Puolitotuuksia palautuslennosta

Maanantaina some suorastaan räjähti, kun verkossa alkoi kiiriä huhu Afganistaniin suunnatusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuslennosta. Myöhemmin paljastui, että aivan kaikki somessa levinnyt ei varsinaisesti pitänyt paikkaansa.

Tapahtunutta analysoivat tahoillaan muun muassa Helsingin Sanomien Jussi Pullinen sekä Ylen Eero Mäntymaa. En siis kirjoita siitä.

Keskityn sen sijaan jälleen kerran viranomaisviestintään ja journalismiin. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nimittäin lausui Lännen Median jutussa useita kommentteja, jotka olisivat ehkä kaivanneet selvennystä ja jatkokysymyksiä.

Väitteitä ja vastuuta

Käydäänpä juttua läpi pala kerrallaan.

“Ketään ei Suomesta lähetetä kuolemaan. Ei ketään. Jos on vähääkään sellainen epäilys, että ihmisellä on kuolemanvaara niin edes rikollisia ei lähetetä kuolemaan”, Nerg sanoo.

Sisäministeriön Nerg: “Väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle organisoidusti ja voimakkaasti” (Aamulehti 4.4.2017)

Tässä toiston sekaan ujutetaan epätotta. Uskon samoin kuin Nerg, että ketään ei lähetetä kuolemaan: jos henkilöä uhkaa kotimaassaan vaikkapa kuolemantuomio, häntä tuskin Suomesta sinne lähetetään – sen kieltää perustuslaki ja kansainväliset sopimukset.

Kuolemanvaaraan ihmisiä sen sijaan lähetetään aivan varmasti. Palautuksia on tehty useisiin maihin, näkyvimmin Irakiin ja Afganistaniin; molempien turvallisuustilanne on vähintäänkin häilyvä ja siviiliuhrejakin kertyy tuhansia vuodessa. Jos vähäinenkin epäilys kuolemanvaarasta riittäisi estämään palautukset, lentoja ei järjestettäisi.

[Nerg:] “Edelleenkin maahanmuuttovirasto tekee virkavastuulla päätöksiä, mistä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja tuomarit tekevät virkavastuulla yksilöllisiä päätöksiä.”

Sisäministeriön Nerg: “Väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle organisoidusti ja voimakkaasti” (Aamulehti 4.4.2017)

Mitä virkavastuu tässä yhteydessä tarkoittaa? Mitä se ylipäätään tarkoittaa?

Jos turvapaikanhakija päätyy kielteisen päätöksen seurauksena vaikkapa Afganistaniin ja katoaa tutkasta, toteutuuko virkavastuu? On kyse sitten viraston tai tuomarin päätöksestä, todennäköisin valittaja on kaukana. Turvapaikkahakemuksen nopeutetussa menettelyssä kielteinen päätös voidaan panna täytäntöön jo ennen kuin oikeus ottaa valituksen käsittelyyn. Pelastaako virkavastuu virheellisen päätöksen kohteeksi joutuneen?

Maasta poistettua turvapaikanhakijaa saattaa olla vastaanottokomitea odottamassa, mutta Maahanmuuttoviraston seuranta loppuu siihen. Viime syksynä Long Play kirjoitti asiasta, tuolloin nigerialaisten ihmiskaupan kohteiksi joutuneiden naisten näkökulmasta:

[…] Migrissä uskotaan vahvasti siihen, että Nigeria ja Italia kykenevät huolehtimaan käännytetyistä uhreista ihmisoikeussopimusten mukaisesti.

Usko perustuu kirjallisiin lähteisiin, muun muassa lehtijuttuihin sekä erilaisiin maaraportteihin. [Ylitarkastaja Anni] Valovirran mukaan Suomella ei ole mitään velvollisuutta tarkastaa, toimivatko tukijärjestelmät käytännössä.

“Ei, emme seuraa päätöksiämme. Ei meillä eikä millään muullakaan valtiolla ole sellaista velvollisuutta. Luotamme lähteisiimme”, Valovirta sanoo.

Jeanette Björkqvist: Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua (Long Play 43)

En halua mitenkään väheksyä Maahanmuuttoviraston henkilökunnan tekemää työtä ja sitä painetta, jossa he sitä joutuvat tekemään. Minun on vaikea uskoa, että kukaan tahallaan tekisi vääriä tai hakijan kannalta kohtalokkaita päätöksiä.

Vaan millä todennäköisyydellä virheellisen, toimeenpannun päätöksen virkavastuu realisoituu millään merkityksellisellä tavalla?

Nerg kertoo, ettei voi ymmärtää, että suomalaisen oikeusjärjestelmän pohjaa, eli perus- ja ihmisoikeuksia haastetaan näin voimallisesti.

