Pirkkalan moniste

Suomalaisen peruskoulun yhtenä mustana hetkenä on pidetty niin sanottua Pirkkalan monistetta. 1975 ilmi tulleessa kokeilussa pirkkalalaisille viidesluokkalaisille syötettiin rankan ideologisesti väritettyä historiankirjoitusta, ja aiheesta nousi aikanaan valtava kohu.

Nyt 40 vuotta myöhemmin kohu on saamassa uutta vauhtia poliittisen historian dosentti Jari Leskisen uudesta kirjasta. Leskisen mukaan Pirkkalan kokeilu oli paljon laajempi kuin tähän asti on ymmärretty. Lisäksi kyse ei ollut satunnaisesta kokeilusta, vaan tarkoituksena oli tietoisesti aivopestä koululaiset uskomaan sosialistisen yhteiskuntajärjestyksen autuuteen. Taustalla oli SDP ja äärivasemmisto, ja touhussa olivat mukana niin Kouluhallitus kuin opetusministeriökin.

Aiheesta ovat jo uutisoineet muun muassa Yleisradio, Suomen Kuvalehti ja Aamulehti, kukin hiukan omalta näkökantiltaan ja kuvaa täydentäen. Kyse ei ollut pelkästään viidesluokkalaisille jaetusta historian monisteesta: marxilaista opetusta tarjottiin myös maantiedossa, yhteiskuntaopissa, kansalaistaidossa ja ympäristöopissa. Suomen Kuvalehden mukaan väritettyä opetusta sai lähes tuhat ensimmäisen, viidennen ja yhdeksännen luokan oppilasta.

Aiemmin kerrottua

Itselleni tuli Yleisradion juttua lukiessani välittömästi mieleen aiemmin kuuntelemani Yleisradion Historia-sarjoihin kuuluva Peruskoulun historia, jonka kolmannessa osassa Leskisen koko hankkeen pääjunailijaksi nimeämä Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho kertoo Pirkkalan monisteesta:

Lähtökohtana oli yhteiskuntaan orientoivan opetuksen uudistussuunnitelma […] ja siihen liittyi monenlaista hanketta, joista sitten yksi oli Tampereen yliopistolle myönnetty lupa lähteä rakentamaan sellaista peruskoulun ala-asteelle tulevaa lähestymistapaa, jossa ensin annettaisiin laajempi kuva, miten ihmiskunnan historia on edennyt.

[…]

Siinä kävi sitten niin, että tämän perustekstin kirjoittaja, kiireestä johtuen ja mahdollisesti myöskin oman, voisko sanoa ideologisen ajattelunsa ohjaamana, lähti rakentamaan mallia, josta sitten loppuivat vähän eväät, ja hän muun materiaalin ohella käytti Petroskoissa käytettävää historian oppikirjaa yhtenä lähteenä.

Kysymys oli noin 50 oppilaalle tarkoitetusta, tai siinä kokeilussa oli kaksi Pirkkalan peruskoululuokkaa mukana. Opettajat sanoivat oppilaille: “Näyttäkää näitä kotona, mitä mieltä vanhemmat ovat.” Sieltä ei tullut muuta palautetta kuin että yksi isä sanoi, että ehkä tämä on pikkuisen liian vaikeata viidesluokkalaiselle. Siinä ei nähty sillä tavalla Pirkkalan kouluyhteisössä hirveää vallankumouksen valmistelua, mutta selvähän on se, että kun tällainen luonnos olisi tullut johonkin laajemman tarkastelun kohteeksi, niin siihenhän olisi tartuttu.

Mutta se ehti valitettavasti medioitten käsiin, ja sittenhän sitä ei pidellyt enää mikään. Mutta kyse oli todellakin hyvin pienimuotoisesta, ensimmäisestä pilottipaperista, josta piti sitten kehittyä laajempi viitekehys. Sekin oli kokeilua, toimiiko tämä lähestymistapa, että katsotaan ensin ihmiskunnan historiaa vähän laajemmassa mittakaavassa, ja sitten lähdetään yksityiskohtaisesti katsomaan, miten esimerkiksi Suomen historia, miten meidän kotiseudun historia sijoittuu tähän laajempaan kokonaisuuteen.

Onneton harhapolku siinä tuli, ja tämähän tietysti loi, niin kuin kaikki dokumentit osoittavat, varsinaisen myllyn tämän sosialismin peikon luomiseen ja ylläpitämiseen.

