Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina 12.6. hallituksen suunnittelemasta perustulokokeilusta. Uutisen mukaan tavoitteena on ollut saada kokeilu käyntiin vuoden 2017 alusta, mutta nyt aika on loppumassa: esitys pitäisi saada lausuntokierrokselle ennen kesälomia, jotta se ehdittäisiin käsitellä eduskunnassa syksyllä ja saattaa tarvittavat lait voimaan ennen vuodenvaihdetta.
Hesarin mukaan yksi jos toinenkin yksityiskohta on vielä hiukan vaiheessa:
Lakityöryhmässä ei vieläkään ole päätetty esimerkiksi sitä, miten suuri perustulo on, miten verotus toteutetaan sekä kuinka iso ja minkälainen joukko kokeiluun valitaan. HS:n tietojen mukaan perustuloryhmä näyttää kallistuvan 590 euron kuukausittaisen perustulon kannalle.
[…]
Yleisin pelko ei liity suoraan perustuloon vaan siihen, että hätiköiden kirjoitettu laki kaatuu perustuslakivaliokunnassa, mikä vaikeuttaisi uusien sosiaalisten kokeilujen toteuttamista jatkossa.
Perustulotyöryhmän aika käy vähiin (HS 12.6.2016)
Ylipäätään Helsingin Sanomien kuvailema kokeilu vaikuttaa vähintäänkin kummalliselta.
Erilaisia perustulomalleja
Perustulomalleja on monenlaisia. Suomen perustuloverkosto esittelee perustuloa seuraavasti:
Perustulo on kaikille yhteiskunnan täysi-ikäisille jäsenille ehdoitta ja vastikkeetta maksettava kuukausittainen rahasumma, joka korvaisi pitkälti nykyisen vähimmäissosiaaliturvan eri muodot.
[…]
Keskeiset perusteet perustulon toteuttamiselle liittyvät ihmisten vapauden lisäämiseen, byrokratian purkamiseen, nykyaikaisten työmarkkinoiden sirpaleisuuden tunnustamiseen sekä ihmisoikeuksien turvaamiseen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä (Perustulo.org)
Vihreät mainostavat kannattaneensa perustuloa 1980-luvulta lähtien, ja heillä onkin sivuillaan esittää valmis malli perustulon toteuttamiseksi.
Vihreille perustulo merkitsee kaikille suomalaisille maksettavaa nykyisen perusturvan suuruista rahasummaa. Verottomana etuutena perustulon taso olisi noin 560 euroa (2014). Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.
Vasemmistoliitto esitteli sekin yhtä perustulomallia jo vuonna 2011:
Näiden uudistusten myötä esitämme siirtymistä 620 euron suuruiseen universaaliin, ansioindeksiin sidottuun, kaikille maksettavaan perustuloon. 620 euron perustulon päälle olisi mahdollista hakea 130 euron suuruista syyperustaisesti määräytyvää etuutta (työttömyys, sairaus, opiskelu, vanhempainvapaa tai lasten kotihoito), jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa. Eläkeläiset saisivat perustulojärjestelmässä ansiosidonnaisen eläkkeen ja sitä täydentävän kansaneläkkeen ja vähintään 750 euron suuruisen takuueläkkeen. Ansiosidonnaiset työttömyys- ja sairauspäivärahat maksettaisiin 620 euron suuruisen perustulon päälle, siten että tukien taso pysyy ennallaan.
Keskusteluasiakirja 1/2011: Työryhmän ehdotus perusturvan parantamisesta, työllistymisen esteiden poistamisesta sekä siirtymisestä perustuloon (PDF)
Kokoomuksen eduskuntaryhmän uutisoitiin maaliskuussa kannattavan negatiivista tuloveroa, joka on yhdenlainen perustulon malli sekin. Elina Lepomäki (kok) puolestaan oli mukana kehittämässä Liberan ehdotusta perustilistä.
Perustili on jokaisen työikäisen ja -kykyisen kansalaisen henkilökohtainen sosiaaliturvan muoto. Sen alkupääoma on 20 000 euroa, ja sen rahoittaa valtio. Perustilin nimi viittaa sen käyttötarkoitukseen: perustili mahdollistaa perustoimeentulon kaikissa elämäntilanteissa, joustavan työn vastaanottamisen ja mutkattoman työn teettämisen. Se tarjoaa turvaverkon tilanteissa, joissa henkilö opiskelee, on alityöllistetty tai työtön. Tarveharkinta jätetään perustilimallissa mahdollisimman pitkälti yksilölle itselleen.
