TTIPpiä lobbaamassa

Helsingin Sanomissa oli eilen parikin artikkelia Ruotsin EK:n, Svenskt Näringslivin teettämästä TTIP-sopimusta käsittelevästä kyselytutkimuksesta. TTIP tarkoittaa siis neuvotteilla olevaa Yhdysvaltain ja EU:n välistä vapaakauppa- ja investointikumppanuussopimusta.

Varsinaisessa uutisessa kerrottiin tanskalaisten olevan sopimukselle myönteisimpiä, sen kummemmin tutkimusta avaamatta. Mielipidesivuilla puolestaan joukko elinkeinoelämän pohjoismaisia vaikuttajia Jyri Häkämiehen johdolla kertoi TTIP-sopimuksella olevan vahva kansalaisten tuki Pohjoismaissa.

71 prosenttia Pohjoismaiden kansalaisista (69 prosenttia suomalaisista) tukee vapaakauppaa. Suomalaiset korostavat eritoten vapaakaupan hyötyjä viennin ja työpaikkojen kannalta. TTIP-sopimuksen tukijoiden määrä on Pohjoismaissa noin nelinkertainen sen vastustajiin verrattuna. Kaikissa viidessä maassa uskotaan sekä Yhdysvaltojen että Euroopan hyötyvän sopimuksesta.

Tässä on hyvä huomata, miten näkökulma vaihtuu kesken kappaleen: kappaleen alussa 71 prosenttia Pohjoismaiden kansalaisista tukee vapaakauppaa, mutta TTIP-sopimuksesta puhuttaessa kuvataankin kannattajien ja vastustajien keskinäistä suhdetta.

Koska olen perin juurin epäluuloinen, kävin katsomassa kyselyä tarkemmin. Kovin tarkkaa tietoa aiheesta ei löydy, mutta EK:n oman materiaalin mukaan pohjoismaisilta nettikyselyyn vastanneilta kysyttiin seuraavia kysymyksiä:

  • Onko mielestäsi vapaakauppa, joka sallii oman maasi yritysten ja yksittäisten henkilöiden viedä tavaroita ja palveluja muihin maihin ja tuoda niitä muista maista ilman tullitariffeja tai muita esteitä, yleensä ottaen positiivinen vai negatiivinen asia?
  • Mikä on mielestäsi vahvin syy vapaakaupalle? Valitse enintään 2 vaihtoehtoa.
  • Mikä on mielestäsi vahvin syy vapaakauppaa vastaan? Valitse enintään 2 vaihtoehtoa.
  • Minkä seuraavien maiden kanssa käytävä lisääntyvä kauppa mielestäsi olisi hyvä / huono asia omalle maallesi?
  • Vapaakauppasopimuksesta, jonka tarkoituksena on lisätä transatlanttista kauppaa, neuvotellaan parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Mitä mieltä olet siitä, että EU ja Yhdysvallat allekirjoittaisivat vapaakauppasopimuksen?
  • Miten mielestäsi EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus vaikuttaisi työpaikkojen määrään omassa maassasi?
  • Kumpi osapuoli mielestäsi hyötyy eniten EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta?

Elinkeinoelämän keskusliitto: TTIP-tutkimuksen tulokset (PDF)

Kysymysten muotoilu on aika lailla johdatteleva, lähtien heti ensimmäisestä: kysymyksen asettelulla tuodaan esiin vapaakaupan positiiviset puolet eikä edes vihjailla haitoista. EK:n esityksessä on taulukoitu, keiden kanssa kannattaisi käydä entistä enemmän kauppaa, sen sijaan huonoja kauppakumppaneita ei ole listattu.

