Jostain syystä kesän aikana silmilleni hyökkäsi pariinkin kertaan kummittelemaan Washington Postin vanha artikkeli kasvissyönnin kiroista. Viimeksi aihe hyppäsi silmille viikonloppuna, kun armeijan kasvisruuan lisäämisestä käydyssä keskustelussa viskattiin ilmoille Kauppalehden aiheesta kertova uutinen.
Lainaus Kauppalehden uutisesta kertoo ehkä jotain tutkimuksesta:
Tulos oli kaikkea muuta kuin oletettu. Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin ”tyypillinen amerikkalainen ruokavalio”. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän.
Huomionarvoista on, että kasvispainotteinen ruokavalio oli sama, jota terveysviranomaiset Yhdysvalloissa ovat alkaneet suositella.
Tutkijat nimesivät ympäristöä tuhoavat kasvikset (Kauppalehti 25.12.2015)
Linkin heiluttelulle tyypillistä on, että sillä yritetään tuomita kasvissyönti ympäristölle vahingolliseksi. Tällaista kuvaa rakentavat erityisesti alkusanoillaan myös Washington Post ja Kauppalehti.
Väitteessä on kuitenkin yksi, isohko ongelma: tutkimuksessa ei tutkittu lainkaan kasvisruokavaliota. Ei edes kasvispainotteista.
Terveellisen ruokavalion vaikutus ympäristöön
Tutkimus on siis nimeltään Energy use, blue water footprint, and greenhouse gas emissions for current food consumption patterns and dietary recommendations in the US.1 Nimensä mukaisesti siinä tutkittiin väestön ruokavalion vaikutusta energian ja puhtaan veden kulutukseen sekä kasvihuonekaasupäästöihin.
Artikkeli on laskentaharjoitus: siinä määritellään erilaisten ruokavalioden tunnusluvut käyttäen ruoka-aineryhmille laskettuja keskimääräisiä lukuja sekä väestön keskimääräistä kalorikulutusta.
Ruokavalioista esitellään kolme eri skenaariota, joita verrataan todelliseen nykytilanteeseen:
- Keskimääräinen amerikkalainen ruokavalio, mutta ruuan määrää vähennetään siten, että saatu energiamäärä vastaa USDA:n (United States Department of Agriculture) suositusta
- Sama energiamäärä kuin nykyruokavaliolla mutta ruokavalio on USDA:n suositusten mukainen
- Sekä ruokavalio että ruuan määrä on USDA:n suositusten mukainen
Artikkelin lopputulos on, että vähentämällä syödyn ruuan määrää voidaan resurssien kulutusta ja kasvihuonepäästöjä vähentää noin yhdeksällä prosentilla. Suositusten mukaan syöminen lisäisi energian kulutusta 38 prosentilla, veden kulutusta kymmenellä prosentilla ja kasvihuonepäästöjä kuudella prosentilla.
Tulos on tavallaan mielenkiintoinen, mutta se on myös tulkinnanvarainen. En löytänyt varsinaista määritelmää sille, miten ruoka-aineryhmien keskimääräiset haitat on laskettu, mutta ne riippuvat paljon painotuksista. Joillakin tuotteilla esimerkiksi energiankulutukselle on annettu parin kertaluokan kokoinen vaihteluväli.
Koska suositukset kehottavat syömään enemmän kasviksia, tästä tehtiin lukuisissa lehtijutuissa – hetkittäin tutkija Paul Fischbeckin myötävaikutuksella – johtopäätös, että kasvissyönti saattaa aiheuttaa enemmän haittaa ympäristölle kuin sekaruokavalio.
Ravitsemussuositukset eivät edusta kasvisruokaa
Kun uutisointi lähti laukalle, Fischbeck ja kollega Michelle Tom yrittivät toppuutella tulkintoja Huffington Postin artikkelissa. Jutussa korostetaan, kuinka ruoka-aineryhmien sisällä on isoja eroja, eivätkä esimerkiksi kaikki vihannekset ole samanlaisia.
Keskusteluissa tätä linkkiä ei kuitenkaan juuri viljellä. Kauppalehtikin julkaisi oman kohu-uutisensa kaksi viikkoa Huffington Postissa julkaistun haastattelun jälkeen; sen sijaan, että olisi perehdytty aiheeseen edes pintapuolisesti, julkaistiin virheellinen juttu jota sitten oiottiin pari päivää myöhemmin.
USDA:n suosittelema ruokavalio on samoilla linjoilla kuin esimerkiksi Suomen viralliset ravitsemussuositukset. Kasvisten määrää ruokavaliossa pitäisi lisätä, mutta lähtökohtaisesti kyse on aina sekaruokavaliosta. Se saattaa antaa orastavasti osviittaa siitä, miltä terveellinen sekaruokavalio ympäristön kannalta näyttää, mutta kasvisruokavaliosta se ei kerro oikeastaan mitään.
Suositusten mukaan syöminen karsisi lautaselta ennen kaikkea epäterveellisiä aineksia: sokerin kulutusta pitäisi vähentää yli 260 kilokalorilla päivässä – siis 90 prosentilla. Kiinteiden rasvojen syöntiä pitäisi vähentää 180 kilokalorilla (85 %), öljyjä sadalla (27 %). Lihan syöntiä tulisi vähentää niin ikään sadalla kilokalorilla (36 %), siipikarjaa puolestaan reilulla neljälläkymmenellä (29 %).
