Naistenpäivänä vuonna 2018 Helsingin Sanomat julisti sitoutuvansa tasa-arvon edistämiseen. Aihe oli lehden pääjuttu. Jopa tavallisesti mainoksille varattu lehden etusivu julisti sitoutumista.
Vuonna 2019 aihe oli kutistunut yhden sarakkeen kolumniksi. Pääuutisesta sukellettiin pääkirjoitussivun mielipidepalstalle. Lehden pääjuttu kertoi tasa-arvon edistymisestä Suomessa.
Vuonna 2020 naistenpäivän etusivu oli varattu Black Horsen kalsareille. Juhlapäivän näkyvyydestä vastasi Anne-Mari Kähärä, jonka naistenpäivän konsertti oli kulttuurisivujen pääjutun aihe. Tasa-arvoon sitoutumista ei enää mainitse kukaan.
Sitkeä kolmannes
Vuoden 2018 julistuksessa Helsingin Sanomat kertoi naisten osuuden lehden jutuissa olevan liian vähäinen. Osuus oli tuolloin noin kolmannes.
Helsingin Sanomien jutuissa kuluneen kuukauden aikana esiintyneistä ihmisistä hieman runsaat 30 prosenttia oli naisia. Jokaista jutuissa esiintynyttä naista kohti jutuissa esiintyi 2,2 miestä.
Naisten osuus HS:n jutuissa on kolmannes, ja se on liian vähän (HS 8.3.2018)
Jutussa tunnistetaan erilaisia yhteiskunnallisia rakenteita, jotka vaikuttavat uutisointiin. Samalla lehti kuitenkin toteaa, että myös toimituksen omilla valinnoilla on suuri merkitys.
Niinpä lehti sitoutui tekemään asialle jotain: seuraamaan tilannetta ja lisäämään naisten määrää jutuissa. Yhtenä työkaluna esiteltiin ruotsalaisen Prognosis-yhtiön laskuri, joka laskee, kuinka paljon lehden jutuissa esiintyy miesten ja naisten nimiä. Laskuri näkyi myös Helsingin Sanomien nettisivuilla, joten yleisökin pääsisi seuraamaan tavoitteen täyttymistä.
Vuoden 2019 kolumnissa palattiin tasa-arvositoumukseen ja todettiin, että… lehti oli täsmälleen samoissa lukemissa kuin ennen lupauksen antamista.
Aihetta tutkineille tämä ei välttämättä ollut kovin suuri yllätys. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kirjoitti elokuussa 2018, kuinka jo vuonna 2014 Helsingin Sanomat oli antanut vastaavanlaisen lupauksen. Tuolloin naisten osuus lehden jutuissa oli noin kolmannes. Eikä se siihen jäänyt.
Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden laitoksen opiskelijat selvittivät alkukesästä sukupuolten läsnäoloa 1800-luvun suomenkielisissä sanomalehdissä. Ryhmä laski sanomalehtiteksteistä, kuinka usein jutuissa mainittiin mies ja kuinka usein nainen. 150 vuotta sitten naisten osuus lehdissä oli – kyllä, noin kolmannes.
Naisten osa mediassa – ikuinen kolmannes? (Journalisti 17.8.2018)
Luovuttamisen makua
Sitoutuessaan tasa-arvon edistämiseen vuonna 2018 Helsingin Sanomien jutussa kiinnitettiin huomiota erityisesti muutamaan osastoon, joilla vallitsi erityisen selkeä miehinen yliedustus: talous, politiikka, ulkomaat ja urheilu.
Palatessaan asiaan vuonna 2019 lehden toimituspäällikkö ja nykyinen päätoimittaja Anu Ubaud korosti, kuinka monella mittarilla ollaan menty parempaan suuntaan: usealla osastolla ollaan onnistuttu nostamaan naisten osuutta, kirjoitusviikon pääjutuista 40 prosentissa oli naispainotus. Harmi kyllä muutama osasto kylvi lehteen niin runsaasti miehisiä nimiä, että kokonaisuutena lehdessä mainittujen naisten osuus oli edelleen kolmannes. Nuo harmilliset osastot olivat talous, politiikka, ulkomaat ja urheilu.
