Kalat pöllyssä

Eilen käveli vastaani Kemikaalicocktailin suunnalta uutinen, jonka mukaan Seattlen läheltä pyydystetyt lohet ovat täynnä kokaiinia ja masennuslääkkeitä. Hetken kaivettuani löysin saman uutisen parin kuukauden takaa suomeksikin – Staran mukaan tutkijat järkyttyivät, sillä kalastetut lohet ovat kokaiinipöllyssä.

Ilmeisesti vesinäytteet paljastivat korkeita pitoisuuksia Prozacia, hyönteismyrkkyä, kokaiinia, Zantacia, ibuprofeenia ja 77 muuta lääkeainetta. Näitä lääkeaineita löytyi paitsi vedestä myös nuorten kuningaslohien lihasta.

Elite Daily: Salmon Caught Near Seattle Are Full Of Cocaine And Antidepressants, 15.3.2016

Onko lohi siis seuraava porttihuume? Kun suositukset ohjaavat punaisesta lihasta kevyempään, kalan ja kasvisten suuntaan, kasvatammeko lapsistamme narkkareita?

Ehkä. Tai ehkä on sittenkin niin, että Elite Daily tai Stara eivät ole aivan luotettavimpia lähteitä tiedeuutisoinnille. Saattaa myös olla, että “täysi” tarkoittaa eri kielissä eri asiaa. Jos nimittäin ihan tarkkoja ollaan, varsinaisen artikkelin mukaan kaloissa ei ollut kokaiinia lainkaan. Ei ainakaan havaittavia määriä.1

Tarkemmin sanoen tutkimuksessa haluttiin siis tutkia aineita, jotka tunnetaan yhteisnimellä Contaminants of Emerging Concern (CEC). Yleisesti ottaen tällä tarkoitetaan erilaisia aineita, joita kylvämme ympäristöömme ja joiden määriä ei välttämättä aktiivisesti seurata, mutta joiden pelätään voivan vaikuttaa niin ympäristöön kuin ihmisiinkin. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi koko joukko lääkeaineita, hygieniatuotteiden ainesosia, tuholaismyrkkyjä yms.2

Tutkimuksessa kerättiin vesi- ja kalanäytteitä kolmelta jokisuualueelta Seattlen lähistöltä. Kahdella alueella toimi jätevedenpuhdistamo, kolmas valittiin verrokiksi oletetusti puhtaammalta vesialueelta. Tutkimuksessa etsittiin 150 eri ainetta, ja näitä löytyikin seuraavasti:

  • Jätevesinäytteistä havaittiin 81 eri ainetta
  • Jokisuistojen vesistä havaittiin 25 eri ainetta
  • Kalojen lihasta havaittiin 42 eri ainetta

Koska kalojen lihasta havaittiin enemmän aineita kuin jokisuiston vedestä, tutkijat päättelevät, että ainakin jotkin aineet näyttäisivät kertyvän kalojen elimistöön. Samaan aikaan on syytä huomata, että kalat pyydystettiin tietoisesti mahdollisimman läheltä poistoputken suuta.

Annos tekee myrkyn

Jätevedessä – joka siis kerättiin jätevedenpuhdistamolta ennen vesistöön laskemista – havaittiin kaikkiaan 81 eri ainetta, joista viidentoista pitoisuus ylitti yhden mikrogramman litrassa.

Aamuisen kahvimukillisen voi näppärästi korvata 200 litralla jätevettä. En suosittele.

Jotta määristä saisi jonkin käsityksen, kerrottakoon, että yksi noista suuripitoisuuksisista aineista oli kofeiini, jota löytyi toisen jätevedenpuhdistamon vedestä 1170 nanogrammaa litrasta. Määrä on suurin piirtein sama kuin reilussa millilitrassa vahvaa suodatinkahvia. On tosin myönnettävä, että suurin pitoisuus diabeteslääke metformiinille, jota löytyi jätevedestä jopa 83 milligrammaa litrasta.

Sitä paljon puhuttua kokaiinia puolestaan löytyi jätevedestä mutta hiukan yllättäin myös verrokiksi valitusta Nisquallyn jokisuistosta – muilta koepaikoilta kokaiinia ei havaittu. 0,3 nanogramman litrapitoisuudella paikalliset kalat tuskin aivan valtavaan pöllyyn pääsivät.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin. Tutkijat ovat epäilemättä aivan aiheellisesti huolissaan esimerkiksi hormonihäiritsijöiden pitoisuuksista – jätevesistä löytyi muun muassa estronia, joka saattaa vaikuttaa kalojen kehitykseen suhteellisen pienissäkin pitoisuuksissa. Samaan hengenvetoon on toisaalta todettava, että vaikka estronia löytyi jätevedestä, suistovedessä sitä ei havaittu.

Toinen ongelmallinen ryhmä ovat antibiootit; tutkimuksessa löydettiin merkkejä kaikkiaan 16 eri antibiootista. Vaikka pitoisuudet eivät välttämättä ole valtavia, tällaisilla päästöillä saattaa olla oma osansa resistenttien bakteerikantojen synnyssä.

Kemikaalicocktailin uutisjaon yhteydessä kaloista löydetyt kemikaalijäänteet mainittiin yhdeksi syyksi ryhtyä vegaaniksi. Sellaiseksi se on kuitenkin varsin kehno: oli kyse sitten jätevedestä, suistovedestä tai kaloista, aineita havaittiin hyvin pieniä määriä. Lohella lounastavaan ihmiseen sillä ei ole minkään valtakunnan vaikutusta.

Tutkijat kuitenkin spekuloivat, että joillakin aineilla saattaa olla loheen ja muuhun eliöstöön vaikutusta jo nyt. Jos ja kun päästöt edelleen kasvavat, ympäristövaikutukset saattavat käydä merkittäviksi kauan ennen kuin asiasta koituu ihmiselle suoranaista haittaa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun Suomessakin ollaan huolissaan talouden tilasta ja leikataan yliopistojen rahoitusta: CEC-aineet eivät välttämättä ole vaarallisia, mutta jos niiden vaikutusta ympäristöön ei tutkita eikä pitoisuuksia aktiivisesti mitata, on mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisykin hankalaa.

Ruokavalion sijaan ihmiskunnan pitäisikin kollektiivisesti kiinnittää huomiota siihen, mitä ympäristöön suolletaan. Onneksi näin tehdäänkin: esimerkiksi Helsingin Sanomien laaja artikkeli jätevedenpuhdistuksesta kertoo hyvin siitä, miten paljon tietoisuus on kasvanut vain muutamassa vuosikymmenessä.

P.S. Vaikka kaloista ei löytynyt kokaiinia, niistä löytyi kyllä amfetamiinia. 3,4–25 nanogrammaa grammassa kalaa epäilemättä tarkoittaa, että porttiteoriaa ei sittenkään voi täysin tyrmätä.

1 Meador et al: Contaminants of emerging concern in a large temperate estuary (Environ Pollut 2016), doi:10.1016/j.envpol.2016.01.088

2 Sauve & Desrosiers: A review of what is an emerging contaminant (Chem Cent J 2014), doi:10.1186/1752-153X-8-15

comments powered by Disqus