Helsingin Sanomat kertoi perjantaina (15.2.) tutkimuksesta, jonka mukaan punnerrus­testillä voi ennustaa tehokkaasti sydän- ja veri­suoni­tautien riskiä.

Yksin­kertainen punnerrus­testi olisi tehokas keino ennakoida keski-ikäisten sydän­terveyttä. Näin sanovat yhdys­valtalaiset terveys­tutkijat.

Jama-lehdessä juuri julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että yli 40 etu­noja­punnerrukseen pystyneillä keski-ikäisillä miehillä oli 96 prosenttia pienempi sydän- ja veri­suoni­taudin riski kuin niillä, jotka jäivät alle kymmeneen punnerrukseen.

Punnerrus­testi ennustaa sydän­terveyttä – yksin­kertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain (HS 15.2.2019)

Jutun mukaan tutkimuksessa seurattiin tuhatta keski-ikäistä palomiestä, joiden keski-ikä seurannan alkaessa oli 39,6 vuotta ja keski­määräinen rasva­prosentti 28,7. Kymmenen vuoden seuranta­jaksolla tapahtui 37 sydän- tai veri­suoni­tapahtumaa, joista vain yksi todettiin yli 40 punnerrusta tehneillä.

Tämä tosiaan on aika tarkkaan se, mitä Harvard T.H. Chan School of Public Healthin tiedote kertoo. Toimittajalle tosin on sattunut pieni ajatus­virhe: rasva­prosentin sijaan palo­miesten keski­määräinen paino­indeksi oli 28,7. Sattuuhan näitä.

Totuus, melkein totuus ja vähän vajaa totuus

Kun sitten siirrytään lukemaan tiedotteen sijaan itse tutkimusta1, tulos ei enää olekaan aivan niin mielen­kiintoinen.

Tutkimuksessa siis tutkittiin indianalaisia palo­pelastajia, joille teetettiin terveys- ja kunto­testi. Henkilöt jaettiin punnerrus­tulosten perusteella viiteen ryhmään, joista alimmassa punnerrettiin korkeintaan kymmenen kertaa, ylimmässä yli 40 kertaa. Kun heikoimmin punnertaneille 75:lle osui kahdeksan sydän­tauti­tapahtumaa ja parhaiten punnertaneiden 155:n joukkoon yksi, seuranta­vuosista ja niiden mukaisesta esiintyvyydestä saadaan tuo Helsingin Sanomien maaginen 96 prosentin lukema.

Punnerrusten määrä ei kuitenkaan varsinaisesti ollut ainut asia, jossa nämä ryhmät erosivat. Tutkimus­artikkelista voi tunnistaa muutamia kenties olennaisia parametreja:

Punnerruksia 0–10 11–20 21–30 31–40 ≥41
n 75 200 389 285 155
Ikä 48,4 (10,1) 45,1 (8,6) 39,0 (8,3) 36,6 (8,0) 35,1 (7,1)
BMI 33,1 (5,8) 30,3 (4,9) 28,7 (3,9) 27,4 (3,1) 26,8 (2,9)
Veren­paine 137/89 130/87 127/86 126/85 125/84
Nyky­tupakoijia 24,0 % 23,6 % 15,4 % 8,9 % 6,7 %
…tai entisiä 54,7 % 58,8 % 42,5 % 32,6 % 30,9 %

Totta tosiaan! Heikoimmin punnertavat ovat keskimäärin 13 vuotta vanhempia kuin eniten punnertaneet, heidän paino­indeksinsä on selkeästi korkeampi, veren­paine on korkeampi ja tupakoijia on joukossa reilusti enemmän. Myös kolesteroli­arvoissa on eroa eniten punnertaneiden eduksi.

Tämä kaikki kerrotaan myös itse artikkelissa.

Kun tilastoinnissa otetaan huomioon ikä ja paino­indeksi, voidaan tulkita, että osa riskin alenemisesta eniten punnertaneilla johtuu näistä ominaisuuksista. Näyttää myös siltä, että erot tunnetuissa sydän- ja veri­suoni­tautien riski­tekijöissä (veren­paine, kolesteroli­taso, tupakointi) saattavat selittää suuren osan jäljelle jäävästä erosta. Tutkimuksen tulos kuitenkin osoittaa käänteisen assosiaation punnerrusten määrän ja sydän- ja veri­suoni­tapahtumien välillä keski-ikäisillä miehillä.

Association Between Push-up Exercise Capacity and Future Cardio­vascular Events Among Active Adult Men1

Tekijöiden mukaan tutkimus osoittaa punnerrusten olevan objektiivinen mittari työ­terveyden arviointiin. Iän ja paino­indeksin käyttäminen työ­kelpoisuuden mittarina saattaisi olla lain­vastaista; punnerrus­testi sen sijaan on toiminnallinen testi, jonka voi teettää missä tahansa nopeasti ja käytännössä ilmaiseksi. Kätevää!

Loppujen lopuksi tutkimus siis kertoo, että iäkkäämmät, yli­painoiset miehet saavat toden­näköisemmin sydän­kohtauksia kuin nuoremmat ja timmimmät. Tämä ei varsinaisesti ole yllätys, joten asiasta ei edes vihjata tiedotteessa – ja niinpä sitä ei kerrota myöskään Helsingin Sanomien uutisessa.

P.S. Punnerrus­protokolla muuten kuulostaa näin kylmiltään aika tiukalta: valvotussa testissä pantiin metronomi nakuttamaan 80 iskua minuutissa, ja koe­henkilön piti punnertaa tähän tahtiin. Suoritus päättyi, kun väliin jäi kolme iskua, tai voimat loppuivat.

P.P.S. Ai niin: artikkelissa muuten korostetaan, että tutkimuksessa havaittiin yhteys punnerrus­tulosten ja sydän- ja veri­suoni­tapahtumien välillä, mutta punnerrukset eivät itsenäisesti ennusta riskiä. No hupsis pentele.

1 Yang et al: Association Between Push-up Exercise Capacity and Future Cardiovascular Events Among Active Adult Men (JAMA Netw Open 2019), doi:10.1001/jamanetworkopen.2018.8341