Jostain syystä kesän aikana silmilleni hyökkäsi pariinkin kertaan kummittelemaan Washington Postin vanha artikkeli kasvis­syönnin kiroista. Viimeksi aihe hyppäsi silmille viikon­loppuna, kun armeijan kasvis­ruuan lisäämisestä käydyssä keskustelussa viskattiin ilmoille Kauppa­lehden aiheesta kertova uutinen.

Lainaus Kauppa­lehden uutisesta kertoo ehkä jotain tutkimuksesta:

Tulos oli kaikkea muuta kuin oletettu. Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruoka­valio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin ”tyypillinen amerikkalainen ruoka­valio”. Myös kasvi­huone­kaasuja erittyi ilma­kehään kuusi prosenttia enemmän.

Huomion­arvoista on, että kasvis­painotteinen ruoka­valio oli sama, jota terveys­viranomaiset Yhdys­valloissa ovat alkaneet suositella.

Tutkijat nimesivät ympäristöä tuhoavat kasvikset (Kauppalehti 25.12.2015)

Linkin heiluttelulle tyypillistä on, että sillä yritetään tuomita kasvis­syönti ympäristölle vahingolliseksi. Tällaista kuvaa rakentavat erityisesti alku­sanoillaan myös Washington Post ja Kauppa­lehti.

Väitteessä on kuitenkin yksi, isohko ongelma: tutkimuksessa ei tutkittu lainkaan kasvis­ruoka­valiota. Ei edes kasvis­painotteista.

Terveellisen ruoka­valion vaikutus ympäristöön

Tutkimus on siis nimeltään Energy use, blue water footprint, and greenhouse gas emissions for current food consumption patterns and dietary recommendations in the US.1 Nimensä mukaisesti siinä tutkittiin väestön ruoka­valion vaikutusta energian ja puhtaan veden kulutukseen sekä kasvi­huone­kaasu­päästöihin.

Artikkeli on laskenta­harjoitus: siinä määritellään erilaisten ruoka­valioden tunnus­luvut käyttäen ruoka-aine­ryhmille laskettuja keski­määräisiä lukuja sekä väestön keski­määräistä kalori­kulutusta.

Ruoka­valioista esitellään kolme eri skenaariota, joita verrataan todelliseen nyky­tilanteeseen:

  1. Keski­määräinen amerikkalainen ruoka­valio, mutta ruuan määrää vähennetään siten, että saatu energia­määrä vastaa USDA:n (United States Department of Agriculture) suositusta
  2. Sama energia­määrä kuin nyky­ruoka­valiolla mutta ruoka­valio on USDA:n suositusten mukainen
  3. Sekä ruoka­valio että ruuan määrä on USDA:n suositusten mukainen

Artikkelin loppu­tulos on, että vähentämällä syödyn ruuan määrää voidaan resurssien kulutusta ja kasvi­huone­päästöjä vähentää noin yhdeksällä prosentilla. Suositusten mukaan syöminen lisäisi energian kulutusta 38 prosentilla, veden kulutusta kymmenellä prosentilla ja kasvi­huone­päästöjä kuudella prosentilla.

Tulos on tavallaan mielen­kiintoinen, mutta se on myös tulkinnan­varainen. En löytänyt varsinaista määritelmää sille, miten ruoka-aine­ryhmien keski­määräiset haitat on laskettu, mutta ne riippuvat paljon painotuksista. Joillakin tuotteilla esimerkiksi energian­kulutukselle on annettu parin kerta­luokan kokoinen vaihtelu­väli.

Koska suositukset kehottavat syömään enemmän kasviksia, tästä tehtiin lukuisissa lehti­jutuissa – hetkittäin tutkija Paul Fischbeckin myötä­vaikutuksella – johto­päätös, että kasvis­syönti saattaa aiheuttaa enemmän haittaa ympäristölle kuin seka­ruoka­valio.

Ravitsemus­suositukset eivät edusta kasvis­ruokaa

Kun uutisointi lähti laukalle, Fischbeck ja kollega Michelle Tom yrittivät toppuutella tulkintoja Huffington Postin artikkelissa. Jutussa korostetaan, kuinka ruoka-aine­ryhmien sisällä on isoja eroja, eivätkä esimerkiksi kaikki vihannekset ole saman­laisia.

Keskusteluissa tätä linkkiä ei kuitenkaan juuri viljellä. Kauppa­lehtikin julkaisi oman kohu-uutisensa kaksi viikkoa Huffington Postissa julkaistun haastattelun jälkeen; sen sijaan, että olisi perehdytty aiheeseen edes pinta­puolisesti, julkaistiin virheellinen juttu jota sitten oiottiin pari päivää myöhemmin.

USDA:n suosittelema ruoka­valio on samoilla linjoilla kuin esi­merkiksi Suomen viralliset ravitsemus­suositukset. Kasvisten määrää ruoka­valiossa pitäisi lisätä, mutta lähtö­kohtaisesti kyse on aina seka­ruoka­valiosta. Se saattaa antaa orastavasti osviittaa siitä, miltä terveellinen seka­ruoka­valio ympäristön kannalta näyttää, mutta kasvis­ruoka­valiosta se ei kerro oikeastaan mitään.

Suositusten mukaan syöminen karsisi lautaselta ennen kaikkea epä­terveellisiä aineksia: sokerin kulutusta pitäisi vähentää yli 260 kilo­kalorilla päivässä – siis 90 prosentilla. Kiinteiden rasvojen syöntiä pitäisi vähentää 180 kilo­kalorilla (85 %), öljyjä sadalla (27 %). Lihan syöntiä tulisi vähentää niin ikään sadalla kilo­kalorilla (36 %), siipi­karjaa puolestaan reilulla neljällä­kymmenellä (29 %).

