Helsingin Sanomat kertoi perjantaina (15.2.) tutkimuksesta, jonka mukaan punnerrustestillä voi ennustaa tehokkaasti sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Yksinkertainen punnerrustesti olisi tehokas keino ennakoida keski-ikäisten sydänterveyttä. Näin sanovat yhdysvaltalaiset terveystutkijat.
Jama-lehdessä juuri julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että yli 40 etunojapunnerrukseen pystyneillä keski-ikäisillä miehillä oli 96 prosenttia pienempi sydän- ja verisuonitaudin riski kuin niillä, jotka jäivät alle kymmeneen punnerrukseen.
Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain (HS 15.2.2019)
Jutun mukaan tutkimuksessa seurattiin tuhatta keski-ikäistä palomiestä, joiden keski-ikä seurannan alkaessa oli 39,6 vuotta ja keskimääräinen rasvaprosentti 28,7. Kymmenen vuoden seurantajaksolla tapahtui 37 sydän- tai verisuonitapahtumaa, joista vain yksi todettiin yli 40 punnerrusta tehneillä.
Tämä tosiaan on aika tarkkaan se, mitä Harvard T.H. Chan School of Public Healthin tiedote kertoo. Toimittajalle tosin on sattunut pieni ajatusvirhe: rasvaprosentin sijaan palomiesten keskimääräinen painoindeksi oli 28,7. Sattuuhan näitä.
Totuus, melkein totuus ja vähän vajaa totuus
Kun sitten siirrytään lukemaan tiedotteen sijaan itse tutkimusta1, tulos ei enää olekaan aivan niin mielenkiintoinen.
Tutkimuksessa siis tutkittiin indianalaisia palopelastajia, joille teetettiin terveys- ja kuntotesti. Henkilöt jaettiin punnerrustulosten perusteella viiteen ryhmään, joista alimmassa punnerrettiin korkeintaan kymmenen kertaa, ylimmässä yli 40 kertaa. Kun heikoimmin punnertaneille 75:lle osui kahdeksan sydäntautitapahtumaa ja parhaiten punnertaneiden 155:n joukkoon yksi, seurantavuosista ja niiden mukaisesta esiintyvyydestä saadaan tuo Helsingin Sanomien maaginen 96 prosentin lukema.
Punnerrusten määrä ei kuitenkaan varsinaisesti ollut ainut asia, jossa nämä ryhmät erosivat. Tutkimusartikkelista voi tunnistaa muutamia kenties olennaisia parametreja:
| Punnerruksia | 0–10 | 11–20 | 21–30 | 31–40 | ≥41 |
|---|---|---|---|---|---|
| n | 75 | 200 | 389 | 285 | 155 |
| Ikä | 48,4 (10,1) | 45,1 (8,6) | 39,0 (8,3) | 36,6 (8,0) | 35,1 (7,1) |
| BMI | 33,1 (5,8) | 30,3 (4,9) | 28,7 (3,9) | 27,4 (3,1) | 26,8 (2,9) |
| Verenpaine | 137/89 | 130/87 | 127/86 | 126/85 | 125/84 |
| Nykytupakoijia | 24,0 % | 23,6 % | 15,4 % | 8,9 % | 6,7 % |
| …tai entisiä | 54,7 % | 58,8 % | 42,5 % | 32,6 % | 30,9 % |
Totta tosiaan! Heikoimmin punnertavat ovat keskimäärin 13 vuotta vanhempia kuin eniten punnertaneet, heidän painoindeksinsä on selkeästi korkeampi, verenpaine on korkeampi ja tupakoijia on joukossa reilusti enemmän. Myös kolesteroliarvoissa on eroa eniten punnertaneiden eduksi.
Tämä kaikki kerrotaan myös itse artikkelissa.
Kun tilastoinnissa otetaan huomioon ikä ja painoindeksi, voidaan tulkita, että osa riskin alenemisesta eniten punnertaneilla johtuu näistä ominaisuuksista. Näyttää myös siltä, että erot tunnetuissa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä (verenpaine, kolesterolitaso, tupakointi) saattavat selittää suuren osan jäljelle jäävästä erosta. Tutkimuksen tulos kuitenkin osoittaa käänteisen assosiaation punnerrusten määrän ja sydän- ja verisuonitapahtumien välillä keski-ikäisillä miehillä.
Association Between Push-up Exercise Capacity and Future Cardiovascular Events Among Active Adult Men1
Tekijöiden mukaan tutkimus osoittaa punnerrusten olevan objektiivinen mittari työterveyden arviointiin. Iän ja painoindeksin käyttäminen työkelpoisuuden mittarina saattaisi olla lainvastaista; punnerrustesti sen sijaan on toiminnallinen testi, jonka voi teettää missä tahansa nopeasti ja käytännössä ilmaiseksi. Kätevää!
Loppujen lopuksi tutkimus siis kertoo, että iäkkäämmät, ylipainoiset miehet saavat todennäköisemmin sydänkohtauksia kuin nuoremmat ja timmimmät. Tämä ei varsinaisesti ole yllätys, joten asiasta ei edes vihjata tiedotteessa – ja niinpä sitä ei kerrota myöskään Helsingin Sanomien uutisessa.
P.S. Punnerrusprotokolla muuten kuulostaa näin kylmiltään aika tiukalta: valvotussa testissä pantiin metronomi nakuttamaan 80 iskua minuutissa, ja koehenkilön piti punnertaa tähän tahtiin. Suoritus päättyi, kun väliin jäi kolme iskua, tai voimat loppuivat.
P.P.S. Ai niin: artikkelissa muuten korostetaan, että tutkimuksessa havaittiin yhteys punnerrustulosten ja sydän- ja verisuonitapahtumien välillä, mutta punnerrukset eivät itsenäisesti ennusta riskiä. No hupsis pentele.
1 Yang et al: Association Between Push-up Exercise Capacity and Future Cardiovascular Events Among Active Adult Men (JAMA Netw Open 2019), doi:10.1001/jamanetworkopen.2018.8341