Mahla virtaa

Yksi varmoja kevään merkkejä on Yleisradiossa heräävä into mainostaa koivunmahlaa. Viime vuonna Yle toteutti kansanvalistustyötä ohjeistamalla mahlan keruussa. Yleisradio onkin ansiokkaasti mukana kilpailukykytalkoissa – voihan mahlalla saada jopa kymppitonnin lisäansiot, erityisesti jos se virtaa ulkomaille.

Ei ihme, että bisnes vetää maailmalla, onhan kyseessä superfood, joka sopii myös kasvovedeksi. Ja miksei sopisi, sillä sehän on uusi aloe vera. Sitä en tiedä, virkistääkö aloe vera, mutta mahla ainakin vie kevätväsymyksen ja muutenkin auttaa moneen vaivaan. Kaiken kaikkiaan kyseessä on siis varsinainen ihme-eliksiiri.

Tänä vuonna myyntivaltiksi on keksitty mahlan lisäaineettomuus.

Asiantuntijat äänessä

Yleisradio luottaa mahlauutisoinnissaan kansanviisauteen ja mahlayrittäjiin. Ääneen on vuosien varrella päässyt muun muassa Nordic Koivu Oy:n Susanna Maaranen, Poijaksen tilan Tuomo Korhonen, Nordic Koivun Susanna Maaranen, tilalliset Anja ja Olavi Henttunen, Nordic Koivun Susanna Maaranen, tohmajärveläinen Anne Hirvonen, Nordic Koivun Susanna Maaranen, mahlankeruukonkari Mikko Kiio, Nordic Koivun Susanna Maaranen, Martta Rajahalme sekä viimeisimpänä luontaistuotealan moniosaaja Katja Misinkangas. Reilun kymmenen uutisen joukossa ainoat etäisesti objektiivista asiantuntijaa muistuttavat haastatellut ovat Suomen Metsäkeskuksen metsänhoitaja Pertti Vento sekä Kainuun Ammattiopiston luonnonvara-alan opettaja Heli Pirinen.

Vanhan kansan ksylitoli

Uusimmassa uutisessa luontaishoitolan asiakkailleen mahlaa tarjoava Misinkangas kertoo mahlasta:

“Kyllähän mahlassa tutkitustikin paljon kivennäis- ja hivenaineita, tietenkin tämmöisiä hyviä sokereita niin kuin koivusokeri ja mahla tietenkin sisältää sitä koivusokeria luontaisesti. Tänä päivänä se on terveystuote eli tämmöinen elämän eliksiirijuoma voisi oikeastaan sanoa”, naurahtaa luonnontuotealan yrittäjä Katja Misinkangas.

Koivunmahla on kotimainen lisäaineeton terveysjuoma ja on helposti saatavilla (Yle 10.5.2016)

Sinällään hauskasti artikkeliin linkitetyssä vanhemmassa uutisessa Pertti Vento ei ole ravitsemuksen suhteen aivan yhtä suitsuttava:

Mahla o 99-prosenttiseti vettä. Loppu sisältää muun muassa kivennäisaineita.

“Pitoisuudet ovat pieniä, mutta mahlassa on kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja vähän natriumia. Proteiineja on vähän, mutta rasvaa ja rasvaliukoisia vitamiineja ei yhtään. Ei ole niitäkään paljon kiiteltyjä flavonoideja, joita tosin on kerkissä ja lehdissä”, Pertti Vento luettelee.

Virkistävää janojuomaa koivun kyljestä – mahlaa heruu jopa 15 litraa vuorokaudessa (Yle 22.4.2015)

Turun yliopistossa mahlaa tutkineen professori Heikki Kallion mukaan mahla on tosiaan noin 99-prosenttisesti vettä, ja siitä viimeisestä prosentista suurin osa on sokereita. Eikä edes Misinkankaan mainostamaa koivusokeria – tunnetummin ksylitolia – vaan ihan perinteisen tylsiä ja hampaita mädättäviä glukoosia ja fruktoosia. (PDF). Ksylitolia ei mahlassa näyttäisi olevan.1

Siihen viimeiseen promilleen mahtuu sitten kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja jonkin verran erilaisia happoja. Sitä voi itse kukin arvioida, ovatko pitoisuudet oikeasti merkittäviä, vai kannattaisiko kaliuminsa sittenkin hankkia vaikka banaanista.

