Eduskunta hyväksyi 27.5. lain, jolla pyritään ratkomaan vuokrattavien sähköskuuttien aiheuttamia ongelmia. Uudessa laissa skuuteille muun muassa asetetaan 15 vuoden alaikäraja, säädetään skuutisteille promilleraja, kasvatetaan sanktioita ja lisätään kokonaan uusi konsepti, mikroliikennelupa.
Jatkossa siis yhteiskäyttöisiä sähköpolkupyöriä tai kevyitä sähköajoneuvoja vuokraavan yrityksen pitää hankkia jokaiselta toiminta-alueensa kunnalta lupa, jolle kunta voi asettaa ehtoja.
18 b § Mikroliikennelupa
Yhteiskäyttöisten ajoneuvolain 28 §:n 1 momentissa ja 29 §:ssä tarkoitettujen ajoneuvojen sekä moottorilla varustettujen polkupyörien ammattimaisen vuokralle tarjoamisen edellytyksenä kunnan hallinnoimalla alueella on, että palveluntarjoajalla on voimassa oleva mikroliikennelupa.
Mikroliikenneluvan lupaehtojen noudattamista valvoo se kunta, joka on myöntänyt mikroliikenneluvan palveluntarjoajalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 12/2025 vp)
Kunta voi asettaa “tarpeellisia” ehtoja ajoneuvojen nopeudelle, pysäköinnille ja käyttöalueille, sekä “välttämättömiä” ehtoja lukumäärille, käyttöajoille, sovelluksen ominaisuuksille sekä tietojen välittämiseen kunnalle.
Merkillepantavaa lakiesityksessä on, että lupaa on pakko hakea ja kunnan on se pakko myöntää, jos vain hakijalta ei ole viimeisen vuoden sisään mikroliikennelupaa peruttu ehtorikkomusten vuoksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisella kunnalla on lupaprosessi oltava, mutta harkintaa myöntämisessä ei voi käyttää. Luvalla ei myöskään saa tienata – maksuja saa kerätä mutta vain todellisten kustannusten mukaan.
Kaiken kaikkiaan luvalla pyritään antamaan kunnalle eväitä puuttua vuokraskuuttien ja niiden kuljettajien leviämiseen ympäri katuja. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin; mielestäni jo aiempi lainsäädäntö on tarjonnut välineitä, on vain puuttunut halua ja valvonta.
… Mutta mikä oikeastaan on kevyt sähköajoneuvo?
Ajoneuvolain rivit ja niiden välit
Mikroliikenneluvan määritelmässä mainittu ajoneuvolain 29 § määrittelee kevyen sähköajoneuvon:
Kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa kuin 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää tai L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa, jonka eteenpäin vievien moottoreiden suurin yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa.
Olennaista on siis, että kyseessä ei ole polkupyörä, tehoa on enintään yksi kilowatti ja rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h. Tähän lokeroon muun muassa kaikki vuokraskuutit solahtavat.
Vaan entäpä, jos pudotetaan vauhtia? No silloin käy näin:
Tätä lakia ei sovelleta:
[…]
3) pyörätuoliin tai muuhun jalankulkijaa avustavaan laitteeseen, jonka moottoreiden yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa.
[…]
Kappas perkuletta! Jos laitteen rakenteellisen nopeuden pudottaa 15 km/h tai alle, siitä tuleekin jalankulkijaa avustava laite, joka ei ole ajoneuvo lainkaan; se rinnastetaan jalankulkijaan.
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? No kaikenlaista.
Avustavan laitteen kokoinen aukko
Nyt hyväksytyn lakimuutoksen pääasialliseksi tarkoitukseksi esitetään liikenneturvallisuuden parantaminen. Tähän tähtäävät niin 15 vuoden ikäraja kuin kielto kuljettaa ajoneuvoa päihtyneenäkin. Myös mikroliikennelupaa perustellaan osaltaan liikenneturvallisuudella, sillä se antaa kaupungille eväitä rajoittaa esimerkiksi skuuttien määrää ja pysäköintiä.
Ongelma? Kaikki nämä pykälät ehdotuksessa koskevat kevyttä sähköajoneuvoa.
- TLL 17 §: Kevyttä sähköajoneuvoa kuljettavan on oltava 15 vuotta täyttänyt.
- TLL 17 a §: Moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa ei saa kuljettaa siten, että kuljettajan veren alkoholipitoisuus […]
- TLL 183 §: Jos polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia ja päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, […]
- TLL lisäkilpi H12.14: Kevyt sähköajoneuvo
Jos nyt leikitellään ajatuksella, että maahan rantautuisi uusi nanoliikkumis-startup, sanotaan nyt vaikka Bier, joka tarjoaisi alle sähköskuutteja, joiden nopeus on korkeintaan 15 km/h… Tällainen toimija ei tarvitsisi mikroliikennelupaa, sen kuskien ei tarvitsi edes yleensä käyttää kypärää, laitteilla saisi ajaa jalkakäytävällä vaikka päissään, ja suojatiellä autojen pitäisi väistää näitä nanoskuutteja.