Erkki Aho, Kouluhallituksen pääjohtaja 1973–1991, lähde Yleisradio: Peruskoulun historia. Osa 3/5: Kamppailu oppikirjoista ja opetussuunnitelmista (linkki)

Wikipediassa edistysmieliseksi SDP:n vasemman laidan edustajaksi kuvattu Aho kippaa syyn huoletta yksittäisen tekijän niskaan – vaikka viime kädessä syyllinen tietysti oli yli-innokas media.

Myönnettäköön, olen joskus viitannut keskustelussa tuohon Ahon haastatteluun Pirkkalan monisteesta ja pitänyt sitä näin jälkikäteen ajatellen suhteellisen mietona tapauksena. Jos Leskisen tiedot pitävät paikkansa, on kantaa syytä reivata.

Laajempi kuva historiasta

Jos ajatellaan, että Ahon kuvaus kokeilun tavoitteista on oikea, ja unohdetaan hetkeksi Leskisen maalailut SDP:n suunnitelmasta maan marxilaistamiseksi, niin miten Pirkkalan moniste sitten vastasi huutoon?

Moniste on nykyään luettavissa verkossa (PDF). Arvioinnin voi aloittaa vaikka heti oppilaalle osoitetusta johdannosta:

Tunneilla kerrotaan, miten muinaisajan ihmiset saivat jokapäiväisen ravintonsa vain valtavan kovalla työllä, miten ihmiset ennen pitkää oppivat käyttämään tulta ja tekemään esim. pyörän kaltaisia arvokkaita keksintöjä. Näiden lisäksi täytyy historiantunnilla pohtia, miten toiset tulivat rikkaiksi ja toiset köyhiksi, miten osa väestöstä teki raskaat työt toisten huvitellessa.

Pirkkalan moniste, s. 2

Täytyykö viidesluokkalaisen todella pohtia, miksi toiset tulivat rikkaiksi ja toiset köyhiksi? Edistääkö tämä tosiaan laajaa kuvaa historiasta?

Jo esihistoriasta puhuttaessa päädytään nopeasti kertomaan luokkajaosta, riistosta, sortamisesta ja orjuudesta. Esimerkiksi Babyloniasta kerrotaan näin:

Eufrat- ja Tigris-jokien laaksoa sanottiin Kaksoisvirtainmaaksi. Pienten kaupunkivaltioiden jälkeen siellä kehittyi suuri valtakunta, Babylon., jossa oli satoja tuhansia asukkaita. Valtakuntaa johti mahtava kuningas, jolla oli rajaton valta: kaikkien alamaisten oli toteltava häntä. Kuninkaan apuna olivat suurmaanomistajat ja suurkauppiaat, jotka häikäilemättä sortivat talonpoikia ja muuta kansaa.

Pirkkalan moniste, s.15

Kappale on hyvä esimerkki monisteen tyylistä ja laadusta: kankeaa ja yksinkertaista tekstiä, jonka ideologisen vinouman näkee niin sanavalinnoista kuin käsitellyistä aiheistakin. Kappale sopisi ehkä viidennen luokan historian kokeen vastaukseksi – näppituntumalla kirjoittaja olisi työmiehen poika Varma Kosto – mutta sitä ei toivoisi lukevansa oppimateriaalista.

Kreikan ja Rooman yhteiskuntia kuvataan otsikon “Antiikin orjanomistusjärjestelmät” alla. Ateenan demokratiaa kuvataan kolmijakoisella hallintokaaviolla, jossa toisistaan erotetaan hallitseva luokka, valtiokoneisto sekä alistettu luokka. Rooma puolestaan kävi valloitussotia, joiden takia sotilaiksi pakotettujen talonpoikien viljelykset rappeutuivat ja perheet velkautuivat suurmaanomistajille. Kauppaa käytiin laajasti – “jopa suomalaisten hankkimat turkikset löysivät tiensä rikkaiden orjanomistajien koteihin”. Kristinuskon noususta Rooman valtauskonnoksi mainitaan sen verran, että sen seurauksena kirkko pääsi vainoamaan muita uskontoja ja tieteitä.

Aamulehti nostaa esiin suoria esimerkkejä, joissa kehutaan Neuvostoliiton kansojen tasa-arvoisuutta, puhutaan sosialistisen talousjärjestelmän eduista ja imperialismin vastustuksesta. Monisteen ideologinen näkökulma ja painotukset ovat kuitenkin päivänselvät heti alkumetreiltä lähtien, ja samojen linssien kautta katsotaan niin esihistoriallista ihmistä kuin itsenäistä Suomeakin.

