Sami Sundell
Sami Sundell
5 min read

Tags

Vaikka itselläni ei ole kovin vahvaa mieli­pidettä kunta­vaalien ajan­kohdasta, se tapa, jolla asiaa tällä hetkellä spinnataan, sai kirjoittamaan useammankin tweetin aiheesta, joten päätin koostaa ajatuksiani hiukan luettavampaan muotoon.

Puhe siitä, että oikeus­ministeriö olisi jotenkin täydellisesti pudottanut pallon, on sinällään vähän erikoista: oikeus­ministeriöstä on viestiä vaalien siirtämisestä kuulunut jo aiemminkin. Oikeus­kansleri näki hänkin vaalien järjestämisessä riskejä pari viikkoa sitten.

Edus­kunta­puolueet sen sijaan ovat olleet yksi­mielisesti sitä mieltä, että vaalit pidetään niille säädettynä aikana, muu olisi demokratian halveksuntaa. Voi varmastikin perustellusti kysyä, onko ministeriö tehnyt kaikkensa vaalien mahdollistamiseksi, mutta sen, että ne siirretään viime tingassa, voi ajatella johtuvan ennemmin puolueista kuin ministeriöstä.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että kunta­vaalit eivät varsinaisesti ole se maailman seksikkäin tapahtuma. Viime vaaleissa äänestys­prosentti oli 58,9. Kajaanissa äänesti 49,3 prosenttia ääni­oikeutetuista.

“Muuallakin on järjestetty vaaleja.” Kyllä, ja on myös siirretty vaaleja – asiaa tilastoivan IDEA:n mukaan korona­virus­pandemian aikana vaaleja on lykätty ainakin 75 maassa. Painotus on kyllä niin, että vaaleja lykättiin viime keväänä ja kesällä, kun pandemia oli tuore, ja tilanteen edetessä vaaleja on järjestetty normaalisti. Mutta.

Twitterissä nostettiin esiin muutamia maita, joissa vaalit on viime aikoina järjestetty: USA, Liettua, Romania, Portugali.

USA:n tilanne oli melko erikois­laatuinen, kun ehdokkaana oli istuva presidentti, jonka kiinnostus pandemian torjuntaan oli noin nolla, ja ehdotus vaalien siirtämisestä vaikutti lähinnä pyrkimykseltä pysyä vallassa. Maailman mahtavimman valtion johtajan vaalin legitimiteetti koettiin aiheellisesti melko tärkeäksi asiaksi.

Liettuassa järjestettiin loka­kuussa parlamentti­vaalit, joissa äänestys­aktiivisuus oli toiseksi alinta sitten Neuvosto­liiton hajoamisen.

Romaniassa järjestettiin vaalit joulu­kuun alussa. Äänestys­prosentti oli 33,3, reilut kuusi prosentti­yksikköä alempi kuin edellisissä vaaleissa.

Portugalissa järjestettiin presidentin­vaalit tammi­kuussa 2021. Äänestys­prosentti 39,3, laskua edellisiin vaaleihin 9,4 prosentti­yksikköä.

En oikein parhaalla tahdollanikaan voi pitää näitä esi­merkkeinä onnistuneista vaaleista. Jos meillä kuntavaaleissa äänestys­aktiivisuus putoaisi vaikkapa valta­kunnallisesti alle 50 prosentin, voidaanko aidosti juhlia, että nyt on demokratia toteutunut ja oikeus­valtio turvattu?

On myös ihmetelty, miten ihmiset voivat jonottaa kaupoissa mutta eivät voisi äänestää. Vaan kun kaikki eivät jonota kaupoissa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat tilanneet kaiken ruokansa pandemian alusta lähtien. Jotka eivät oikeasti liiku ihmisten ilmoilla kuin aivan välttämättömässä pakossa.

Nyt ei ole kyse siitä, miten mahdollistetaan hoiva­kodeissa olevien vanhusten äänestäminen. Se hoituu kyllä, onhan se onnistuttu hoitamaan tähänkin asti. Karanteeniin määrätyt suomalaiset – joita saattaa nyky­tartunta­määrillä olla huhtikuussa kohtalainen joukko – saattavat olla isompi ongelma, mutta sekin ehkä hoituu. Vaan miten hoidetaan se epä­määräinen joukko ihmisiä, jotka elävät nyt oma­ehtoisessa karanteenissa, minimaalisten kontaktien maailmassa, ja jotka eivät tunne oloaan turvalliseksi siellä kaupan jonossa?

