Eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksesta perjantai-iltapäivänä.
Pian äänestyksen jälkeen pari kansanedustajaa hämmästeli tuloksia omalla kohdallaan: ei-äänen sijaan järjestelmään oli rekisteröitynyt poissaolo.
Nyt suututtaa. Olin paikalla äänestyksessä. Äänestin EI. Jostain syystä tätä ei kirjattu ylös. Asia nyt selvitetty. Äänestyspaneelini tarkistetaan ja asia korjataan pöytäkirjaan.
Tiedoksi, että olen ollut tänään eduskunnan täysi-istunnossa läsnä, äänestänyt EI eli ulkoministeri Soinille epäluottamusta, ja juuri saanut tietää, ettei ääneni tästä huolimatta ole rekisteröitynyt sähköisellä äänestyskoneella vastaanotetuksi. Selvitän asiaa.
Emma Kari (vihr) kertoi ottaneensa yhteyttä eduskunnan lainsäädäntöjohtajaan, jotta äänestysjärjestelmän toiminta selvitettäisiin.
No, nyt on selvitetty, eikä vikaa ole. Aamulehti uutisoi:
Aamulehti tavoitti eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kuloveden, joka kertoo keskuskanslian testanneen laitteiston toimivuuden.
“Se on testattu nyt. Siinä ei ole havaittu vikaa. Olemme noteeranneet edustajien lausunnot, ja ne on kirjattu pöytäkirjaan”, Kulovesi sanoo.
Lainsäädäntöjohtaja: “He eivät ehtineet painaa nappia”… (Aamulehti 21.9.2018)
Eikä siinä mitään. Juttu kuitenkin saa seuraavissa lainauksissa hiukan kummallisen käänteen.
“On hyvin poikkeuksellista, että pöytäkirjaan kirjataan, että edustajilla on ollut tarkoitus äänestää toisin. Tämä kirjaus koskee Emma Karia ja Sanna Marinia”, lainsäädäntöjohtaja jatkaa.
[…]
“Numerot ovat ne, jotka salissa näkyivät. Tosin on katsottu, että äänestys oli päällä suhteellisen lyhyen aikaa, noin 10 sekuntia. Voi olla, että edustajilla on ollut tunnekuohua tai muuta ja he ovat sen takia myöhästyneet napin painalluksesta”, Kulovesi toteaa.
Lainsäädäntöjohtaja: “He eivät ehtineet painaa nappia”… (Aamulehti 21.9.2018)
Muuten hyvä, mutta lainsäädäntöjohtajan kommentit eivät varsinaisesti pidä paikkaansa.
Jos ensin katsotaan korjausmerkintöjen harvinaisuutta, niin kävin hiukan läpi eduskunnan pöytäkirjoja ja kaivelin niistä äänestyksiä ja korjausmerkintöjä. Tulos näyttää tämän vuoden osalta tältä:
| Äänestyspäivämäärä | Pöytäkirja | Korjausmerkintöjä |
|---|---|---|
| 21.9.2018 | PTK 88/2018 | |
| 27.6.2018 | PTK 75/2018 | |
| 21.6.2018 | PTK 71/2018 | |
| 15.6.2018 | PTK 67/2018 | |
| 23.5.2018 | PTK 54/2018 | |
| 16.5.2018 | PTK 50/2018 | |
| 9.5.2018 | PTK 48/2018 | |
| 4.5.2018 | PTK 46/2018 | |
| 26.4.2018 | PTK 42/2018 | |
| 20.4.2018 | PTK 39/2018 | |
| 11.4.2018 | PTK 33/2018 | |
| 6.4.2018 | PTK 31/2018 | |
| 4.4.2018 | PTK 29/2018 | |
| 21.3.2018 | PTK 26/2018 | |
| 14.3.2018 | PTK 22/2018 | |
| 2.3.2018 | PTK 16/2018 | |
| 28.2.2018 | PTK 14/2018 | |
| 21.2.2018 | PTK 10/2018 |
Korjauksia on siis tänä vuonna merkitty yli kolmasosassa äänestyspäivistä. Näissä on äänestetty muun muassa budjettiesityksestä, varhaiskasvatuslaista, jätelaista… Parhaimmillaan äänestyssuman jälkeen korjauspyyntöjä saattaa olla kymmeniä. Ihmiset tekevät virheitä. Niitä tehdään myös eduskunnassa, yli puolue- ja sukupuolirajojen.
Entä sitten perjantain epäluottamusäänestys? No, todellisuudessa pöytäkirjaan kirjattiin kolme korjausta:
Pöytäkirjaan kirjattiin seuraavat äänestysselitykset: Juhana Vartiainen /kok tarkoitti äänestää “jaa” sekä Emma Kari /vihr ja Sanna Marin /sd “ei”.
Luottamuslause ministeri Soinille 21.9.2018 (PTK 88/2018 vp)
Tosiaan. Jos toimittaja tai lainsäädäntöjohtaja olisivat lukeneet vaikkapa Ilta-Sanomia, he olisivat huomanneet, että Juhana Vartiainen (kok) painoi väärää nappia.
Tilanteissa on tietenkin se ero, että Vartiainen ilmoitti tehneensä virheen, Kari ja Marin epäilivät laitevikaa. Siitä huolimatta on vähintäänkin kummallista, että koko jutussa ei sanallakaan mainita kolmatta virheellistä äänestäjää.
Kyse ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuisesta tilanteesta; pöytäkirjat ovat täynnä kansanedustajien valituksia toimimattomista napeista. Tässä nimenomaisessa tapauksessa valitukset esitettiin myös julkisuudessa, mutta toisaalta kyse oli paljon julkisuutta saaneesta äänestyksestä.
Uutisen asetelma houkuttelee tekemään pahantahtoisen tulkinnan. Ehkäpä Juhana Vartiainen tosiaan äänesti tunnekuohun vallassa. Kenties Mika Niikko (ps) koki jätelain muuttamisen niin värisyttäväksi että erehtyi napista.
Voisin kuitenkin melkeinpä lyödä vetoa, että jos jutussa olisi mainittu Juhana Vartiainen, lainsäädäntöjohtajan selitys äänestysvirheelle ei olisi ollut tunnekuohu.
P.S. Jännittävä on myös lainsäädäntöjohtajan kommentti äänestyksen “suhteellisen lyhyestä päälläolosta”. Voiko äänestysikkunan pituus siis vaihdella? Säätääkö sitä joku käsipelillä? Ei kai?