Naisten­päivänä vuonna 2018 Helsingin Sanomat julisti sitoutuvansa tasa-arvon edistämiseen. Aihe oli lehden pää­juttu. Jopa tavallisesti mainoksille varattu lehden etu­sivu julisti sitoutumista.

Vuonna 2019 aihe oli kutistunut yhden sarakkeen kolumniksi. Pää­uutisesta sukellettiin pää­kirjoitus­sivun mieli­pide­palstalle. Lehden pää­juttu kertoi tasa-arvon edistymisestä Suomessa.

Vuonna 2020 naisten­päivän etu­sivu oli varattu Black Horsen kalsareille. Juhla­päivän näkyvyydestä vastasi Anne-Mari Kähärä, jonka naisten­päivän konsertti oli kulttuuri­sivujen pää­jutun aihe. Tasa-arvoon sitoutumista ei enää mainitse kukaan.

Helsingin Sanomien naisten päivän lehtisivuja vuosilta 2018-2020

2018 Helsingin Sanomat julisti tasa-arvoon sitoutumista etu­sivulla. 2019 siitä kirjoitettiin lyhyt kolumni. 2020 vaihdettiin kalsarit.

Sitkeä kolmannes

Vuoden 2018 julistuksessa Helsingin Sanomat kertoi naisten osuuden lehden jutuissa olevan liian vähäinen. Osuus oli tuolloin noin kolmannes.

Helsingin Sanomien jutuissa kuluneen kuukauden aikana esiintyneistä ihmisistä hieman runsaat 30 prosenttia oli naisia. Jokaista jutuissa esiintynyttä naista kohti jutuissa esiintyi 2,2 miestä.

Naisten osuus HS:n jutuissa on kolmannes, ja se on liian vähän (HS 8.3.2018)

Jutussa tunnistetaan erilaisia yhteis­kunnallisia rakenteita, jotka vaikuttavat uutisointiin. Samalla lehti kuitenkin toteaa, että myös toimituksen omilla valinnoilla on suuri merkitys.

Niinpä lehti sitoutui tekemään asialle jotain: seuraamaan tilannetta ja lisäämään naisten määrää jutuissa. Yhtenä työ­kaluna esiteltiin ruotsalaisen Prognosis-yhtiön laskuri, joka laskee, kuinka paljon lehden jutuissa esiintyy miesten ja naisten nimiä. Laskuri näkyi myös Helsingin Sanomien netti­sivuilla, joten yleisökin pääsisi seuraamaan tavoitteen täyttymistä.

Vuoden 2019 kolumnissa palattiin tasa-arvo­sitoumukseen ja todettiin, että… lehti oli täsmälleen samoissa lukemissa kuin ennen lupauksen antamista.

Aihetta tutkineille tämä ei välttämättä ollut kovin suuri yllätys. Journalisti-lehden pää­toimittaja Maria Pettersson kirjoitti elo­kuussa 2018, kuinka jo vuonna 2014 Helsingin Sanomat oli antanut vastaavan­laisen lupauksen. Tuolloin naisten osuus lehden jutuissa oli noin kolmannes. Eikä se siihen jäänyt.

Helsingin yli­opiston Digitaalisten ihmis­tieteiden laitoksen opiskelijat selvittivät alku­kesästä suku­puolten läsnä­oloa 1800-luvun suomen­kielisissä sanoma­lehdissä. Ryhmä laski sanoma­lehti­teksteistä, kuinka usein jutuissa mainittiin mies ja kuinka usein nainen. 150 vuotta sitten naisten osuus lehdissä oli – kyllä, noin kolmannes.

Naisten osa mediassa – ikuinen kolmannes? (Journalisti 17.8.2018)

Luovuttamisen makua

Sitoutuessaan tasa-arvon edistämiseen vuonna 2018 Helsingin Sanomien jutussa kiinnitettiin huomiota erityisesti muutamaan osastoon, joilla vallitsi erityisen selkeä miehinen yli­edustus: talous, politiikka, ulko­maat ja urheilu.

Palatessaan asiaan vuonna 2019 lehden toimitus­päällikkö ja nykyinen pää­toimittaja Anu Ubaud korosti, kuinka monella mittarilla ollaan menty parempaan suuntaan: usealla osastolla ollaan onnistuttu nostamaan naisten osuutta, kirjoitus­viikon pää­jutuista 40 prosentissa oli nais­painotus. Harmi kyllä muutama osasto kylvi lehteen niin runsaasti miehisiä nimiä, että kokonaisuutena lehdessä mainittujen naisten osuus oli edelleen kolmannes. Nuo harmilliset osastot olivat talous, politiikka, ulko­maat ja urheilu.