Sisäministeriön Nerg: “Väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle organisoidusti ja voimakkaasti” (Aamulehti 4.4.2017)

Tässä kohtaa aletaan siirtyä absurdin puolelle: Nerg ei siis puhu esimerkiksi Maahanmuuttoviraston maa-arvioiden linjamuutoksesta tai aiemmin mainitusta nopeutetusta turvapaikkakäsittelystä.

Ei. Perus- ja ihmisoikeuksia haastaa virkamiehiin ja kansanedustajiin kohdistuva sähköpostiviestintä ja Maahanmuuttoviraston päätösten arvostelu.

Nergin mukaan mielenosoittajat myös esittivät hänelle väitteen, jonka mukaan maahanmuuttovirastolle on annettu poliittinen ohjaus tehdä virheellisiä päätöksiä.

Sisäministeriön Nerg: “Väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle organisoidusti ja voimakkaasti” (Aamulehti 4.4.2017)

Virheellisyys lienee katsojan silmässä, ja samoin toki poliittinen ohjaus. Sitä voi arvioida esimerkiksi Helsingin Sanomien viime syksyisestä artikkelista:

“Jälkiviisaasti voi todeta, että ehkä se viestinnän kärki ei ollut paras mahdollinen. Tässä oli nimenomaan kyse siitä, että seurataan muiden maiden käytäntöjä ja yritetään pysyä niiden kanssa samalla linjalla. Suomi ei halua poliittisesti luoda vetovaikutuksia.”

[…]

Onko teihin kohdistettu poliittista painetta?

“En koe, että minuun olisi.”

[Migrin ylijohtaja Jaana] Vuorio kuitenkin muistuttaa Suomen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan Suomesta ei pitäisi saada turvapaikkaa helpommin kuin esimerkiksi Ruotsista.

Maahanmuuttoviraston työntekijät avautuvat… (HS 4.9.2016)

Oleellinen hukassa

Artikkeli on kummallinen kertomus siitä, millaisia kysymyksiä ja väitteitä Nerg kertoo kuulleensa. Lausuntoja ei juuri tarkenneta eikä niitä lavenneta. Jutussa toistetaan kerran toisensa jälkeen, kuinka käännytyslennosta levisi väärää ja virheellistä tietoa. Tietoa siitä, mikä oli väärin ja mikä asian oikea laita, pantataan viimeiseen asti.

Vääryys paljastuu ilmeisesti artikkelin loppumetreillä:

Mielenosoittajat myös pyysivät häntä kommentoimaan väitettä, jonka mukaan koulusta olisi eilen haettu lapsia ja raskaana olevia naisia olisi viime yönä palautettu lennolla Afganistaniin.

Poliisi on kertonut, että kaikki eilen palautetut olivat täysi-ikäisiä, eikä lapsia tai raskaana olevia henkilöitä heidän joukossaan ollut.

“Nyt ei malteta pysähtyä edes hetkeksi kysymään, voiko tämä olla totta Suomessa. Mennään vain tunteiden mukana.”

Sisäministeriön Nerg: “Väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle organisoidusti ja voimakkaasti” (Aamulehti 4.4.2017)

On toki hyvä, että poliisin tieto julkaistaan. Hiukan skarpimpi toimittaja olisi tosin saattanut muotoilla asian toisin. Tiistai-iltapäivällä oli nimittäin jo hyvinkin tiedossa, että lapsia haettiin itse asiassa perjantaina, ja raskaana oleva nainen oli joutumassa lennolle poliisin virheen takia.

Nerg keskittyy kauhistelemaan ihmisten reaktioita ja esittämään tyrmistynyttä. Jotenkin jää huomaamatta, että koko kohussa oli kyse juuri hänen viimeisestä lauseestaan: ihmiset ihmettelevät, voiko tämä olla totta.

Lapset ja raskaana oleva nainen jäivät toistaiseksi Suomeen, mutta poliisin virheellä ei ollut mitään tekemistä iän tai raskauden kanssa. Annetaan viimeinen sana Päivi Nergille:

“Ei ole mitään kriteeriä, että katsottaisiin erikseen, onko lähetettävä henkilö lapsi tai raskaana.”

Onko Afganistan turvallinen maa, lähettääkö Suomi ihmisiä kuolemaan?… (HS 4.4.2017)

P.S. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kertoi syksyn haastattelussa, että Suomi haluaa pysyä samalla linjalla muiden maiden kanssa. Kuten taannoin kirjoitin, Suomen turvapaikkakäytäntö on tällä hetkellä yksi Euroopan tiukimmista. Mutta poliittisesta ohjauksesta ei missään tapauksessa ole kyse.

P.P.S. Virkavastuu tarkoittaa perustuslain mukaan käytännössä vastuuta siitä, että päätös on lainmukainen. Se ei välttämättä tarkoita, että päätös on oikea.

comments powered by Disqus