Vaikka itselläni ei ole kovin vahvaa mielipidettä kuntavaalien ajankohdasta, se tapa, jolla asiaa tällä hetkellä spinnataan, sai kirjoittamaan useammankin tweetin aiheesta, joten päätin koostaa ajatuksiani hiukan luettavampaan muotoon.
Puhe siitä, että oikeusministeriö olisi jotenkin täydellisesti pudottanut pallon, on sinällään vähän erikoista: oikeusministeriöstä on viestiä vaalien siirtämisestä kuulunut jo aiemminkin. Oikeuskansleri näki hänkin vaalien järjestämisessä riskejä pari viikkoa sitten.
Eduskuntapuolueet sen sijaan ovat olleet yksimielisesti sitä mieltä, että vaalit pidetään niille säädettynä aikana, muu olisi demokratian halveksuntaa. Voi varmastikin perustellusti kysyä, onko ministeriö tehnyt kaikkensa vaalien mahdollistamiseksi, mutta sen, että ne siirretään viime tingassa, voi ajatella johtuvan ennemmin puolueista kuin ministeriöstä.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että kuntavaalit eivät varsinaisesti ole se maailman seksikkäin tapahtuma. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 58,9. Kajaanissa äänesti 49,3 prosenttia äänioikeutetuista.
“Muuallakin on järjestetty vaaleja.” Kyllä, ja on myös siirretty vaaleja – asiaa tilastoivan IDEA:n mukaan koronaviruspandemian aikana vaaleja on lykätty ainakin 75 maassa. Painotus on kyllä niin, että vaaleja lykättiin viime keväänä ja kesällä, kun pandemia oli tuore, ja tilanteen edetessä vaaleja on järjestetty normaalisti. Mutta.
Twitterissä nostettiin esiin muutamia maita, joissa vaalit on viime aikoina järjestetty: USA, Liettua, Romania, Portugali.
Monessa maassa on pystytty järjestämään vaalit paljon vaikeammassa tilanteessa. Se vaatii vain että mietitään etukäteen toimintatapoja erityisesti riskiryhmille, altistuneille ja sairastuneille.
Ohessa @hannuoskala graafi jossa eri maiden vaaleja. pic.twitter.com/UOPy23thBg
USA:n tilanne oli melko erikoislaatuinen, kun ehdokkaana oli istuva presidentti, jonka kiinnostus pandemian torjuntaan oli noin nolla, ja ehdotus vaalien siirtämisestä vaikutti lähinnä pyrkimykseltä pysyä vallassa. Maailman mahtavimman valtion johtajan vaalin legitimiteetti koettiin aiheellisesti melko tärkeäksi asiaksi.
Liettuassa järjestettiin lokakuussa parlamenttivaalit, joissa äänestysaktiivisuus oli toiseksi alinta sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Romaniassa järjestettiin vaalit joulukuun alussa. Äänestysprosentti oli 33,3, reilut kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin edellisissä vaaleissa.
Portugalissa järjestettiin presidentinvaalit tammikuussa 2021. Äänestysprosentti 39,3, laskua edellisiin vaaleihin 9,4 prosenttiyksikköä.
En oikein parhaalla tahdollanikaan voi pitää näitä esimerkkeinä onnistuneista vaaleista. Jos meillä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus putoaisi vaikkapa valtakunnallisesti alle 50 prosentin, voidaanko aidosti juhlia, että nyt on demokratia toteutunut ja oikeusvaltio turvattu?
On myös ihmetelty, miten ihmiset voivat jonottaa kaupoissa mutta eivät voisi äänestää. Vaan kun kaikki eivät jonota kaupoissa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat tilanneet kaiken ruokansa pandemian alusta lähtien. Jotka eivät oikeasti liiku ihmisten ilmoilla kuin aivan välttämättömässä pakossa.
Nyt ei ole kyse siitä, miten mahdollistetaan hoivakodeissa olevien vanhusten äänestäminen. Se hoituu kyllä, onhan se onnistuttu hoitamaan tähänkin asti. Karanteeniin määrätyt suomalaiset – joita saattaa nykytartuntamäärillä olla huhtikuussa kohtalainen joukko – saattavat olla isompi ongelma, mutta sekin ehkä hoituu. Vaan miten hoidetaan se epämääräinen joukko ihmisiä, jotka elävät nyt omaehtoisessa karanteenissa, minimaalisten kontaktien maailmassa, ja jotka eivät tunne oloaan turvalliseksi siellä kaupan jonossa?
