Kun tuulivoiman tappamat kanat päätyivät loppuviikosta somemyrskyn silmään, kananlento pääsi jatkumaan vielä tämänkin viikon puolelle. Keskustelun käynnistänyt Eija-Riitta Korhola kommentoi maanantaina (18.4.) tapahtunutta blogissaan. Puran kirjoituksen herättämiä tuntoja parilla sanalla ja lainauksella.

Kun YLE perjantaina uutisoi, että kanat tappoi minkki, päähäni on koko viikonlopun ajan soviteltu foliohattua. Tämä siitä huolimatta, etten rohjennut viestissäni väittää tietäväni syytä vaan peräänkuulutin puolueetonta tutkimusta.

Foliohattupuheet johtunevat ainakin osittain siitä, että sananparsi “puolueetonta tutkimusta tarvitaan” on sangen tyypillinen monenlaisille toisinajattelijoille. Tiina Raevaara kirjoitti tästä jo perin oivallisesti Suomen Kuvalehden blogissaan:

Ihan ensin pitäisi kuitenkin olla varma, että kanoja tosiaan on kuollut poikkeuksellisen paljon ilman tunnettua syytä. Joukkokuolemien havaitsemiseksi ei vielä tarvita varsinaista tieteellistä tutkimusta: tarvitaan vain vaikkapa huolellista journalismia tai eläinlääkärien ja Eviran perustoimenkuvaan kuuluvaa työtä.

Jos luottaa siihen, että nettijuorut riittävät vahvistamaan jonkin ilmiön olemassaolon, maailmasta on vielä paljon opittavaa.

Tiina Raevaara: “Vaadin asiasta puolueetonta tieteellistä tutkimusta” (SK blogi)

Tieteessä mikään ei varsinaisesti ole ehdotonta. Tutkimuksissa on aina rajoitteensa, eikä näytön puute tarkoita ilmiön olemassaolemattomuutta (absence of evidence is not evidence of absence). Aina voi tehdä laajemmin, tarkemmin, paremmin. Jossain vaiheessa kannattaa kuitenkin pohtia, milloin tutkimusta on tarkoituksenmukainen määrä.

Korhola jatkaa:

Olin varmistanut taustat ja henkilöt. Merikarvialainen tuulivoimamelusta kärsinyt perhe oli muuttanut paikkakuntaa ja luopunut siinä yhteydessä eläimistään, parista naudasta, kymmenestä lampaasta ja muutamasta kanasta. Eläimet pantiin eri puolille, lampaat saivat uuden sijoituspaikan Siikaisista. Pääsiäisen jälkeen Siikaisten isäntä oli soittanut lampaiden entiselle isännälle ja kertonut yllättävistä kuolemista. Tilallisen kuusi kanaa oli kuollut ilman ulkoisia merkkejä, samoin merikarvialaisen omistajan kolme lammasta. Puhelussa arveltiin yhdessä mahdolliseksi syyksi tuulivoiman vaikutusta, muuta ei keksitty. Siinä vaiheessa minä sain kuulla asiasta.

Kerrataan.

  • tuulivoimamelusta kärsinyt perhe muuttaa
  • muualle sijoitettuja eläimiä kuolee
  • kuolemista ilmoittavassa puhelussa yhdeksi mahdolliseksi syyksi spekuloidaan tuulivoimaa
  • tuulivoiman vastustajaksi profiloitunut poliitikko saa kuulla asiasta.

Jos sitten haetaan jonkinlaista aikajanaa, niin Siikaisten Jäneskeitaaseen pystytettiin Tuuliwatin tuulivoimapuisto alkuvuodesta 2015. Korhola ei asiaa suoraan sano mutta antaa ymmärtää, että tässä tapauksessa kahden eri eläinlajin edustajat kärsivät tuulivoimasta noin vuoden verran, kunnes Via Dolorosa tuli viimein kuljettua loppuun pääsiäisenä.