Entäpä sitten syyt puolesta ja vastaan:

Vahvimmat perustelut kaupan lisäämiselle

  • Vapaakauppa on edullista oman maamme viennille ja luo tänne siten työpaikkoja.
  • Kuluttajahinnat laskevat ja tavaroiden sekä palvelujen osuus lisääntyy.
  • Vapaakauppa lisää kilpailua ja kehittää yrityselämää.
  • Vapaakauppa vahvistaa maiden suhteita ja vähentää sodan vaaraa.
  • Vapaakauppa poistaa köyhyyden.
  • Ei mikään yllä olevista

Vahvimmat perustelut vapaakauppaa vastaan

  • Lisääntyvä kuljetusten määrä saattaa johtaa lisääntyviin ympäristövaikutteisiin.
  • Vapaakauppa saattaa uhata työpaikkojen lukumäärää muista maista tulevan kilpailun vuoksi.
  • Yhteiset tuotestandardit saattavat johtaa ympäristöä ja tuotteita koskevien turvastandardien heikentymiseen.
  • Muuntogeeniset elintarvikkeet saattavat tulla markkinoille.
  • Vapaakauppa aiheuttaa ruoan hintojen nousua kehitysmaissa.
  • Ei mikään yllä olevista

Elinkeinoelämän keskusliitto: TTIP-tutkimuksen tulokset (PDF)

Taas kannattaa kiinnittää huomiota sanamuotoihin. Kun puhutaan vapaakaupan eduista, ne ovat ehdottomia: vapaakauppa on edullista, laskee hintoja, lisää kilpailua, vahvistaa suhteita, vähentää sodan vaaraa, poistaa köyhyyden. Toisessa vaakakupissa vain saattaa tapahtua yhtä sun toista.

Suomalaistenkin mielestä vahvin perustelu kaupan lisäämiselle oli viennin ja työpaikkojen lisääntyminen (47 %) – tosin kun kysyttiin tarkemmin työpaikkojen määrästä, työpaikkojen lisääntymistä povasi enää 39 % vastaajista.

Tästä ollaan oikeasti erimielisiä. Euroopan komission oman arvion mukaan (pdf) lisää töitä saattaisi tulla miljoonille. Tufts-yliopistossa tehdyn simulaation mukaan puolestaan takkiin tulisi saman verran.

Eurooppalaisen CEPR-tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2027 EU:n bruttokansantuote olisi vajaa puoli prosenttia suurempi TTIP:n kanssa kuin ilman sitä. Aivan toinen CEPR-tutkimuslaitos on kritisoinut tuota lukemaa: jos ennustettu vaikutus bruttokansantuotteeseen on muutamia prosentin sadasosia vuodessa, sitä ei voi perustella datalla eikä sen päälle voi rakentaa työllistämisennusteita. Ota tästä sitten selvää.

Mitä puuttuu?

Jos kysymyksiä oikein tarkkaan katsoo, saattaa huomata, että yhdessäkään kysymyksessä ei mainita TTIP:tä. Pääosin puhutaan vapaakaupasta, ja jos oikein villiksi heittäydytään, täsmennetään se EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tapahtuvaksi. Kyynisempi saattaa jo miettiä, mainittiinko TTIP:tä koko kyselyssä.

Toinen mielenkiintoinen puute on investointisuoja. Se lienee kiistatta TTIP:n eniten kritiikkiä herättänyt kohta; esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on pitänyt investointisuojaa sopimuksen heikkona lenkkinä, jonka mukaan ottaminen olisi syy jopa hylätä sopimus. Investointisuojaan kytkeytyvää välimiesoikeutta on aiemmin käsitelty muun muassa Long Playn artikkelissa “Tuomaripeliä”.

Toisin sanoen sekä HS:n TTIP-artikkeli että aihetta käsittelevä mielipidekirjoitus perustuvat kyselyyn, jossa ei kysytä TTIP:stä ja jossa vältellään sen negatiiviseksi koettuja puolia. Tämä toki on vallan ymmärrettävää: järjestöt harrastavat lobbausta, eivät tiedonvälitystä.

Havintoja tutkimuksesta

Väistämättä herää kysymys, miksi Helsingin Sanomien uutisoinnin kärki on tanskalaisten positiivinen suhtautuminen TTIP:iin. Itse kiinnitin puuttuvien teemojen ohella huomiota aivan muihin seikkoihin.

Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että vaikka Pohjoismaissa vapaakauppaan yleisesti suhtauduttiin hyvinkin positiivisesti (71 % vastanneista kannatti) ja vaikka esimerkiksi suomalaisista vastaajista 81 % piti USA:n kaupan lisääntymistä hyvänä asiana, transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta kysyttäessä kannattajia olikin enää 55 %.

