Sami Sundell
Sami Sundell
6 min read

Tags

Edus­kunta hyväksyi 27.5. lain, jolla pyritään ratkomaan vuokrattavien sähkö­skuuttien aiheuttamia ongelmia. Uudessa laissa skuuteille muun muassa asetetaan 15 vuoden ala­ikä­raja, säädetään skuutisteille promille­raja, kasvatetaan sanktioita ja lisätään kokonaan uusi konsepti, mikro­liikenne­lupa.

Jatkossa siis yhteis­käyttöisiä sähkö­polku­pyöriä tai kevyitä sähkö­ajo­neuvoja vuokraavan yrityksen pitää hankkia jokaiselta toiminta-alueensa kunnalta lupa, jolle kunta voi asettaa ehtoja.

18 b § Mikro­liikenne­lupa

Yhteis­käyttöisten ajo­neuvo­lain 28 §:n 1 momentissa ja 29 §:ssä tarkoitettujen ajo­neuvojen sekä moottorilla varustettujen polku­pyörien ammattimaisen vuokralle tarjoamisen edellytyksenä kunnan hallinnoimalla alueella on, että palvelun­tarjoajalla on voimassa oleva mikro­liikenne­lupa.

Mikro­liikenne­luvan lupa­ehtojen noudattamista valvoo se kunta, joka on myöntänyt mikro­liikenne­luvan palvelun­tarjoajalle.

Hallituksen esitys edus­kunnalle mikro­liikkumista koskevaksi lain­säädännöksi (HE 12/2025 vp)

Kunta voi asettaa “tarpeellisia” ehtoja ajo­neuvojen nopeudelle, pysäköinnille ja käyttö­alueille, sekä “välttämättömiä” ehtoja luku­määrille, käyttö­ajoille, sovelluksen ominaisuuksille sekä tietojen välittämiseen kunnalle.

Merkille­pantavaa laki­esityksessä on, että lupaa on pakko hakea ja kunnan on se pakko myöntää, jos vain hakijalta ei ole viimeisen vuoden sisään mikro­liikenne­lupaa peruttu ehto­rikkomusten vuoksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisella kunnalla on lupa­prosessi oltava, mutta harkintaa myöntämisessä ei voi käyttää. Luvalla ei myöskään saa tienata – maksuja saa kerätä mutta vain todellisten kustannusten mukaan.

Kaiken kaikkiaan luvalla pyritään antamaan kunnalle eväitä puuttua vuokra­skuuttien ja niiden kuljettajien leviämiseen ympäri katuja. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin; mielestäni jo aiempi lain­säädäntö on tarjonnut välineitä, on vain puuttunut halua ja valvonta.

… Mutta mikä oikeastaan on kevyt sähkö­ajo­neuvo?

Ajoneuvolain rivit ja niiden välit

Mikro­liikenne­luvan määritelmässä mainittu ajo­neuvo­lain 29 § määrittelee kevyen sähkö­ajo­neuvon:

Kevyellä sähkö­ajo­neuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkö­moottorilla varustettua ajo­neuvoa kuin 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähkö­avusteista polku­pyörää tai L-luokan ajo­neuvojen puite­asetuksessa tarkoitettua L-luokan ajo­neuvoa, jonka eteenpäin vievien moottoreiden suurin yhteen­laskettu jatkuva nimellis­teho on enintään 1,00 kilo­wattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilo­metriä tunnissa.

Ajo­neuvo­laki 29 §

Olennaista on siis, että kyseessä ei ole polku­pyörä, tehoa on enintään yksi kilo­watti ja rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h. Tähän lokeroon muun muassa kaikki vuokra­skuutit solahtavat.

Vaan entäpä, jos pudotetaan vauhtia? No silloin käy näin:

Tätä lakia ei sovelleta:

[…]

3) pyörä­tuoliin tai muuhun jalan­kulkijaa avustavaan laitteeseen, jonka moottoreiden yhteen­laskettu jatkuva nimellis­teho on enintään 1,00 kilo­wattia ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilo­metriä tunnissa.

[…]

Ajo­neuvo­laki 1 a §

Kappas perkuletta! Jos laitteen rakenteellisen nopeuden pudottaa 15 km/h tai alle, siitä tuleekin jalan­kulkijaa avustava laite, joka ei ole ajo­neuvo lainkaan; se rinnastetaan jalan­kulkijaan.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? No kaiken­laista.

Avustavan laitteen kokoinen aukko

Nyt hyväksytyn laki­muutoksen pää­asialliseksi tarkoitukseksi esitetään liikenne­turvallisuuden parantaminen. Tähän tähtäävät niin 15 vuoden ikä­raja kuin kielto kuljettaa ajo­neuvoa päihtyneenäkin. Myös mikro­liikenne­lupaa perustellaan osaltaan liikenne­turvallisuudella, sillä se antaa kaupungille eväitä rajoittaa esimerkiksi skuuttien määrää ja pysäköintiä.

Ongelma? Kaikki nämä pykälät ehdotuksessa koskevat kevyttä sähkö­ajo­neuvoa.

  • TLL 17 §: Kevyttä sähkö­ajo­neuvoa kuljettavan on oltava 15 vuotta täyttänyt.
  • TLL 17 a §: Moottorilla varustettua polku­pyörää tai kevyttä sähkö­ajo­neuvoa ei saa kuljettaa siten, että kuljettajan veren alkoholi­pitoisuus […]
  • TLL 183 §: Jos polkupyörän, moottorilla varustetun polku­pyörän tai kevyen sähkö­ajo­neuvon kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia ja päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajo­kykyyn, […]
  • TLL lisäkilpi H12.14: Kevyt sähkö­ajo­neuvo

Jos nyt leikitellään ajatuksella, että maahan rantautuisi uusi nano­liikkumis-startup, sanotaan nyt vaikka Bier, joka tarjoaisi alle sähkö­skuutteja, joiden nopeus on korkeintaan 15 km/h… Tällainen toimija ei tarvitsisi mikro­liikenne­lupaa, sen kuskien ei tarvitsi edes yleensä käyttää kypärää, laitteilla saisi ajaa jalka­käytävällä vaikka päissään, ja suoja­tiellä autojen pitäisi väistää näitä nano­skuutteja.