Kuinka todennäköiseltä tämä kuulostaa? Havaittiinko eläinten käytöksessä kuluneen vuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka olisivat johtaneet spekulaatioon tuulivoiman syyllisyydestä? Kun tuulivoima on “yksi mahdollinen syy” mutta toisaalta “muuta ei keksitty”, olisikohan spekulaation kantavana voimana sittenkin ollut merikarvialaisen kertojan omat kokemukset tuulivoimamelusta? Jos tuulivoima olisi massatappaja, luulisi tapauksia olevan Siikaisissakin useampia kuin yhden tilallisen kanaparvi.

… Josta tuli mieleeni. Korholan alkuperäinen sanamuoto kuului seuraavasti:

Uusin tapaus on tilalta Siikaisilla, jossa kaikki kanat kuolivat äkillisesti ilman että ruumiinavauksessa paljastuu mitään syytä. Myös lampaita kuollut.

Ehkä luen lauseeseen liikaa merkityksiä, mutta oma mielikuva tapauksesta lässähti pahemman kerran, kun “tilan kaikki kanat” näyttäisi tarkoittavan tarkkaan ottaen kuutta helttapäätä.

Ylen uutisen – jossa paikallisen eläinlääkärin mukaan kanat tappoi minkki – jälkeen Korhola otti yhteyttä merikarvialaiseen isäntään, joka otti yhteyttä Siikaisiin ja vastaili sitten Korholalle. Kun otetaan jälleen huomioon koko tapahtumaketjun alkuasetelma, viestin vääristymisen riski on melkoinen. Tai niin, sehän vääristyi jo (korostus minun):

Varmistin tiedon, kanat oli löydetty kuolleena, ei syytä tiedossa. Myöhemmin kun putsasisvat kanalaa, löysivät pehkuista tunnelin, joka saattoi olla myös minkin tekemä. Täyttä varmuutta ei tietysti enää kenelläkään ole, kun eivät tutkineet kanoja ennen niiden hävittämistä.

Alkuperäisessä viestissään – jonka faktat on siis tarkastettu – Korhola puhuu kanoille tehdystä ruumiinavauksesta.

Ainoa varmahko tieto oli, että pässin tappoi sydänkohtaus, muu on spekulaatiota. Minä en ole eläinlääkäri mutta olen toiminut vuosia lainsäätäjänä europarlamentin valiokunnassa, joka käsittelee niin ihmisten kuin eläintenkin terveyttä. Lainsäätäjässä tilanne herättää lisäkysymyksiä. Onko niin, että kuuden kanan ja kolmen lampaan äkillinen kuolema on ilmoitusasia, jonka syy voidaan todeta ilman, että eläinlääkäri on käynyt toteamassa tilanteen? Entä jos kysymys olisikin sairaudesta? Voitaisiinko tällaisella menettelyllä ohittaa myös vakava epidemia? Jos koko somekohu perustui sen paheksumiseen, että faktoja ei ole tarkistettu, eikö se ihmetys ole yhä voimassa? Eikö toiveeni puoleettomasta tutkimuksesta ole yhä perusteltu? Voidaanko lääkärin sanoa “tarkistaneen faktat”? Mitä sanoo Evira?

Ylen uutinen, kuten Korholan kirjoituskin, on toisen käden tietoa, jossa median virkaa toimittava Yleisradio tai Korhola toistaa luotettavana pitämältään henkilöltä saamiaan tietoja. Yleisradion tapauksessa se on eläinlääkäri, joka kertoo tilan omistajan ottaneen häneen yhteyttä. Korholan tapauksessa se on tuulivoimavastainen entinen lampaanomistaja, joka otti tilalliseen yhteyttä ilmeisesti Korholan pyynnöstä. Molemmissa on toki yllä mainitsemani viestin vääristymisen vaara, mutta kumman kohdalla se on todennäköisempää? Ilta-Sanomien haastatteleman omistajan mukaan “kymmenestä lampaasta kolme kuoli pääsiäistä seuraavien parin viikon aikana”. Onko siikaislaisella tilalla enemmänkin eläimiä? Mikä niiden vointi on? Näkyykö niissä tuulivoiman merkkejä?