Jos jutun loppu­lauseesta voi mitään päätellä, näiden suhteen Helsingin Sanomat ovat ajo­puu, joka ei voi vaikuttaa sisältöönsä.

Pää­juttujen analysoiminen on avain siihen, että sisältö tasa-arvoistuu, sillä silloin puhumme tekemistämme valinnoista.

Onko naisten määrä kasvanut Hesarissa vuoden aikana? (HS 8.3.2019)

On totta kai totta, että pelkkä suku­puoli­jakauman laskeminen ei kerro koko totuutta. Tietenkin sillä on merkitystä, millaisissa jutuissa ja millaisissa rooleissa henkilöt esiintyvät.

Siitä huolimatta on suorastaan surku­hupaisaa, että jo tehdessään sitoumuksen lehden toimituksessa tunnistettiin tiettyjen osastojen olevan mies­valtaisia. Kun sitten vuotta myöhemmin nämä samat osastot ovat edelleen vähintään yhtä mies­valtaisia, toimituksen ratkaisu on ilmeisesti vaihtaa mittarit sellaisiin, jotka näyttävät miellyttävämpiä lukemia.

Ei lehti tietenkään ole irrallaan muusta maailmasta. Sanoma­lehden tehtävä on käsitellä ajan­kohtaisia, ihmisiä kiinnostavia aiheita. Viime kädessä aivan osastosta riippumatta Helsingin Sanomien toimituksessa kuitenkin päätetään, mistä lehdessä uutisoidaan ja ketkä jutuissa pääsevät ääneen. Lehdistö on merkittävä vallan­käyttäjä, jonka valinnat osaltaan määrittävät sen, mitä aiheita pidetään ajan­kohtaisina ja kiinnostavina.

Entä nyt?

Alku­peräisen tasa-arvo­julistuksen yhteydessä Helsingin Sanomat esitteli mittarin, jonka avulla lukija pystyi kätevästi näkemään, kuinka suuri naisten osuus oli ollut lehden jutuissa viimeisen 24 tunnin aikana. Mittari näkyi alku­vaiheessa muistaakseni heti verkko­sivujen etusivulla.

Viime aikoina mittaria ei ole juuri mainostettu, vaikka sen noista vuoden 2018 jutuista edelleen löytääkin. Prognosis kuitenkin julkaisee useamman kerran päivässä graafin, jossa listataan median nais­osuuksia. Tasa-arvo­botti seuraa Suomen tilannetta, Shamebot ruotsin­kielistä mediaa ja Gender Bot Iso-Britanniaa.

Kipaisinpa siis nopeasti nipun tweettejä läpi, ja Helsingin Sanomien kehitys vuoden 2018 alusta tähän päivään näyttää tältä:

Naisten osuus Helsingin Sanomien jutuissa vuodesta 2018 tähän päivään.

Tasa-arvo­lupauksen antamisen jälkeen naisten osuus pysyi vakaana, kunnes kesän 2019 jälkeen käyrä lähti nousuun. Nyt naisia on jutuissa mainituista henkilöistä jo reilu kolmannes.

On jossain määrin harmillista, että Helsingin Sanomat on ilmeisesti siirtynyt käyttämään omassa seurannassaan mittareita, joihin suuri yleisö ei pääse tutustumaan. Mieltä kuitenkin lämmittää, että pitkään tasaisena jatkunut käyrä on viimeisen vuoden aikana viimein lähtenyt nousuun.

On ollut jopa päiviä, jolloin naisten osuus Helsingin Sanomissa on noussut yli 50 prosentin. Siihen ei tarvittu kuin vaalit, pää­ministerin ero, nais­valtainen hallitus ja maailman­laajuinen pandemia.

P.S. Vilkuilin myös Tasa-arvobotin vanhempia lukemia, ja pääsiäisenä 2017 Helsingin Sanomissa naisten osuus on ollut lähes 70 prosenttia. Tämä sattuu osumaan päiville, jolloin lehti ei ilmestynyt, joten ehkä netti­sivuilla julkaistiin nais­voittoista kierrätys­materiaalia? Näyttää kuitenkin siltä, että loppu­vuodesta 2017 botin arvio naisten määrästä putosi; veikkaan, että seurannassa on ollut virhe, joka on korjattu tuolloin – se kun on aika­ikkuna, jolloin Prognosiksen lukemia alettiin seurata myös HS:n toimituksessa.