Kuulostaako typerältä? No kyllä, todellakin. Haluatteko kuulla vielä typerämmän ajatuksen?

Mitä tapahtuu, jos kunnan mikro­liikenne­lupa vaatii nopeuden rajoittamista 15 kilo­metriin tunnissa? Syntyykö tästä iki­kieriö? Jos kaupunki rajoittaa nopeutta vain osalla alueestaan, muuttuuko sama skuutti polku­pyörästä jalan­kulkijaan rinnastettavaksi riippuen siitä, millä kadulla sillä satutaan ajamaan?

Tämä on tietenkin vain spekulointia, joka perustuu pariin olettamukseen:

  1. että enintään 15 km/h kulkeva skuutti on jalan­kulkua avustava tai sen korvaava väline ja
  2. että nopeuden ohjelmallinen rajoittaminen on riittävän tehokas toimen­pide määrittääkseen laitteen suurimman rakenteellisen nopeuden.

Nämä eivät ole aivan itsestään­selviä asioita, mutta esimerkiksi Tukes pitää osaa sähkö­skuuteista jalan­kulkijaa avustavina. Pysyväksi tarkoitettu ohjelmallinen rajoittaminen puolestaan on usein se tapa, millä eri ajo­neuvo­luokkien laitteita rakennetaan – täsmälleen sama laite saattaa eri markkina-alueilla vaikkapa kulkea eri maksimi­nopeudella lain­säädännöstä riippuen.

Kaupungin lupa­ehtojen voi jo ajatella olevan jotain ihan muuta kuin “suurin rakenteellinen nopeus”, mutta toisaalta erityisesti vuokra­skuuttien tapauksessa kyseessä on käyttäjän kannalta laitteen ominaisuus, johon hän ei voi vaikuttaa. Lisäksi hallituksen esitys itse toteaa ohjelmallisten rajoitusten olevan tehokkaita!

Melkein onnistunut laki­muutos

Tiedättekö, mikä tässä kaikessa on kaikkein vitsikkäintä?

Hallituksen esityksen mukaan alun­perin tarkoituksena oli muuttaa määritelmiä siten, että kaikkien 6–25 km/h kulkevien laitteiden pitäisi noudattaa polku­pyöräilyn sääntöjä. Lausunto­kierroksen jälkeen tästä kuitenkin luovuttiin, sillä muutoksen turvallisuus­vaikutuksia ei onnistuttu arvioimaan; pelättiin, että nyt jalka­käytävälle suunnitellut 15 km/h kulku­välineet joutuisivat siirtymään ajo­radalle muun liikenteen sekaan. Lopulta todettiin, että nykyinen raja ei aiheuta ongelmia, joten sitä ei kannata muuttaa.

Ilmeisesti jäi huomaamatta, että nyt lain­säädäntöä sen rajan ylä­puolella muutettiin merkittävästi. Saattaa olla, että tällä laki­muutoksella luotiin juuri insentiivi tuoda markkinoille nipuittain korkeintaan 15 km/h kulkevia sähkö­härrä­värkkejä.

P.S. En oikeasti usko, että mikään vuokra­firma tähän porsaan­reikään sukeltaa; lain tarkoitus on suhteellisen selkeä ja korjaus­sarja on ihan toteutettavissa. Vaan kun jalan­kulkijaa avustavat laitteet on jopa mainittu hallituksen esityksessä ja sääntely tarpeettomaksi todettu, mahdollisella yrittäjällä olisi ihan hauska argumentti esitettävänä.

P.P.S. Uusi juttu käsitteli lakia 30.5. Voin maa­johtajan haastattelu on suoraan sanoen löysä suoritus. Skuutti­firman edustaja toteaa, että tosi hyvä, että näihin heidän aina tunnistamiinsa ongelmiin puututaan – mutta toimittaja jättää kysymättä, miksi firma itse ei ole aktiivisesti pyrkinyt ehkäisemään ongelmia.

P.P.P.S. Mikro­liikenne­luvan ehdot ovat kokonaan oma mato­purkkinsa. Mitä tarkoittaa, että kunta voi asettaa ehtoja “käyttö­sovelluksen ominaisuuksille”? Entä estäisikö alueellinen luku­määrä­rajoitus skuuttien saapumisen alueelle, jos niitä on siellä ennestään luvan maksimi­määrä? Kuulostaa melko arvaamattomalta käyttäjä­kokemukselta.

Hallituksen esityksessä visioidaan, että “rajatulle alueelle voitaisiin määritellä yhteis­käyttöisten ajoneuvojen enimmäis­määrä”. No ei voida, koska määrä­rajoitus koskee yksittäistä luvan­haltijaa, ja kunnan täytyy myöntää lupa kaikille hakijoille.

Edit: Ai juu! Se jäi mainitsematta, että promille­raja­pykälän “moottorilla varustettu polku­pyörä” ei siis ole sähkö­avusteinen polku­pyörä vaan tehokkaampi pyörä, jota ei esim. tarvitse polkea. Tavallisille lihas- tai sähkö­polku­pyörillä ei siis edelleenkään ole promille­rajaa.