Perustili – näin se toimii (Libera)
Mitä tässä oikein kokeillaan?
“Kaikille yhteiskunnan täysi-ikäisille jäsenille”, “Kaikille suomalaisille”, “universaali”, “jokaisen työikäisen ja -kykyisen kansalaisen”… Mallit vaihtelevat, mutta kaikissa perustuloa maksetaan vähintäänkin kaikille työväestöön kuuluville. Sen on tarkoitus korvata merkittävä osa sosiaalituista.
Perustulon ilmiselvä etu on byrokratian väheneminen: hakuprosessien ja selvitysviidakoiden sijaan kaikille tarjotaan riittävä summa sen suuremmin kyselemättä. Hyvätuloisilta perustulo käytännössä poimitaan pois verotusta kiristämällä, mutta alemmissa tuloluokissa se suoraviivaistaa käytäntöjä ja vähentää tuloloukkuja.
Perustulokokeilu kuuluu hallitusohjelmaan, ja sitä on valmisteltu Kelassa. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas iloitsikin kokeilusta syksyllä:
“Perustulokokeilu tarjoaa mahdollisuuden tehdä näyttöön ja tutkimukseen – ei mutu-tuntumaan – perustuvia poliittisia päätöksiä. Se on Suomessa harvinaista”, sanoo Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas.
Perustulo siirtyy teoriasta testaukseen (Sosiaalivakuutus 23.11.2015)
Maaliskuun lopussa julkaistussa perustulokokeilun esiselvityksessä Kankaan johtama työryhmä valitteli hankkeen pientä budjettia. Se ehdotti silti kaksivaiheista kokeilua, jossa perustuloa kokeiltaisiin toisaalta koko maasta otetulla satunnaisella koeryhmällä, toisaalta alueellisilla kokeiluilla, joissa perustulo olisi laajemmin käytössä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallituksessa valmisteltava kokeilu on kuitenkin hiukan toisenlainen:
Se myönnettäisiin aluksi noin tuhannelle peruspäivärahaa saavalle työttömälle ilman, että heidän tulotasonsa heikentyy, eli moni tuki jäisi voimaan.
Erään hankkeesta perillä olevan tahon mukaan noin tuhannen, käytännössä pitkäaikaistyöttömän otanta on ainoa mahdollisuus, jos hanke halutaan ajoissa valmiiksi.
Perustulotyöryhmän aika käy vähiin (HS 12.6.2016)
Kaikelle kansalle jaettavaksi tarkoitettua, muut tukimuodot korvaavaa perustuloa aiotaan siis kokeilla jakamalla sitä ainoastaan pitkäaikaistyöttömille, jotka saavat edelleen myös entiset tukensa. Joku voisi kuvailla mallia torsoksi; Helsingin Sanomat kertookin asiantuntijoiden arvioineen, että tällä tavalla kokeilusta ei saada käytännössä mitään hyötyä.
Hallituksella on käytössään laaja selvitys, jossa käsitellään eri maissa tehtyjä perustulokokeiluja, pohditaan erilaisia tutkimusasetelmia ja annetaan ehdotuksia siitä, miten kokeilusta saataisiin mahdollisimman paljon irti. Helsingin Sanomien tietojen perusteella näillä eväillä on päädytty kokeiluun, jossa testataan, miten pitkäaikaistyöttömiin vaikuttaa peruspäivärahan nimen vaihtaminen toiseksi.
P.S. Rehellisyyden nimissä on toki myönnettävä, että ainakin useimmat ehdotetut perustulomallit ovat osittaisia – esimerkiksi asumistuki tyypillisesti säilyy, samoin ansiosidonnainen työttömyystuki ja eläkkeet.
P.P.S. Kyllä, kärjistän hiukan – ehkä byrokratia vähenee, ja yksilötasolla HS:n kuvaama kokeilukin voi olla oikein hyödyllinen. Jos kokeilussa keskitytään yhteen erityisryhmään, perustulosta on kuitenkin turha puhua. Ainahan toki voi olla, että Hesarin tiedot ovat vääriä – ministeri Mäntylän kommentin mukaan nimettömiin tietoihin ei tule luottaa. Sunnuntaina puolueneuvoston kokouksessa perustulokokeilustakin puhunut Mäntylä kertoi, että kokeilu saatetaan toteuttaa porrastettuna.