Sangen jännittävää on myös se, kuinka Islanti eroaa muista Pohjoismaista. Muutamia poimintoja:

  • Islannissa 81 % vastanneista suhtautui positiivisesti vapaakauppaan – Suomessa vastaava luku oli 69 %. Käynnissä olevista neuvotteluista kysyttäessä Islanti oli kuitenkin samalla tasolla Suomen kanssa: vain 56 % islantilaisista kannatti EU:n ja Yhdysvaltain välistä sopimusta.
  • Islannissa 69 % piti vapaakaupan vahvimpana perusteluna laskevia kuluttajahintoja. Muualla vapaakaupan odotetaan ennen kaikkea pönkittävän omaa vientiä.
  • Islannissa 31 % vastaajista oli sitä mieltä, että vahvin peruste vastustaa vapaakauppaa löytyy kyselyssä nimettyjen syiden ulkopuolelta.

Avoimeksi jää, mistä erot johtuvat. Ehkä asema keskellä Atlanttia tekee Islannin muita avoimemmaksi vapaakaupalle. Ehkä paikallinen media käsittelee asiaa eri vinkkelistä kuin muualla. Ehkä Islannin muita maita pienempi osallistujamäärä (muissa maissa noin tuhat osallistujaa, Islannissa 578) vaikutti. Ehkä se, että Islannissa kyselyn toteuttaja oli eri kuin muualla, vaikutti. Ehkä edellämainittujen syiden takia vastaajat valikoituivat eri tavalla kuin muissa maissa. Ehkä näihin kysymyksiin voisi etsiä vastauksen joku journalisti.

Islannissa tunnutaan olevan myös muita Pohjoismaita rehellisempiä: kun kysyttiin EU:n ja Yhdysvaltain välisestä sopimuksesta tai sen vaikutuksesta työllisyyteen, lähes 40 % islantilaisista uskalsi sanoa, ettei tiedä.

Olen nimittäin sitä mieltä, että TTIP:stä on aivan turha kysyä kansalta – ei se mitään tiedä kuitenkaan. Jos TTIP-neuvotteluja koskeva kritiikki salailusta pitää paikkansa, kansalaisilla ei ole edes teoreettisia edellytyksiä vastata kysymyksiin tietopohjaisesti. Toki tällaisia kyselyitä voi käyttää propagandavälineenä.

Onko TTIP:n valmistelu sitten salaista? Ainakin jossain määrin varmasti on. Vaan Euroopan unionilla on kokonainen TTIP:lle omistettu osio kauppaa käsittelevillä sivuillaan. Jos tuolta lukee kaiken materiaalin, on luultavasti aika paljon viisaampi.

Minä en ole noita sivuja kahlannut. En myöskään väitä olevani kylmiltäni niin fiksu, että pystyisin asettamaan vastakkain TTIP:n edut ja haitat ja päättämään, kumpaan suuntaan vaa’an pitäisi kallistua. Mitäpä jos jätettäisiin se puuha asiantuntijoille.

P.S. EU:n sivuilta selviää muun muassa, että tarkoituksena on luopua investointisuojan välimiesmenettelystä ja perustaa niitä varten oma, kansainvälinen oikeusistuin. EU:n tiedote ja sitä koskevat uutiset julkaistiin kuitenkin vasta kyselyn tekemisen jälkeen.

P.P.S. Kyselyssä paljastuu myös oiva esimerkki onnistuneesta mielipidevaikuttamisesta: Ruotsia lukuunottamatta kaikissa Pohjoismaissa vapaakaupan merkittävimmäksi huonoksi puoleksi nähtiin geenimanipuloitujen tuotteiden pääsy Eurooppaan. Suomessa 43 % vastaajista nosti ykkösuhaksi GMO:n. Järkiperäisiä perusteita tälle pelolle on vaikea keksiä.

P.P.P.S. Pidän melko vitsikkäänä lipsahduksena sitä, että siinä missä muut vapaakaupan uhat ovat saattaa-sanalla höystettyjä potentiaaleja, ruuan hintojen nousu kehitysmaissa on väistämättömyys.

comments powered by Disqus