En varsinaisesti tiedä, mitä oikeusministeriön olisi pitänyt tehdä. THL:n muistion (PDF) mukaan ministeriö ja THL ovat kyllä valmistelleet ohjeistusta:
THL ja Oikeusministeriö ovat yhteistyössä laatineet toimintaohjeet kuntavaalien järjestämisestä mahdollisimman terveysturvallisesti, ts. siten että mahdollisimman hyvin voidaan vähentää covid-19 tartunnalle altistumisen riskejä sekä vaalivirkailijoiden että äänestäjien suhteen.
Toimintaohjeiden noudattaminen lisää huomattavasti terveysturvallisuutta, mutta toimet eivät voi täysin taata kaikkien riskien poistamista, vaan pieni jäännösriski mahdollisesta altistumisesta jää aina jäljelle. Toteutuvaan tartunnan riskiin vaikuttaa voimakkaasti vaalihetken ilmaantuvuus. Jos ilmaantuvuus on matala, on vain pieni mahdollisuus että riski toteutuu.
[…]
Edellä aiemmassa osiossa kuvatuista syistä ja oletuksin on todennäköisempää että touko-kesäkuun vaihteessa epidemia on rauhallisemmassa vaiheessa kuin 18.4 ja että suurempi osa erityisen korkean vakavan tautimuodon ja kuoleman riskin omaavasta väestöstä on suojattu rokotuksien kautta. Tämä edellyttää että epidemiaa on pystytty hallitsemaan siihen asti riittävän tehokkaasti ja että rokotusten toimitukset toteutuvat kuten nyt on arvioitu.
Arvio COVID-19 epidemian tilanteesta sekä projektioita sen mahdollisesta epidemiogisesta kehittymisestä (THL 5.3.2021)
Ja totta tosiaan, netistä löytyy nippu ohjeita koronavarautumisesta. Ohjeistuksessa todetaan muun muassa, että ennakkoäänestäminen voidaan järjestää ulkona, voidaan hoitaa jopa drive-ininä:
Ennakkoäänestys voidaan toteuttaa vaalitoimitsijoiden harkinnan mukaan ulkona vaalilain säännöksiä noudattaen (56-61 §) joko kokonaan tai yksittäisten äänestysten osalta ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä. Vaalilain säännöksiä noudattaen myös sellainen järjestely voi olla mahdollinen, jossa äänestäjä ei poistu autostaan, jos pysäköintipaikka on luontevasti ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä. Näissä tapauksissa vaalitoimitsijan tulee erityisesti huolehtia siitä, että vaalisalaisuus säilyy.
Ohje ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijalle (PDF)
Olisiko voinut tehdä enemmän? Epäilemättä, ja tulevina viikkoina ja kuukausina oletettavasti tätä asiaa tullaan penkomaan. THL:n arvion mukaan ohjeistus siis “lisää huomattavasti terveysturvallisuutta”. Ehkä se olisi riittänyt.
Vaan kun tässä tapauksessa “ehkä” ei oikein riitä. Teemu Launio tiivisti asian Twitterissä hienosti:
Mutta itse pihvi tulee tässä: valtion ingressissä on järjestää aina sellaiset vapaat vaalit joissa ihmiset voivat äänestää vapaana pelosta. Yleensä ajatellaan pelkoa väkivallasta tai vankeudesta, mutta oikeus äänestää vapaana pelosta sairastua tartuntatautiin on iso
Vaalien onnistumista ei mitata sillä, kuinka monta koronatartuntaa vaalipäivänä saatiin tai vältettiin. Järjestelyissä ei riitä pelkästään se, että minimoidaan riski, vaan ne pitää pystyä hoitamaan siten, että riski näyttää minimaaliselta kaikille. Jos osa kansasta jättää äänestämättä – kuten osa nyt jättää käymättä kaupassa – koska ei tunne oloaan turvalliseksi, vaaleissa on epäonnistuttu. Äänestämisen pitää olla tosiasiallisesti mahdollista kaikille siihen oikeutetuille.
Sitä on demokratia.
P.S. Esimerkiksi Helsingissä keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja arvioi, että vaaleista oltaisiin selvitty kunnialla – mutta ulkoäänestys oli hylätty, koska ei haluttu ottaa riskejä.
P.P.S. THL:n Markku Tervahaudan kommentit kompuuttereista ovat hiton kummallisia. Kyllä se 11 000 tartunnan päivälukema – jonka Tervahauta mainitsee “oikeusministerin poimimaksi” – on kuitenkin ihan THL:n omassa lausunnossa.