Palkanmaksua muille

Sosiaalinen media lähti heti aamusta pintaliitoon, kun muun muassa Talouselämä ja Helsingin Sanomat uutisoivat valtioneuvoston kanslian uudesta raportista, jossa ehdotetaan, että irtisanova työnantaja voisi maksaa työntekijän palkan myös seuraavassa työpaikassa.

Useimmat näkemäni reaktiot ovat samoilla linjoilla: taas lisätään työllistämisen kuluja, Suomen kilpailukyky romahtaa. Kirottu AY-liike ja sitä rataa.

Mistä ihmeestä on kyse? No siitä, että ihmisiltä puuttuu sisälukutaito, eikä uutisissa väännetä riittävästi rautalankaa.

Valtioneuvosto kannustaa yhteiskuntavastuuseen

Koko raportti on valtioneuvoston kanslian sivuilta ladattavissa. Aloitetaan vaikka tiivistelmästä.

Raportti kokoaa yhteen suositeltavia yritysten yhteiskuntavastuullisia toimintatapoja irtisanomistilanteissa ja nostaa esiin mm. lainsäädäntöön ja käytäntöihin liittyviä seikkoja, jotka saattavat hidastaa toimintatapojen laajempaa käyttöönottoa Suomessa.

Yritysten yhteiskuntavastuu rakennemuutostilanteissa – työryhmäraportti (PDF)

Puhutaan suosituksista, puhutaan yhteiskuntavastuusta, ja nostetaan esiin lainsäädännöllisiä seikkoja, joiden takia näitä ei oteta laajemmin käyttöön. Yhtäkkiä katsoen tämä ei kuulosta uusien velvoitteiden kasaamiselta.

Itse asiassa raportissa siis kerätään kokemuksia esimerkiksi Nokian Bridge-ohjelmasta, jolla pyrittiin helpottamaan työntekijöiden uudelleen työllistymistä, kun Nokia vähensi henkilöstöään muutama vuosi sitten. Raportissa viitataan myös muun muassa Telia-Soneran osaajakeskustoimintaan.

Jos nyt keskitytään tuohon yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan osuuteen, raportissa on kymmenen yhteiskuntavastuullisen yritystoiminnan ehdotusta, esimerkiksi:

Ennakoiva valmistautuminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa
Ehdotetaan, että yritykset olisivat yhteydessä paikallisiin ELY-keskuksiin tai työ- ja elinkeinoministeriöön, jos on tulossa isoja irtisanomisia tai palkkauksia.
Henkilöstön ammattitaidosta ja työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen
Pitkäkestoisen työsuhteen aikana pitäisi pitää huolta, että työntekijän ammattitaito säilyy kuranttina. Yritysten tulisi tukea oppimista ja kouluttautumista.
Kattava viestintä- ja toimintasuunnitelma irtisanomistilanteessa
Avoin ja hyvin suunniteltu viestintä yt-neuvottelujen häämöttäessä.
Lähtevän henkilöstön ura- ja uudelleensijoittumisvalmennus
Tarjotaan apua työpaikan menettäneille: apua järkytyksen käsittelyyn, uran jatkon suunnittelemiseen, omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Uuden yritystoiminnan tukeminen
Kannustetaan ja tuetaan irtisanotun työntekijän oman yrityksen perustamista.

Osa näistä on uutisoituja ja hyvinkin tuttuja toimintatapoja esimerkiksi Nokian ja Microsoftin aiemmista uudelleenjärjestelyistä. Osan, kuten henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisen ja toimivan viestinnän, luulisi olevan itsestäänselvyys missä tahansa yrityksessä.

Ja sitten se uutisten ykkösaiheeksi nostettu kohta:

Monien yritysten maksamat minimivaatimuksia paremmat irtisanomiskorvaukset mahdollistavat työntekijälle tuumaustauon ja pehmeän lähdön työnhakuun, mistä saattaa aiheutua tarpeetonta pidennystä työttömyysjaksoon ja viivästystä aktiiviseen työnhaun aloittamiseen.

Nopean uudelleen työllistymisen edistämiseksi olisi erittäin tärkeää kokeilla ja kehittää toimintamalleja, joissa irtisanova yritys sitoutuisi vastaamaan määrätyn ajan irtisanottavan henkilön palkkakustannuksista uudessa työpaikassa. Tällaisessa mallissa työnantajan maksama ylimääräinen korvaus tukisi suoraan työllistymistä.

Entisen työnantajan osallistuminen palkkakustannuksiin saattaisi olla erityisesti pienemmille yrityksille merkittävä kannustin palkata uusi tai jopa ensimmäinen työntekijä kokeiluluonteisesti tilanteessa, jossa palkkakustannuksiin sitoutuminen vaikuttaa liian suurelta riskiltä.

Yritysten yhteiskuntavastuu rakennemuutostilanteissa – työryhmäraportti

Alaviitteenä mainitaan, että Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla voidaan jo nykyään tehdä tämän tyylisiä sopimuksia, jos virastosta irtisanottua porukkaa siirtyy yksityisen työnantajan palkkalistoille.

Palkanmaksun jatkaminen työnantajan vaihtuessa esitetään parempana vaihtoehtona joidenkin yritysten nykyiselläänkin maksamille vapaaehtoisille erorahoille.

Toisin sanoen: mitään velvoitteita ei olla kasaamassa. Raportti esittelee pääosin erityisesti isojen yritysten jo nyt käyttämiä, irtisanomistilanteessa hyväksi koettuja sopeuttamismalleja, joista voisi olla hyötyä niin irtisanovalle yritykselle kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. Itse asiassa raportissa listataan koko joukko verotuksellisia ja työllistämiseen liittyviä säädöksiä, jotka nykyisellään saattavat vaikeuttaa tehokkaita sopeuttamistoimenpiteitä ja ehdotetaan ainakin osin niiden purkamista.

Toisin kuin Jari Sarasvuo ja useat muut näyttävät olettavan, kyse ei ole siitä, että työllistämisestä tehtäisiin aiempaa kalliimpaa. Päinvastoin tavoitteena on, että jo nyt yhteiskuntavastuuta kokevat yritykset voisivat osaltaan auttaa pieniä yrityksiä työllistämään talosta lähteviä työntekijöitä.

Mikä tahansa julkishallinnon julkaisema paperi ei tarkoita hallintoalamaisille lisäkuluja. Kaikista ei seuraa uusia velvoitteita. Uutisointi aiheesta voisi jälleen kerran olla parempaa, mutta esimerkiksi HS:n artikkeli mainitsee selvin sanoin vapaaehtoisuuden. Jospa siis vedettäisiin hetki happea ja arvioitaisiin ehdotuksia avoimin silmin uudestaan.

comments powered by Disqus