tarvinnut osata ennakoida, että toinen auto ohittaisi suojatien liikennesääntöjen vastaisesti pysähtymättä jne.
Ennakointivelvollisuuden voi tulkita tarkoittavan ainakin kahta asiaa. Esimerkkien perusteella se tarkoittaa sitä, että liikkujan täytyy suhteuttaa toimintansa omiin rajoitteisiin: kuorma-autolla täytyy kiinnittää erityistä huomiota jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin, koska he saattavat kadota katveisiin kokonaan. Toisaalta pykälä kuvaa hyvin yksinkertaista periaatetta: ei saa ajaa päälle. Vaikka toinen rikkoo liikennesääntöjä, se ei tarkoita, että mahdollinen onnettomuus on väistämättä tämän osapuolen vika.
Lukuisissa twitter-keskusteluissa ja nyt myös poliisin tulkinnassa tämä ennakointivelvoite kuitenkin laajenee kestämättömästi tuikitavallisiin liikennetilanteisiin: niissä syyllistetään lain mukaan liikkuvaa pyöräilijää siitä, että tämä ei ota riittävästi huomioon lainvastaisesti toimivaa autoilijaa.
Paikallistuntemuksena Tampere
Hallituksen esityksen mukaan “olosuhteisiin liittyvä erityistietämys”, vaikkapa paikallistuntemus, voi suorastaan ankaroittaa tienkäyttäjän velvollisuutta ennakoida tapahtumia. Leikitelläänpä hetki ajatuksella.
Tampere on jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen kaupunki. Huhtikuun lopussa iäkäs henkilö kuoli Hämeenpuistossa suojatiellä; tämä sai Aamulehden ottamaan pääkirjoituksessaan kantaa liikenneturvallisuuden puolesta; kirjoituksen mukaan joissakin risteyksissä ajetaan päin punaisia kymmeniä kertoja päivässä. Leikkimielisessä Twitter-kyselyssä Tampereella pyöräliikenne pelottaa.
#pyöräliikenne ympäristö Tampereella…
Ajan itse polkupyörällä päivittäin. Lähimmässä liikennevaloristeyksessä näen aamuliikenteessä punaisia päin ajavan autoilijan vähintään kerran viikossa. Vakioreitilleni kuuluvassa liikenneympyrässä ympyrästä poistuva – siis väistämisvelvollinen – auto porhaltaa editseni tyypillisesti useita kertoja viikossa.
Olen tämän kevään aikana kahdesti sattunut paikalle, kun autoilija on ajanut pyöräilijän päälle. Itse osumaa en nähnyt kummallakaan kerralla, mutta liikesuunnat näin: toisessa autoilija tuli kärkikolmion takaa, toisessa stop-merkin. Toisessa pyöräilijä ylitti ajorataa suojatiellä, toisessa kääntyi ajoradalla – molemmat lainmukaisilla paikoillaan.
Kun tämän kaiken vetää yhteen, “olosuhteisiin liittyvä erityistietämys” kertoo, että ainakin Tampereella pyöräilijän pitää aina väistää, sillä väistämisvelvollinenkaan autoilija ei sitä tee. Tarkoittaako tämä, että onnettomuuden sattuessa minä olen rikkonut ennakointivelvollisuuttani ja olen siten vähintäänkin osasyyllinen?
Joonas Ollin videot ovat paikoin provosoivia, mutta kannattaa pysähtyä hetkeksi tarkkailemaan sydäntään ja miettimään, miksi ne ovat sitä. Niissä on vauhtia, mutta ei vaarallisen paljon – aina reilusti alle nopeusrajoituksen, ja aina siten, että pyöräilijällä on aikaa reagoida, mikäli väistämisvelvollinen autoilija ei sitä tee. Ihmiset – autoilijat – ovat tottuneet siihen, että pyöräilijä väistää myös silloin, kun toisella osapuolella on väistämisvelvollisuus. Kun sitten ruudulla näkyy pyöräilijä, joka ei näin teekään, se rikkoo oletuksen.
Videoiden tarkoitus on tuoda infrastruktuurin ja liikennekulttuurin ongelmia näkyviksi. Useimmat meistä pyrkivät välttämään konflikteja, minäkin. Vaan mikään ei muutu, jos pyöräilijä kerta toisensa jälkeen kumartaa risteyksissä nöyrästi päänsä ja antaa isomman mennä. Siitä ei saa lennokasta videota, mutta se ei myöskään luo painetta muutokseen, ei nosta ongelmaa keskustelun aiheeksi. Siksi nostan hattua niille, jotka sietävät konfliktia ja pyrkivät ajamaan muutosta.
On itsestäänselvää, että jokaisen tiellä liikkuvan pyöräilijän täytyy tarkkailla ympäristöään ja olla valmiina nopeisiin pysäytyksiin; onnettomuustilanteessa pyöräilijään sattuu varmasti, autoilijaan harvemmin.
Tämä ei kuitenkaan voi toimia pohjana laintulkinnalle. Jos lain ennakointivelvollisuutta tulkitaan kuten poliisi Iltalehden uutisessa, se tarkoittaa käytännössä lakimuotoon kirjattua vahvimman oikeutta.
Ei tämä näin voi mennä.