Laatikollinen itsepetosta

Laatikollinen itsepetosta

Helsingin Sanomat julkaisi 16.10. mielipidekirjoituksen, jossa nimimerkkikirjoittaja valittaa laatikkoviinien vievän hänet turmioon. Aloitetaanpa alusta.

Mikään ei ole niin mukavaa kuin rankan työpäivän päätteeksi lorottaa viinilaatikosta viiniä lasiin – tai ainakin siltä usein tuntuu.

Jos siltä tuntuu, kannattaa ehkä heti kärkeen miettiä omia elämäntapojaan, -arvojaan ja alkoholin asemaa niissä. Jos työpäivän jälkeen otettu viinilasi oikeasti on päivän kohokohta, pitäisi hälytyskellojen soida ihan nautitun alkoholin määrästä riippumatta.

Tällä en tarkoita, etteikö alkoholia voisi juoda, mutta suhtautuminen siihen saattaa olla indikaattori muista ongelmista. Stressaako työ? Jäytääkö parisuhde? Paraneeko tilanne tosiaan pullollisella viiniä?

Aina kun kokeilen laatikon painoa, uskottelen itselleni, että sitähän on vielä runsaasti jäljellä. Muutama lasillinen, ja laatikko onkin tyhjä. Kolme litraa viiniä meni parissa illassa.

Ennen laatikkoviinien myyntiä pullollinen riitti pariksi kolmeksi päiväksi.

Karkeasti ottaen siis tasaisen vauhdin tahdilla aikaisemmin meni pari-kolme pulloa viiniä viikossa, nykyään puolitoista litraa illassa. Nousu on tosiaan huima.

Vaan jos nyt ihan totta puhutaan, ei se juominen aivan mitätöntä ollut aiemminkaan. Puolikas pullo viiniä illassa tarkoittaa osapuilleen kolmea annosta, mikä miehellä on juuri ja juuri kohtuuden rajoissa, naisilla mennään reippaasti suurkulutuksen puolelle.

Puolitoista litraa ei sitten enää olekaan kevyttä rentoutumista raskaan työpäivän jälkeen. Kyllä se on ihan rehellistä törpöttelyä.

Ei hätää, sillä kirjoittajalla on asiaan ratkaisu:

Laatikkoviineihin tulisi saada “mittari”, josta näkee pinnan tason. Tämä auttaisi huomattavasti kulutuksen tarkkailussa.

Kuten työkaverini totesi, tässä siis etsitään teknistä ratkaisua ongelmaan, joka on aivan muualla. Jos noilla viinimäärillä kevenevää laatikkoa nostellessaan onnistuu uskottelemaan itselleen, että juominen on hanskassa, laatikon kylkeen avattu viinintasoikkuna tuskin pelastaa itsepetokselta.

Vaan on kirjoituksessa toki toinenkin idea:

Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että pulloviinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa. Suuremmat pakkaukset ja väkevämmät juomat saisivat jäädä Alkoon. Nykyisin, kun joutuu menemään Alkoon hakemaan sitä pullollista viiniä, mukaan tarttuukin laatikko ja parhaassa tapauksessa jotain väkevämpääkin.

Mikäli ruokakaupassa myytäisiin enintään 75 senttilitran pulloviinejä, tuskin olisi tarvetta käydä Alkossa, ja näin muut “myrkyt” jäisivät hankkimatta. Väitän, että tämä muuttaisi suomalaisten juomatottumuksia. Tämä vinkiksi hallitukselle, kun rustaatte uutta alkoholilakia.

Kirjoittaja siis ihan tosissaan ehdottaa, että parantamalla alkoholin saatavuutta alkoholin käyttö vähenee, tai ainakin muuttaisi juomatottumuksia.

En tosin ihan heti keksi, miksi näin olisi. Keskiolut tuli maitokauppoihin vuonna 1969, ja sen jälkeen meikäläinen alkoholinkulutus on moninkertaistunut. Vuonna 2014 suomalaiset joivat 11,2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tuosta alkoholista karkeasti puolet tulee oluesta. Väkevien osuus on laskussa, viinien puolestaan nousussa.

Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014

Toisin sanoen: suomalaiset juovat mietoja alkoholijuomia innolla jo nyt. Kirjoittaja käytännössä perustelee viinin tuomista ruokakauppoihin Alkossa kävijöiden heikolla impulssikontrollilla – mutta jättää huomiotta, että tällä ajatusmallilla se samainen impulssikontrolli ajaa ruokakaupassa kävijän ostamaan tuoremehun kyytipojaksi pullon tai pari Egri Bikavéria.

Laatikoiden vaikutuksesta ei tietoa

Helsingin Sanomat jatkoi aihetta lauantaina pikku-uutisessa, joka otsikkotasolla kertoo laatikkoviinien lisäävän kulutusta. Varsinainen sisältö on kuitenkin jotain muuta.

Toistaiseksi ei tiedetä, onko laatikkoviinien suosion kasvu lisännyt suomalaisten alkoholin kulutusta. Ruotsissa asiasta tehdään parhaillaan tutkimusta.

[…]

Ruotsalaistutkija[n] Mats Ramstedtin mukaan näyttää siltä, että laatikkoviinit ovat yhteydessä suurempaan alkoholinkulutukseen.

Ruotsissa laatikkoviinin ostaja saa viininsä halvemmalla kuin pullojen ostaja, tutkija sanoo. Suomessa hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan. Vastuulliseen alkoholikauppaan ei kuulu se, että alkoholia saa halvemmalla, kun ostaa enemmän, Alkosta kerrotaan.

Laatikkoviinit yllyttävät juomaan enemmän, sanovat asiantuntijat – suuri osa ostaa viininsä laatikossa (HS 17.10.2015)

Yhä suurempi osa suomalaisista siis ostaa viininsä pahvilaatikoissa, mutta varsinaista tietoa sen vaikutuksista kulutukseen ei ole. Ja koska Ruotsissa hinnoittelukäytäntö on eri, ei siellä käynnissä olevasta tutkimuksestakaan saada asiaan kovin varmaa lisävalaistusta.

Vaikka alkoholi ei ehkä ole työikäisten yleisin kuolinsyy, suhteellisen merkittävältä tappajalta se siitä huolimatta vaikuttaa: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 (pdf) tietää kertoa, että alkoholimaksasairauksiin kuoli vuonna 2012 1 099 henkilöä, alkoholimyrkytyksiin 375 henkilöä. Päihtyneenä tapahtuneeseen tapaturmaan tai väkivaltaan kuoli 572 henkilöä.

Voidaan toki leikkiä, että nämä ovat niitä ongelmakäyttäjiä ja keskenään puukkohippaa leikkiviä alkoholisteja, eivätkä tilastot koske kunnon kansalaisia. Tosiasia kuitenkin on, että alkoholin haitat eivät koske vain alkoholisteja; pääosa haitoista kohdistuu ihan tavalliseen kansaan, joka tissuttelee hiljalleen terveytensä tai riipaisee viimeisen känninsä strategisesti väärällä hetkellä.

Ei tule yhtäkkiä mieleen muuta sellaista ainetta tai tapaa, joka tappaisi vähintäänkin satoja ihmisiä vuosittain mutta jonka saatavuutta pyrittäisiin rajoittamisen sijaan lisäämään. Viinejä maitokauppoihin kaipaa kuitenkin nimimerkkikirjoittajan lisäksi niin Laura Räty (kok) kuin Hanna Mäntyläkin (ps). Itse olisin kuvitellut, että sosiaali- ja terveysministerin tontille kuuluisi kansanterveydestä huolehtiminen, mutta alkoholin kohdalla näyttää olevan sokea piste.

P.S. Asia on toki lähellä myös kansan sydäntä. Edellisen hallituksen keräämissä sääntelyn purkuehdotuksissa alkoholi esiintyi taajaan.

P.P.S. MTV:n pari vuotta vanhan uutisen mukaan alkoholia vapautettaessa 1969 ja 1995 lakimuutoksien seurauksena alkoholikuolemat tuplaantuivat. Samoin niissä nähtiin selkeä hyppäys 2000-luvun alkupuolella, kun EU:n sisäistä – käytännössä Viron – tuontia vapautettiin. Viime vuosina suunta on onneksi ollut alaspäin.

comments powered by Disqus