Kanojen kuolema ei muuten ole varsinaisesti edes ilmoitusasia: Eviran ohjeiden mukaan lampaat pitää toimittaa hävitettäväksi, piensiipikarjatilallisen kanat voi haudata ilmoittamatta. Jos nyt kanojen kuolinsyy näyttäisi olevan minkki ja lampaiden osalta tietoa on yhdestä heikkosydämisestä pässistä, saattaa olla, että sen paremmin Eviralla kuin eläinlääkärilläkään ei toistaiseksi ole asiaan juuri kommentoitavaa.

Siihen auttaisi pelkkä silmien avaaminen ja faktojen tarkistus. Heti kun näissä maissa alettiin rakentaa megaluokan teollisia tuulimyllyjä, alkoi myös raportointi ongelmista. Meneillään on ihmis- ja eläinkoe, joka hakee historiasta vertaistaan.

Puheet ihmis- ja eläinkokeista ovat retoriikkaa, jota erilaiset alarmistit viljelevät yhtä vilkkaasti kuin vaatimuksia lisätutkimuksistakin. Verrattomaksi ihmiskokeeksi on mainostettu ulkomuistista ainakin GMO:ta, HPV-rokotetta ja kännykkäsäteilyä. Näille kaikille on yhteistä se, että nykytiedon mukaan niistä on vähintäänkin peijoonisti enemmän hyötyä kuin haittaa.

Mitä tulee raportoituihin ongelmiin, esimerkiksi Tanskassa HPV-rokote on aiheuttanut huolta – ja siellä rokotteen on raportoitu aiheuttaneen muun muassa olkapään sijoiltaan menemisen ja diabeteksen. Japanissa HPV-rokotetta ei enää suositella pitkälti yleisön vastustuksen takia. Sielläkin vaaditaan lisää tutkimuksia.

Anekdootit eivät ole todisteita, eikä yleisön vastustus ole näyttöä. Viranomaiset ja yritykset saattavat hyvinkin reagoida kansan kiukkuun, mutta se ei ole todiste terveysvaikutuksista vaan siitä, että demokratiassa ja markkinataloudessa voi saada äänensä kuuluviin. Se, mitä sillä äänellä sanoo, on kokonaan toinen asia.

Tarkoituksenani ei ole arvioida tuulivoiman terveysvaikutuksia – myllyt pyörivät sen verran kaukana minusta sekä sijainnillisesti että ammatillisesti, että aika ei vain riitä asian setvimiseen. Infraäänillä eittämättä saattaa olla vaikutuksia, ja tuulivoimalla voi olla vaikutusta tai olla olematta – esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa katsauksessa ainakin tuulivoimalan näkeminen vaikutti niistä koettuihin oireisiin.

Vaan jos Korholan päähän soviteltiin foliohattua alkuperäisen FB-päivityksen jälkeen, ei blogikirjoitus tilannetta ainakaan paranna; päinvastoin kirjoituksen argumentointi toistaa tehokkaasti niitä maneereja, joita monet tieteelliset toisinajattelijat asiaa ajaessaan käyttävät. Martyyrinomaiset viittaukset maineen menetykseen, salaliitolta haiskahtava vihjailu totuuden paljastumisesta ja liioittelevat puheet eläinkuolemista ja ihmiskokeista maalaavat juuri sitä foliohattukuvaa, jota Korhola ehkä halusi kirjoituksellaan hälventää.

P.S. Jäneskeitaan tuulivoimapuisto ajoi muuten merikarvialaisen perheen kodistaan.

P.P.S. Korholan alkuperäisessä Facebook-päivityksessä hän jatkoi kirjoitustaan kommentissa mielenkiintoisella yksityiskohdalla: kaikkien kanojen silmien verisuonet olivat räjähtäneet. Syystä tai toisesta tähän ei enää blogikirjoituksessa palata.