Helsingin Sanomat kertoi tänään (30.3.) pääuutisessaan, kuinka suomalaiset ovat valmiita luopumaan eduistaan.
Suomalaiset ovat varsin valmiita luopumaan ainakin jostakin saavutetusta edustaan, jotta työpaikkoja syntyisi lisää. Vain muutama yksittäinen keino saa suomalaisten enemmistön kannatuksen, mutta ainoastaan kuusi prosenttia väestöstä on sitä mieltä, ettei mikään heikennys käy.
Omalla kohdalla ensimmäinen vastalause tulee gallupin vastaajien ykkössuosikista: 68 prosenttia suomalaisista on nimittäin sitä mieltä, että paras tapa alentaa yritysten kustannuksia on luopua vuodeksi palkankorotuksista.
Mistä palkansaajat tässä siis luopuvat? Ajatusmaailmassa on piirun verran ruuvattavaa, jos jatkuvat palkankorotukset ajatellaan väistämättömäksi tosiasiaksi, jonka toteutumatta jääminen katsotaan jostakin luopumiseksi.
Toki ay-liike on neuvotellut palkkoihin indeksikorotuksia muun muassa inflaation vaikutusta taittamaan, mutta kun inflaatio on tällä hetkellä negatiivinen ja viimeisimmät yleiskorotukset olivat prosentin osia, ei luopuminen aivan valtavasti kirpaise. Osalle kansasta nuo korotukset toki ovat merkittäviä, mutta eiväthän sitä kaikki kannattaneetkaan.
Kansaa peilaillen
Kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista kannattaa lomarahojen leikkaamista kunnissa ja valtiolla. Kun ottaa huomioon, että julkisella sektorilla työskentelee noin neljännes suomalaisista työllisistä, voi vain hämmästellä sitä uhrautumisen määrää, millä puolet kansasta on valmis leikkaamaan neljänneksen lomarahoja.
… Eikä vain lomarahoja, sillä 46 prosenttia kansalaisista olisi valmis leikkaamaan kunnan ja valtion työntekijöiltä myös lomia.
45 prosenttia kansasta olisi valmis muuttamaan ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi. Tässä kohtaa uutisesta löytyy toinenkin merkittävä tieto: miehistä karenssipäivän hyväksyy 54 prosenttia, naisista 36 prosenttia. Lieneekö tällä yhteys siihen, että naisilla on miehiä enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja.
Ylipäätään miehet ovat valmiimpia leikkauksiin kuin naiset. Kuin sattuman oikusta leikkausten kohteeksi esitetyn julkisen sektorin työntekijöistä suurin osa on naisia.
Toki kannatusta löytyy myös ihan konkreettisille leikkauksille: työaikoja ollaan valmiita pidentämään, lomarahojakin voitaisiin leikata kaikilta. Näiden hohtoa laimentaa jonkin verran se, että kyseessä ovat myös näkyvimmin esillä olleet tai jo sovitut leikkausvaihtoehdot. Työaikaa ihmiset kasvattaisivat mieluiten vitsikkäällä seitsemän minuutin päivävenytyksellä.
Kaiken kaikkiaan siis näyttää siltä, että suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan, jos
- Tinkimisistä on jo sovittu
- Ei palkankorotuksia vuonna 2017
- 24 tuntia lisää työaikaa vuoteen
- Tinkiminen on abstraktia käsienheiluttelua
- Ei palkankorotuksia
- Alennetaan työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksuja
- Pidennetään työpäivää puolikkaan kahvitauon verran
- Tinkiminen kohdistuu johonkuhun muuhun
- Leikataan julkisen sektorin työntekijöiden lomia ja lomarahoja
- “Miehet kannattavat heikennyksiä merkittävästi enemmän kuin naiset” – ja moni heikennyksistä koskee enemmän naisia kuin miehiä
- “Laajimmin leikkaukset hyväksyvät yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt.” – siis yrittäjät kannattavat toimenpiteitä, joilla alennetaan yritysten kuluja? No ohhoh.
En tiedä, minkä parametrien mukaan TNS-Gallupin vastaajajoukko on vakioitu. Voi olla, että olen tulkinnoissani turhan kyyninen ja täysin väärässä. Ehkä suomalaiset tosiaan ovat valmiita luopumaan omastaan yritysten kilpailukyvyn hyväksi. Jutusta on luettavissa indikaattoreita siihenkin suuntaan.
Artikkelin loppu on kuitenkin pyhitetty jälleen kerran esittelemään, kuinka eri puolueita äänestävät vastaavat kysymyksiin. Ei liene yllättävää, että Kokoomuksen kannattajat ovat valmiimpia etujen leikkauksiin, Vasemmistoliiton kannattajat vastahakoisimpia. Tämä ei ole uutinen, eikä se ole oikein millään tasolla kiinnostavaa.
Kiinnostavaa olisi ollut yhdistää jokaiseen leikkausehdotukseen kysymys: “Koskeeko tämä juuri sinua?”
P.S. On muuten hiukan häiritsevää, että aamulla lukemani lehtiotsikko kertoo “suomalaisten olevan valmiita etujensa leikkaamiseen”, nyt nähtävillä olevan version mukaan “enemmistö suomalaisista on valmis luopumaan vuodeksi palkankorotuksista”. Sanamuodossa on lievää suurempi aste-ero.
P.P.S. Pääkirjoitussivulla arvioidaan suomalaisten olevan ay-liikettä valmiimpia leikkaamaan etujaan. En olisi niin varma: gallupin neljästä suosituimmasta leikkausvaihtoehdosta kolme on mukana järjestöjen neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa, ja AKT näyttäisi valitsevan spekuloimani kansansuosikkivaihtoehdon “leikataan muilta”. Järjestöillä tuntuu olevan aika hyvin sormi kansan pulssilla.