Uutisoinnin sävyjä

Jostain syystä kaikkia linkittämiäni uutisia tuntuu vaivaavan jonkinlainen auktoriteettiin vetoamisen pelko, sillä sen paremmin Aamulehti, Suomen Kuvalehti kuin Yleisradiokaan ei onnistu kertomaan mitään kovin olennaista Jari Leskisestä.

Suomen Kuvalehdessä Leskinen on “dosentti”, Aamulehdessä “tutkija ja kirjailija”. Yleisradion uutisessa Leskinen mainitaan kyllä historioitsijaksi mutta kuvaillaan sitten seuraavasti:

Keskusrikospoliisin strategisen rikosanalyysin tutkijana toimiva Jari Leskinen kiinnostui jo unohduksiin painuneesta Pirkkalan koulukokeilusta saatuaan oppimateriaalina käytetyn monisteen eläkkeelle jäävältä kollegaltaan. Poliisi oli aikoinaan ollut mukana Pirkkalan tapahtumien selvittelyssä.

Peruskouluopetuksesta piti tulla marxilaista – uutta tietoa kohutusta Pirkkalan koulukokeilusta (Yle 5.5.2016)

Leskinen tosiaan on KRP:n tutkija ja on hän kirjailijakin. Aiheen kannalta olennaista on, että hän on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistolla ja sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kyse ei ole siis peruskoulusta innostuneen poliisin puuhastelusta vaan ansioituneesta tutkijasta, joka nyt julkaisee kirjan omalta alaltaan.

Jostain syystä Yle ei mainitse myöskään kirjan julkaisua. Tämäkin on olennaista: mitä raflaavampia otsikkoja ja väitteitä julkisuuteen nousee – kuten Aamulehdessä esitetyt spekuloinnit SDP:n vaalitappiosta ja Pentti Arajärven esiin nostaminen – sitä parempi kirjailijan ja kustantajan kannalta.

Pirkkalan moniste ja siitä käyty keskustelu tarjoavat mielenkiintoista ajankuvaa, sekä silloin että nyt. Moni näyttää tarjoavan tämänpäiväistä uutisointia todisteeksi vasemmiston ikuisesta mädännäisyydestä. Toisaalta Twitterissä näin ideoitavan myös jonkinlaista vastaiskua, jossa nykyisistä oppikirjoista metsästettäisiin ja paljastettaisiin oikeistolaista, länsimielistä tai markkinatalousideologian mukaista sisältöä.

Ajatus on yhdenlaista whataboutismia, mutta sinällään oppikirjojen lukukampanjassa on itua. Edellä mainitussa A-Studiossa haastateltu oppikirjailija Kai R. Lehtinen valittelee tiukkaa tarkastusmenettelyä, johon hänen kirjansa Kouluhallituksessa joutui. Nykyään moista ei ole – kustantaja voi painaa kirjaan mitä tahansa, ja ainoana suodattimena toimii opettaja. Niinpä niistä saatetaan lukea vaikkapa sukupuolivähemmistöjä sorsivia asenteita, islamofobiaa tai perinteisiä sukupuolirooleja. Kansallisuuksia stereotyypitellään estoitta.

Jos moinen tarkastuskampanja saadaan aikaiseksi, käsitelläänköhän senkin tuloksia 1970-luvun tapaan eduskunnassa?

P.S. Monisteessa on lainaus muinaiselta egyptiläiseltä:

“Talonpojat tekevät niin kovast työtä, että hädin tuskin ehtivät palata yöksi mökkeihinsä, kun heidän on taas lähdettävä työhönsä. He tunsivat olonsa samanlaiseksi kuin ihminen, joka on joutunut leijonan käpälän alle. Kutoja, joka kutoo kankaita rikkaille, istuu kaiket päivät kyyristyneenä kangaspuittensa ääressä ja hengittää pellavanpölyä. Rakentaja, joka rakentaa suurenmoisia palatseja, tekee työtä korkealla seinämuurinpäällä ja hänen kimppuunsa käy sekä kuumat että kylmät tuule. Hänen vaatteinaan on vain repaleisia ryysyjä, eikä hän saa edes leipää kyllikseen.”

Pirkkalan moniste, s.17

Onko muinaisesta Egyptistä säilynyt paljonkin tavallisen kansan valituksia onnettomasta osastaan? Löytyisiköhän joltakulta tähän alkuperäistä lähdettä?

comments powered by Disqus