Kauppalehden viikon luetuimmat

Kauppa­lehden viikon luetuin uutinen kertoo, kuinka “Afrikan aavikolla käryää 200:aa miljoonaa autoa vastaava hiili­dioksidi­päästö”.

Itse uutinen on täysin sisällötön. Jopa niin sisällötön, että lainaan sen kokonaisuudessaan tähän:

Nature Communications -lehdessä julkaistun tiedon mukaan laajalta kuivuuden runtelemalta keskisen Afrikan trooppiselta alueelta Länsi-Etiopiassa ja Kongossa on vapautunut maapallon ilma­kehään noin 1–1,5 miljardia tonnia CO2-päästöjä vuodessa. Määrä vastaa pyöreästi 200 miljoonan henkilö­auton vuosi­päästöjä.

Liikenteestä riippumattomista laajoista maasta lähtöisin olevista hiili­dioksidi­päästöistä on aiemmin raportoitu muun muassa Venäjän iki­roudan peittämien alueiden sulettua.

Nyt todetun päästön löysivät kaksi Nasan satelliittia.

Ensimmäisenä asiasta Suomessa kertoi TM.

Ikävä löytö – Afrikan aavikolla käryää 200:aa miljoonaa autoa vastaava hiili­dioksidi­päästö… (KL 15.8.2019)

Aihetta on Suomessa käsitellyt myös ainakin Tekniikan Maailma (linkki) sekä Maa­seudun Tulevaisuus (linkki). TM:n uutinen on päivän­selvästi Kauppa­lehden tärkein lähde – molemmissa kun toistuu sama virhe Kongosta päästöjen lähteenä.

Itse asiassa Kongo-joen laakso on jättimäinen hiili­nielu, ja tutkimuksessa1 sen pohjois­osa mainitaankin alueen merkittävimpänä nieluna.

Merkille­pantavaa Kauppa­lehden uutisessa – ja korostan, viikon luetuimmassa uutisessa – on, että syytä päästöille ei kerrota. Pää­asia tuntuu olevan, että verrataan isoon määrään henkilö­autoja ja korostetaan, että nyt ei ole kyse liikenteestä johtuvista päästöistä.

Ei autoja, ei tehtaita

Kauppa­lehden otsikossaan luoma mieli­kuva autottomasta ja tehtaattomasta aavikosta on tietenkin jännittävä mutta myös väärä. Tutkimuksessa mainitaan, että kahdella trooppisella alueella, Länsi-Etiopiassa ja läntisessä trooppisessa Afrikassa, on havaittu maalis-huhti­kuussa merkittäviä hiili­dioksidi­päästöjä.

Hiilidioksidipäästöt tropiikissa 2016

Kongo-joen laakso on iso hiili­nielu, Afrikan pohjoisella trooppisella alueella päästöt ylittävät imun.1

Jos nyt sitten katsotaan karttaa, läntiseen trooppiseen Afrikkaan kuuluu siis Guinean­lahden pohjois­rannikko. Se tarkoittaa, että alue ei suinkaan ole Kongoa, vaan se kattaa sellaisia maita kuin Guinean, Norsun­luu­rannikon, Ghanan ja Nigerian.

Tutkimus käsittelee Afrikan trooppista aluetta, joka sijaitsee siis käytännössä Saharasta etelään. Alue on käsittämättömän moni­muotoinen ja sisältää useita kasvillisuus­tyyppejä. Google Mapsia katsoessa tutkimuksen kohteen tunnistaa satelliitti­kuvan vihreästä väristä. Väriä harvemmin yhdistetään aavikoihin.

Nigeria puolestaan on Afrikan väki­rikkain valtio. Maassa asuu tällä hetkellä 200 miljoonaa ihmistä, ja ainakin toistaiseksi sen väki­luku kasvaa nopeasti; joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2050 Nigeriassa saattaa asua 400 miljoonaa ja vuosi­sadan lopussa jo 800 miljoonaa ihmistä. Se on Afrikan suurin öljyn­tuottaja. Väestön elin­taso ei tietenkään ole samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta on maassa kuitenkin 12 miljoonaa autoa ja oletettavasti muutama tehdaskin.

Tutkimuksessa todetaan, että tuloksia arvioitaessa pitää olla varovainen “alle tuhannen kilo­metrin laajuisten alueiden tulkinnassa”. Tietämättömyyden suomalla varmuudella Kauppa­lehti kuitenkin julistaa, että autoja ja tehtaita tuolla alueella ei ainakaan ole.