Mahla on kuitenkin huipputuote:

“Mahlaa on tänä päivänä alettu hyödyntämään tosi paljon. Suomessakin on ihan isoja yrityksiä jotka vievät mahlaa ulkomaille. Mahlasta onkin povattu uutta kookosvettä elikkä tämmöistä ihan maailmanlaajuista hittituotetta. Lisäksi sitä käytetään tänä päivänä ihan kosmetiikassakin. Anti age -voiteissa muun muassa eli ihoa parantavana aineena.”

Koivunmahla on kotimainen lisäaineeton terveysjuoma ja on helposti saatavilla (Yle 10.5.2016)

Suomen Luontoyrittäjyysverkosto Ry kertoo, että mahlaa kerää ja jalostaa muutama yritys, joista aiemminkin pariin kertaan mainittu Nordic Koivu Oy on aiemmin kertonut Ylelle olevansa maailman suurin koivunmahlan tuottaja. Tuolle ykkössijalle se on päässyt 509 000 euron liikevaihdolla (2014).

Ihan uutta Nokiaa ei siis ole vielä syntynyt, mutta mikäpä siinä – jos joku innostuu keräämään mahlaa ja tuotteistamaan sitä, kaikin mokomin. Mahlan valuttaminen ei ainakaan lyhyeällä tähtäimellä vahingoita koivua. Jos aikoo tehdä metsällään jotain muutakin kuin mahlaa, kannattaa silti ehkä miettiä vielä hetki.

Siinä vaiheessa, kun artikkelit vilisevät markkinointipuhetta ravinnepitoisuuksista ja vihjaavat terveysvaikutuksista, olisi kuitenkin syytä kuulla jotain muutakin lähdettä kuin luontaistuoteyrittäjiä.

Niin kuin vaikkapa MTV teki muutama vuosi sitten:

Professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo, ettei koivunmahlalle ole olemassa hyväksyttyä terveysväitettä.

– Koivunmahlan terveysvaikutuksia ei ole tieteellisesti arvioitu Euroopassa voimassa olevan terveysväitelainsäädännön mukaisesti ja näin ollen siitä ei tule esittää terveysväitteitä.

Väitettyihin terveysvaikutuksiin Heinonen suhtautuu varauksella. Hänen mielestään terveysvaikutteisena markkinoidusta tuotteesta tulee olla riittävä tutkimusnäyttö kunnossa.

– Jos jollekin tuotteelle terveysvaikutuksia väitetään, niin silloin sillä pitää olla tieteellistä näyttöä, joka on saavutettu ihmisillä testaamalla. Eikä ihan mikä vain näyttö riitä, vaan tarvitaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tekemä arviointi, Heinonen sanoo.

Asiantuntija vastaa: koivunmahla ja pakurikääpä terveellisiä vai ei? (MTV 20.4.2013)

Misinkankaan vertaus kookosveteen ei ole aivan huono: sekin on luontaistuotebuumin synnyttämä, ylihypetetty tuote, jota mainostetaan luonnollisena ja terveellisenä – eikä senkään terveysväittämille juuri ole perusteita.

Mutta ehkä koivunmahla tosiaan on seuraava kookosvesi. Ehkä 95-prosenttisesta vedestä 99-prosenttiseen siirtyminen tosiaan on tuleva ravintomaailman megatrendi.

P.S. Maaseudun tulevaisuuden mukaan koivunmahlasta on tulossa kova sana puuvesimarkkinoilla. Jutussa mahlaa verrataan kookosveteen, haastateltuna on erään Nordic Koivu Oy:n myyntijohtaja Susanna Maaranen…

P.P.S. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan mahlasta ei ollut hyötyä koivuallergian hoidossa.

1 Kallio et al: Identification of the Sugars and Acids in Birch Sap (J Food Sci 1985), doi:10.1111/j.1365-2621.1985.tb13328.x

comments powered by Disqus