Jos haluaisi elää suositusten mukaan, tutkimuksen mukaan ruoka­valioon pitäisi puolestaan lisätä

  1. Maito­tuotteita (200 kcal päivässä)
  2. Vihanneksia (100 kcal)
  3. Hedelmiä ja mehuja (100 kcal)
  4. Kalaa (30 kcal)
  5. Pähkinöitä, jyviä, soijaa (30 kcal)
  6. Viljaa (15 kcal)

Proteiinin­lähteet suositellussa ruoka­valiossa jakautuvat seuraavasti:

Lähde Kcal / pv Osuus (%)
Liha 166 42
Siipi­karja 109 27
Kanan­munat 30 7
Kala 43 11
Pähkinät, siemenet, soija 51 13

Kasvis­syönnin turmiollisuutta perustellaan siis ruoka­valiolla, joka perustuu vahvasti lihaan, ja isoin lisäys on maito­tuotteiden kulutuksessa; suositellussa ruoka­valiossa maito­tuotteista saataisiin viidesosa päivittäisestä energian­tarpeesta.

Myönnettäköön: tutkimuksessa kerrotaan, että suurin vaikutus ympäristö­jalan­jälkeen tulee hedelmien syönnin lisääntymisestä. Tämäkin on kuitenkin vain osa­totuus, ja sen yleistäminen kasvis­syönnin ominaisuudeksi on yksi­selitteisesti virhe.

Kuka syö salaattia energian takia?

Yllä käytin ruoka­valion osa-alueiden mitta­yksikkönä kilo­kaloria. Tämä on jonkin­asteinen ongelma tämän tyylisissä tutkimuksissa: jostain pitää kiskaista se mitta­tikku, jolla ruoka­valioita toisiinsa verrataan. Tässä tutkimuksessa ruoka­valioita verrataan eri ravinto­aineiden tarjoaman energian perusteella.

Tämä on tiettyyn pisteeseen asti ihan järkevää. Tuo piste kuitenkin ohitetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun aiheesta kirjoitetaan juttua Kauppalehteen; jutun mukaan “sian­lihaan verrattuna salaatin päästöt olivat kolmin­kertaiset”.

Kukaan, toistan: kukaan ei korvaa sian­lihasta saamiaan kaloreita täysi­määräisesti salaatilla.

Niin, kolmin­kertaiset per kalori. Huffington Postin haastattelussa tutkijatkin painottavat, että kukaan ei korvaa sian­lihaa salaatilla; Kauppa­lehden oikaisusta tämä pointti on kuitenkin jätetty pois, ja salaattia kuvataan “ääri­esimerkiksi”. No ei; ei se realistisesti ottaen ole esi­merkki ollenkaan.

Kasvis­syöjät korvaavat lihan palko­kasveilla – herneillä, pavuilla, linsseillä, soijalla. Niitä korvataan viljoilla – jotka muuten ovat tutkimuksen mukaankin suhteellisen ympäristö­ystävällisiä. Niitä korvataan vaikkapa juureksilla, pähkinöillä, siemenillä. Ei salaatin­lehdillä.

Vaikka tutkimusta tulkittiin väärin, myös tutkijoiden pitäisi katsoa peiliin; tutkimuksessa kyllä korostetaan kasvisten hämmästyttävää negatiivista vaikutusta ympäristölle.

Ruoka­valiolla on merkitystä ympäristön kuormitukseen, ja useimpien tutkimusten mukaan merkittävä tekijä siinä on lihan ja maito­tuotteiden vähentäminen.2 Tämäkään tutkimus ei väärin tulkitsijoiden hyvistä yrityksistä huolimatta onnistu muuta osoittamaan.

Artikkelista löytyy kyllä pienellä kaivamisella suomalaisittain positiivinen sanoma: palkokasvit ja kaura­tuotteet ovat ympäristön kuormittamisen suhteen sieltä ongelmattomammasta päästä. Näistä eväistä rakennetaan koti­maiset tuotteet nyhtö­kaura ja härkis – ja niitä voi vallan mainiosti tarjota vaikka armeijassa.

P.S. Itse tutkimuksessa käytetään hävikki­korjattuja lukemia. Kaivoin kuitenkin tutkimuksen liitteestä korjaamattomat luvut, sillä ne kertovat ehkä enemmän siitä, miten lautasta pitäisi täyttää.

P.P.S. Kyllä, Kauppa­lehden alku­peräinen otsikko todella oli Tutkijat: Kasvis­syönti tuhoaa maa­palloamme. En tiedä, osaako siellä kukaan hävetä, mutta otsikkoa on “tarkennettu” heti kaksi vuotta jutun julkaisun jälkeen helmikuussa 2018.

P.P.P.S. Kauppa­lehden lisäksi moni muukin media julkaisi tuolloin 2015 aiheesta uutisen. Esimerkiksi Tekniikka & Talous uutisoi Huffington Postin artikkelista suhteellisen asiallisesti, MTV:n sen sijaan en huomannut juttua päivittäneen. Mikään lukemani juttu ei vaikuta siltä, että niissä olisi edes vilkaistu itse tutkimusta.

1 Tom et al: Energy use, blue water footprint, and greenhouse gas emissions for current food consumption patterns and dietary recommendations in the US (Environ Syst Decis 2015), doi:10.1007/s10669-015-9577-y

2 Aleksandrowicz et al: The Impacts of Dietary Change on Greenhouse Gas Emissions, Land Use, Water Use, and Health: A Systematic Review (PLOS ONE 2016), doi:10.1371/journal.pone.0165797