Kuulostaako typerältä? No kyllä, todellakin. Haluatteko kuulla vielä typerämmän ajatuksen?
Mitä tapahtuu, jos kunnan mikroliikennelupa vaatii nopeuden rajoittamista 15 kilometriin tunnissa? Syntyykö tästä ikikieriö? Jos kaupunki rajoittaa nopeutta vain osalla alueestaan, muuttuuko sama skuutti polkupyörästä jalankulkijaan rinnastettavaksi riippuen siitä, millä kadulla sillä satutaan ajamaan?
Tämä on tietenkin vain spekulointia, joka perustuu pariin olettamukseen:
- että enintään 15 km/h kulkeva skuutti on jalankulkua avustava tai sen korvaava väline ja
- että nopeuden ohjelmallinen rajoittaminen on riittävän tehokas toimenpide määrittääkseen laitteen suurimman rakenteellisen nopeuden.
Nämä eivät ole aivan itsestäänselviä asioita, mutta esimerkiksi Tukes pitää osaa sähköskuuteista jalankulkijaa avustavina. Pysyväksi tarkoitettu ohjelmallinen rajoittaminen puolestaan on usein se tapa, millä eri ajoneuvoluokkien laitteita rakennetaan – täsmälleen sama laite saattaa eri markkina-alueilla vaikkapa kulkea eri maksiminopeudella lainsäädännöstä riippuen.
Kaupungin lupaehtojen voi jo ajatella olevan jotain ihan muuta kuin “suurin rakenteellinen nopeus”, mutta toisaalta erityisesti vuokraskuuttien tapauksessa kyseessä on käyttäjän kannalta laitteen ominaisuus, johon hän ei voi vaikuttaa. Lisäksi hallituksen esitys itse toteaa ohjelmallisten rajoitusten olevan tehokkaita!
Melkein onnistunut lakimuutos
Tiedättekö, mikä tässä kaikessa on kaikkein vitsikkäintä?
Hallituksen esityksen mukaan alunperin tarkoituksena oli muuttaa määritelmiä siten, että kaikkien 6–25 km/h kulkevien laitteiden pitäisi noudattaa polkupyöräilyn sääntöjä. Lausuntokierroksen jälkeen tästä kuitenkin luovuttiin, sillä muutoksen turvallisuusvaikutuksia ei onnistuttu arvioimaan; pelättiin, että nyt jalkakäytävälle suunnitellut 15 km/h kulkuvälineet joutuisivat siirtymään ajoradalle muun liikenteen sekaan. Lopulta todettiin, että nykyinen raja ei aiheuta ongelmia, joten sitä ei kannata muuttaa.
Ilmeisesti jäi huomaamatta, että nyt lainsäädäntöä sen rajan yläpuolella muutettiin merkittävästi. Saattaa olla, että tällä lakimuutoksella luotiin juuri insentiivi tuoda markkinoille nipuittain korkeintaan 15 km/h kulkevia sähköhärrävärkkejä.
P.S. En oikeasti usko, että mikään vuokrafirma tähän porsaanreikään sukeltaa; lain tarkoitus on suhteellisen selkeä ja korjaussarja on ihan toteutettavissa. Vaan kun jalankulkijaa avustavat laitteet on jopa mainittu hallituksen esityksessä ja sääntely tarpeettomaksi todettu, mahdollisella yrittäjällä olisi ihan hauska argumentti esitettävänä.
P.P.S. Uusi juttu käsitteli lakia 30.5. Voin maajohtajan haastattelu on suoraan sanoen löysä suoritus. Skuuttifirman edustaja toteaa, että tosi hyvä, että näihin heidän aina tunnistamiinsa ongelmiin puututaan – mutta toimittaja jättää kysymättä, miksi firma itse ei ole aktiivisesti pyrkinyt ehkäisemään ongelmia.
P.P.P.S. Mikroliikenneluvan ehdot ovat kokonaan oma matopurkkinsa. Mitä tarkoittaa, että kunta voi asettaa ehtoja “käyttösovelluksen ominaisuuksille”? Entä estäisikö alueellinen lukumäärärajoitus skuuttien saapumisen alueelle, jos niitä on siellä ennestään luvan maksimimäärä? Kuulostaa melko arvaamattomalta käyttäjäkokemukselta.
Hallituksen esityksessä visioidaan, että “rajatulle alueelle voitaisiin määritellä yhteiskäyttöisten ajoneuvojen enimmäismäärä”. No ei voida, koska määrärajoitus koskee yksittäistä luvanhaltijaa, ja kunnan täytyy myöntää lupa kaikille hakijoille.
Edit: Ai juu! Se jäi mainitsematta, että promillerajapykälän “moottorilla varustettu polkupyörä” ei siis ole sähköavusteinen polkupyörä vaan tehokkaampi pyörä, jota ei esim. tarvitse polkea. Tavallisille lihas- tai sähköpolkupyörillä ei siis edelleenkään ole promillerajaa.