Reilu viikko sitten Järven­päässä tapahtui kolari, jossa autoilija ja nuori sähkö­potku­lautailija törmäsivät.

Helsingin Sanomat kertoi aiheesta lyhyesti ja lainasi jutussaan Itä-Uuden­maan poliisia:

Itä-Uuden­maan poliisin tilanne­keskuksesta kerrotaan, että ala­ikäinen potku­lautailija oli tullut vauhdikkaasti pitkin Jäppilän­katua, eikä Pietolan­katua pitkin ajanut autoilija ollut ehtinyt reagoida lautailijaan.

Ala­ikäinen sähkö­potku­­lautailija loukkaantui kolarissa Järven­päässä (HS 14.11.2024)

Lyhyt kuvaus tapahtumasta, potku­lautailija vietiin sairaalaan tarkistettavaksi, näin se homma etenee. Kommentti­raita on tutusti täynnään vaatimuksia skuuttien tiukemmalle sääntelylle.

Asiassa on kuitenkin pieni­muotoinen mutta: Pietolan­katua ajaneella autoilijalla oli risteykseen tullessa väistämis­velvollisuus.1

Siirrytäänpä hetkeksi vaihto­ehtoiseen todellisuuteen, jossa Jäppilän­katua ajoikin toinen autoilija. Kuinka kova vauhti pitäisi autolla olla, jotta poliisi syyllistäisi Jäppilän­katua ajavaa kolmion takaa risteykseen törmänneen sijaan?

Sähkö­potku­laudalla katto­nopeus on lähtö­kohtaisesti 25 km/h; jos nopeutta oli enemmän, nuori oli liikeellä laittomalla ajo­neuvolla. Nykyisillä tiedoilla törmäyksessä oli kuitenkin yksi lakia rikkonut osa­puoli, joka tässä kerronnassa maalataan olo­suhteiden uhriksi.

Mitä tapahtui Myyr­mäessä?

Järven­pään kolari ei ole sana­muodoiltaan millään muotoa ainut­laatuinen. Olen tässä pitkin syksyä odottanut, koska Myyr­mäen skuutti­turmasta tihkuisi lisä­tietoja. Loka­kuun lopussa poliisi kertoi viimein esi­tutkinnan olevan valmistumassa.

Varsinaista uutta tietoa ei kuitenkaan kerrottu. Jo ennestään tiedettiin, että skuutin kyydissä oli kolme lasta, ja skuutin nopeuttakin poliisi kommentoi heti kesä­kuussa.

Raappa­vuoren­tie on suora ja leveä, törmäys­kohdassa kaistoja on useampi suuntaansa. Helsingin Sanomien silmin­näkijä­haastattelussa kuvataan, kuinka törmäyksessä ei kuulunut äkki­jarrutuksen ääntä tai jäänyt jarrutus­jälkiä, ja kuinka yksi lapsista lensi törmäyksen voimasta pitkän matkan. Kuinka paljon nopeutta autoilijalla mahtoi olla?

Toisin kuin Järven­pään tapauksessa, Myyr­mäen törmäyksestä tiedetään, että lapset ajoivat vuokra­sähkö­potku­laudalla. Edelleen tiedetään, että lapset ajoivat samaan suuntaan autoilijan kanssa kunnes kääntyivät Raappa­vuoren­tien ylittävälle suoja­tielle, jossa törmäys tapahtui. Ennen törmäystä he siis ajoivat pyörä­tiellä autoilijan edellä.

Tässä tapauksessa on kiistatonta, että lapset olivat väistämis­velvollisia – vuokra­skuutit rinnastetaan polku­pyörään, jolla liikkuvan täytyy pyörä­tieltä ajo­radalle tullessaan väistää ajo­radan liikennettä.

Aivan yhtä selvää on, että skuutin vauhti ei voinut olla kova. Vuokra­skuutit ovat nopeus­rajoitettuja, ja lisäksi lapset olivat juuri tehneet 90 asteen käännöksen; näillä eväillä ei ajeta “erittäin kovaa” vauhtia.

Arveluttavaa asenne­kasvatusta

Voi toki olla, että olen väärässä. Ehkä Järven­päässä ajettiin netistä ostetulla teho­skuutilla, jonka nopeudessa vain taivas on rajana. Ehkä Myyr­mäessä lapsilla oli allaan Euroopan ainut nopeus­rajoittamaton vuokra­skuutti.

Toden­näköisempää kuitenkin on, että molemmissa tapauksissa skuutti “tuli vauhdilla” siksi, että autoilija ei huomannut skuuttaajaa. Jos kanssa­liikkujaa ei ole aiemmin rekisteröinyt lainkaan, on ihan ymmärrettävää, että “ei ehdi tehdä mitään”. Se ei kuitenkaan tarkoita, että toinen osa­puoli olisi ajanut kovaa.

Sähkö­skuutit ovat lyhyessä ajassa liittyneet pyöräilijöiden rinnalle myyttisinä olentoina, joiden vauhdille ei oikein löydy täsmällistä luku­arvoa mutta aina se on kova – vähintäänkin muiden tiellä liikkujien reaktio­kyvyn ylittävä. Toistuvalla uutisoinnilla vauhdilla liikkuvista skuuteista luodaan myyttiä, joka vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja tekee skuuttailijoista automaattisesti vähintäänkin osa­syyllisiä.

Kun tonnien painoinen ajo­neuvo osuu jalan­kulkijaan, pyöräilijään tai skuuttaajaan, loppu­tulos on helposti synkkä. Selitykseksi ei uutisoinnissakaan pitäisi riittää, että kuljettaja ei ehtinyt tehdä mitään.

P.S. Pidän pienesti irvokkaana, että skuutin nopeus nostettiin esiin jopa jutussa, jossa Helsingin Sanomat tapasi Myyr­mäessä kuolleen tytön perheen.

P.P.S. Kirjoitin vuonna 2021 tapauksesta, jossa autoilija tuli stop-merkin takaa pyöräilijän eteen. Tuolloin poliisi moitti pyöräiljää liiasta nopeudesta ja ennakointi­velvollisuuden laimin­lyömisestä.

1 Tämä siis vaikkapa Google Street Viewistä tai Digi­roadin liikenne­merkki­näkymästä tarkastellen.