Mistä päästöt johtuvat?

Kauppa­lehden uutinen synnyttää mieli­kuvan asumattomasta erä­maasta, mutta mistä päästöissä itse asiassa on kysymys?

Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tutkijat heittävät ilmoille muutamia vihjeitä. Länsi-Afrikan ja -Etiopian alueet, joilla hiili­dioksidi­päästöt kasvavat netto­positiivisiksi, ovat alueita, joiden maa­perään on sitoutunut runsaasti hiiltä ja joissa maan­käyttö on muuttunut merkittävästi. Päästöt ovat suurimmillaan maalis-huhti­kuussa, jolloin alueella on kuumaa ja kuivaa. Yhdeksi mahdolliseksi syyksi esitetään maa­perän vahingoittumista (land degradation).

Mistä tuo vahingoittuminen sitten johtuu? Lähtö­kohtaisesti ihmisen toiminnasta – itse asiassa käsite viittaa määritelmällisesti nimen­omaan ihmisen toimintaan.2 Tuota toimintaa voi sitten arvuutella, mutta oletettavasti rakentamisen, metsä­hakkuiden ja maa­talouden kaltaiset tekijät ovat niitä paikallisia toimia, jotka maa­perän laatuun vaikuttavat.

Jos asiaa katsotaan hiukan laajemmin, alkaa ilmaston­muutoksen viheliäinen ongelma hahmottua. Päästöt ovat suurimmillaan, kun alueella on kuumaa ja kuivaa – ja ilmaston­muutos lisää juuri sen kaltaisia ääri-ilmiöitä. En ole tutkija, mutta veikkaan, että trooppisen Afrikan ilmaston­muutosta kiihdyttävien kaasujen vapautumista edistää – ilmaston­muutos.

Tekniikan Maailma on yleis­teknisyydestään huolimatta vahvasti myös auto­lehti. Maa­seudun Tulevaisuudella on nimensä mukaisesti fokus maa­seudulle tärkeissä asioissa. Molemmilla voi siis ajatella olevan intressejä uutisoida “luonnollisesta” ilmasto­rasituksesta. Nämä lehdet onnistuivat kuitenkin julkaisemaan suhteellisen tasa­painoisen koosteen Nature Communicationsissa julkaistusta tutkimuksesta.

Kauppa­lehden uutinen sen sijaan näyttää siltä, että toimittaja on lukenut Tekniikan Maailman artikkelin ja päättänyt käyttää sitä propaganda­välineenä. Kaikki viittaukset päästöjen mahdollisiin syihin on riivitty pois, ja päälle on pantu kevyen kolonialistisiin – ja virheellisiin – stereo­typioihin perustuva otsikointi.

Uutisella ei ole minkäänlaista tiedon­välityksellistä virkaa; sen ainut tarkoitus tuntuu olevan korostaa, että päästöjä tulee muustakin kuin liikenteestä. Mainitsematta jää, että sillä tiedolla, mikä meillä alueesta on, merkittävänä tekijänä päästöissä lienee edelleen ihminen.

P.S. Vanha sanan­lasku sokeista kanoista pätee edelleen: verratessaan tropiikin päästöjä Siperian iki­routaan Kauppalehden toimittaja tekee ehkä tarkoituksettomasti melkein osuvan rinnastuksen. Sulavasta iki­roudasta tosiaan vapautuu sekä hiili­dioksidia että metaania. Arvatkaapa kaksi kertaa, mikä globaali ilmiö mahtaisi olla tämän sulamisen taustalla?

P.P.S. Päästöjä ei muuten löytänyt “kaksi Nasan satelliittia”, kuten Kauppa­lehti väittää, vaan satelliitti­dataa seulonut tutkija­ryhmä. Toinen hiili­dioksidia mittaavista satelliiteista oli Nasan OCO-2, toinen japanilainen GOSAT. Tämänkin virheen lehti kopioi Tekniikan Maailmasta.

1 Palmer et al: Net carbon emissions from African biosphere dominate pan-tropical atmospheric CO2 signal (Nat Commun 2019), doi:10.1038/s41467-019-11097-w

2 Johnson et al: Meanings of Environmental Terms (J Environ Qual 1997), doi:10.2134/jeq1997.00472425002600030002x