En varsinaisesti tiedä, mitä oikeus­ministeriön olisi pitänyt tehdä. THL:n muistion (PDF) mukaan ministeriö ja THL ovat kyllä valmistelleet ohjeistusta:

THL ja Oikeus­ministeriö ovat yhteis­työssä laatineet toiminta­ohjeet kunta­vaalien järjestämisestä mahdollisimman terveys­turvallisesti, ts. siten että mahdollisimman hyvin voidaan vähentää covid-19 tartunnalle altistumisen riskejä sekä vaali­virkailijoiden että äänestäjien suhteen.

Toiminta­ohjeiden noudattaminen lisää huomattavasti terveys­turvallisuutta, mutta toimet eivät voi täysin taata kaikkien riskien poistamista, vaan pieni jäännös­riski mahdollisesta altistumisesta jää aina jäljelle. Toteutuvaan tartunnan riskiin vaikuttaa voimakkaasti vaali­hetken ilmaantuvuus. Jos ilmaantuvuus on matala, on vain pieni mahdollisuus että riski toteutuu.

[…]

Edellä aiemmassa osiossa kuvatuista syistä ja oletuksin on toden­näköisempää että touko-kesäkuun vaihteessa epidemia on rauhallisemmassa vaiheessa kuin 18.4 ja että suurempi osa erityisen korkean vakavan tauti­muodon ja kuoleman riskin omaavasta väestöstä on suojattu rokotuksien kautta. Tämä edellyttää että epidemiaa on pystytty hallitsemaan siihen asti riittävän tehokkaasti ja että rokotusten toimitukset toteutuvat kuten nyt on arvioitu.

Arvio COVID-19 epidemian tilanteesta sekä projektioita sen mahdollisesta epidemiogisesta kehittymisestä (THL 5.3.2021)

Ja totta tosiaan, netistä löytyy nippu ohjeita korona­varautumisesta. Ohjeistuksessa todetaan muun muassa, että ennakko­äänestäminen voidaan järjestää ulkona, voidaan hoitaa jopa drive-ininä:

Ennakko­äänestys voidaan toteuttaa vaali­toimitsijoiden harkinnan mukaan ulkona vaali­lain säännöksiä noudattaen (56-61 §) joko kokonaan tai yksittäisten äänestysten osalta ennakko­äänestys­paikan välittömässä läheisyydessä. Vaali­lain säännöksiä noudattaen myös sellainen järjestely voi olla mahdollinen, jossa äänestäjä ei poistu autostaan, jos pysäköinti­paikka on luontevasti ennakko­äänestys­paikan välittömässä läheisyydessä. Näissä tapauksissa vaali­toimitsijan tulee erityisesti huolehtia siitä, että vaali­salaisuus säilyy.

Ohje ennakko­äänestyksen vaali­toimitsijalle (PDF)

Olisiko voinut tehdä enemmän? Epäilemättä, ja tulevina viikkoina ja kuukausina oletettavasti tätä asiaa tullaan penkomaan. THL:n arvion mukaan ohjeistus siis “lisää huomattavasti terveys­turvallisuutta”. Ehkä se olisi riittänyt.

Vaan kun tässä tapauksessa “ehkä” ei oikein riitä. Teemu Launio tiivisti asian Twitterissä hienosti:

Vaalien onnistumista ei mitata sillä, kuinka monta korona­tartuntaa vaali­päivänä saatiin tai vältettiin. Järjestelyissä ei riitä pelkästään se, että minimoidaan riski, vaan ne pitää pystyä hoitamaan siten, että riski näyttää minimaaliselta kaikille. Jos osa kansasta jättää äänestämättä – kuten osa nyt jättää käymättä kaupassa – koska ei tunne oloaan turvalliseksi, vaaleissa on epä­onnistuttu. Äänestämisen pitää olla tosi­asiallisesti mahdollista kaikille siihen oikeutetuille.

Sitä on demokratia.

P.S. Esi­merkiksi Helsingissä keskus­vaali­lauta­kunnan puheen­johtaja arvioi, että vaaleista oltaisiin selvitty kunnialla – mutta ulko­äänestys oli hylätty, koska ei haluttu ottaa riskejä.

P.P.S. THL:n Markku Terva­haudan kommentit kompuuttereista ovat hiton kummallisia. Kyllä se 11 000 tartunnan päivä­lukema – jonka Terva­hauta mainitsee “oikeus­ministerin poimimaksi” – on kuitenkin ihan THL:n omassa lausunnossa.