Jos haluaisi elää suositusten mukaan, tutkimuksen mukaan ruokavalioon pitäisi puolestaan lisätä
- Maitotuotteita (200 kcal päivässä)
- Vihanneksia (100 kcal)
- Hedelmiä ja mehuja (100 kcal)
- Kalaa (30 kcal)
- Pähkinöitä, jyviä, soijaa (30 kcal)
- Viljaa (15 kcal)
Proteiininlähteet suositellussa ruokavaliossa jakautuvat seuraavasti:
| Lähde | Kcal / pv | Osuus (%) |
|---|---|---|
| Liha | 166 | 42 |
| Siipikarja | 109 | 27 |
| Kananmunat | 30 | 7 |
| Kala | 43 | 11 |
| Pähkinät, siemenet, soija | 51 | 13 |
Kasvissyönnin turmiollisuutta perustellaan siis ruokavaliolla, joka perustuu vahvasti lihaan, ja isoin lisäys on maitotuotteiden kulutuksessa; suositellussa ruokavaliossa maitotuotteista saataisiin viidesosa päivittäisestä energiantarpeesta.
Myönnettäköön: tutkimuksessa kerrotaan, että suurin vaikutus ympäristöjalanjälkeen tulee hedelmien syönnin lisääntymisestä. Tämäkin on kuitenkin vain osatotuus, ja sen yleistäminen kasvissyönnin ominaisuudeksi on yksiselitteisesti virhe.
Kuka syö salaattia energian takia?
Yllä käytin ruokavalion osa-alueiden mittayksikkönä kilokaloria. Tämä on jonkinasteinen ongelma tämän tyylisissä tutkimuksissa: jostain pitää kiskaista se mittatikku, jolla ruokavalioita toisiinsa verrataan. Tässä tutkimuksessa ruokavalioita verrataan eri ravintoaineiden tarjoaman energian perusteella.
Tämä on tiettyyn pisteeseen asti ihan järkevää. Tuo piste kuitenkin ohitetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun aiheesta kirjoitetaan juttua Kauppalehteen; jutun mukaan “sianlihaan verrattuna salaatin päästöt olivat kolminkertaiset”.
Niin, kolminkertaiset per kalori. Huffington Postin haastattelussa tutkijatkin painottavat, että kukaan ei korvaa sianlihaa salaatilla; Kauppalehden oikaisusta tämä pointti on kuitenkin jätetty pois, ja salaattia kuvataan “ääriesimerkiksi”. No ei; ei se realistisesti ottaen ole esimerkki ollenkaan.
Kasvissyöjät korvaavat lihan palkokasveilla – herneillä, pavuilla, linsseillä, soijalla. Niitä korvataan viljoilla – jotka muuten ovat tutkimuksen mukaankin suhteellisen ympäristöystävällisiä. Niitä korvataan vaikkapa juureksilla, pähkinöillä, siemenillä. Ei salaatinlehdillä.
Vaikka tutkimusta tulkittiin väärin, myös tutkijoiden pitäisi katsoa peiliin; tutkimuksessa kyllä korostetaan kasvisten hämmästyttävää negatiivista vaikutusta ympäristölle.
Ruokavaliolla on merkitystä ympäristön kuormitukseen, ja useimpien tutkimusten mukaan merkittävä tekijä siinä on lihan ja maitotuotteiden vähentäminen.2 Tämäkään tutkimus ei väärin tulkitsijoiden hyvistä yrityksistä huolimatta onnistu muuta osoittamaan.
Artikkelista löytyy kyllä pienellä kaivamisella suomalaisittain positiivinen sanoma: palkokasvit ja kauratuotteet ovat ympäristön kuormittamisen suhteen sieltä ongelmattomammasta päästä. Näistä eväistä rakennetaan kotimaiset tuotteet nyhtökaura ja härkis – ja niitä voi vallan mainiosti tarjota vaikka armeijassa.
P.S. Itse tutkimuksessa käytetään hävikkikorjattuja lukemia. Kaivoin kuitenkin tutkimuksen liitteestä korjaamattomat luvut, sillä ne kertovat ehkä enemmän siitä, miten lautasta pitäisi täyttää.
P.P.S. Kyllä, Kauppalehden alkuperäinen otsikko todella oli Tutkijat: Kasvissyönti tuhoaa maapalloamme. En tiedä, osaako siellä kukaan hävetä, mutta otsikkoa on “tarkennettu” heti kaksi vuotta jutun julkaisun jälkeen helmikuussa 2018.
P.P.P.S. Kauppalehden lisäksi moni muukin media julkaisi tuolloin 2015 aiheesta uutisen. Esimerkiksi Tekniikka & Talous uutisoi Huffington Postin artikkelista suhteellisen asiallisesti, MTV:n sen sijaan en huomannut juttua päivittäneen. Mikään lukemani juttu ei vaikuta siltä, että niissä olisi edes vilkaistu itse tutkimusta.
1 Tom et al: Energy use, blue water footprint, and greenhouse gas emissions for current food consumption patterns and dietary recommendations in the US (Environ Syst Decis 2015), doi:10.1007/s10669-015-9577-y
2 Aleksandrowicz et al: The Impacts of Dietary Change on Greenhouse Gas Emissions, Land Use, Water Use, and Health: A Systematic Review (PLOS ONE 2016), doi:10.1371/journal.pone.0165797