Jos jutun loppulauseesta voi mitään päätellä, näiden suhteen Helsingin Sanomat ovat ajopuu, joka ei voi vaikuttaa sisältöönsä.
Pääjuttujen analysoiminen on avain siihen, että sisältö tasa-arvoistuu, sillä silloin puhumme tekemistämme valinnoista.
Onko naisten määrä kasvanut Hesarissa vuoden aikana? (HS 8.3.2019)
On totta kai totta, että pelkkä sukupuolijakauman laskeminen ei kerro koko totuutta. Tietenkin sillä on merkitystä, millaisissa jutuissa ja millaisissa rooleissa henkilöt esiintyvät.
Siitä huolimatta on suorastaan surkuhupaisaa, että jo tehdessään sitoumuksen lehden toimituksessa tunnistettiin tiettyjen osastojen olevan miesvaltaisia. Kun sitten vuotta myöhemmin nämä samat osastot ovat edelleen vähintään yhtä miesvaltaisia, toimituksen ratkaisu on ilmeisesti vaihtaa mittarit sellaisiin, jotka näyttävät miellyttävämpiä lukemia.
Ei lehti tietenkään ole irrallaan muusta maailmasta. Sanomalehden tehtävä on käsitellä ajankohtaisia, ihmisiä kiinnostavia aiheita. Viime kädessä aivan osastosta riippumatta Helsingin Sanomien toimituksessa kuitenkin päätetään, mistä lehdessä uutisoidaan ja ketkä jutuissa pääsevät ääneen. Lehdistö on merkittävä vallankäyttäjä, jonka valinnat osaltaan määrittävät sen, mitä aiheita pidetään ajankohtaisina ja kiinnostavina.
Entä nyt?
Alkuperäisen tasa-arvojulistuksen yhteydessä Helsingin Sanomat esitteli mittarin, jonka avulla lukija pystyi kätevästi näkemään, kuinka suuri naisten osuus oli ollut lehden jutuissa viimeisen 24 tunnin aikana. Mittari näkyi alkuvaiheessa muistaakseni heti verkkosivujen etusivulla.
Viime aikoina mittaria ei ole juuri mainostettu, vaikka sen noista vuoden 2018 jutuista edelleen löytääkin. Prognosis kuitenkin julkaisee useamman kerran päivässä graafin, jossa listataan median naisosuuksia. Tasa-arvobotti seuraa Suomen tilannetta, Shamebot ruotsinkielistä mediaa ja Gender Bot Iso-Britanniaa.
Kipaisinpa siis nopeasti nipun tweettejä läpi, ja Helsingin Sanomien kehitys vuoden 2018 alusta tähän päivään näyttää tältä:
On jossain määrin harmillista, että Helsingin Sanomat on ilmeisesti siirtynyt käyttämään omassa seurannassaan mittareita, joihin suuri yleisö ei pääse tutustumaan. Mieltä kuitenkin lämmittää, että pitkään tasaisena jatkunut käyrä on viimeisen vuoden aikana viimein lähtenyt nousuun.
On ollut jopa päiviä, jolloin naisten osuus Helsingin Sanomissa on noussut yli 50 prosentin. Siihen ei tarvittu kuin vaalit, pääministerin ero, naisvaltainen hallitus ja maailmanlaajuinen pandemia.
P.S. Vilkuilin myös Tasa-arvobotin vanhempia lukemia, ja pääsiäisenä 2017 Helsingin Sanomissa naisten osuus on ollut lähes 70 prosenttia. Tämä sattuu osumaan päiville, jolloin lehti ei ilmestynyt, joten ehkä nettisivuilla julkaistiin naisvoittoista kierrätysmateriaalia? Näyttää kuitenkin siltä, että loppuvuodesta 2017 botin arvio naisten määrästä putosi; veikkaan, että seurannassa on ollut virhe, joka on korjattu tuolloin – se kun on aikaikkuna, jolloin Prognosiksen lukemia alettiin seurata myös HS:n toimituksessa.