Reilu viikko sitten Järvenpäässä tapahtui kolari, jossa autoilija ja nuori sähköpotkulautailija törmäsivät.
Helsingin Sanomat kertoi aiheesta lyhyesti ja lainasi jutussaan Itä-Uudenmaan poliisia:
Itä-Uudenmaan poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, että alaikäinen potkulautailija oli tullut vauhdikkaasti pitkin Jäppilänkatua, eikä Pietolankatua pitkin ajanut autoilija ollut ehtinyt reagoida lautailijaan.
Alaikäinen sähköpotkulautailija loukkaantui kolarissa Järvenpäässä (HS 14.11.2024)
Lyhyt kuvaus tapahtumasta, potkulautailija vietiin sairaalaan tarkistettavaksi, näin se homma etenee. Kommenttiraita on tutusti täynnään vaatimuksia skuuttien tiukemmalle sääntelylle.
Asiassa on kuitenkin pienimuotoinen mutta: Pietolankatua ajaneella autoilijalla oli risteykseen tullessa väistämisvelvollisuus.1
Siirrytäänpä hetkeksi vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa Jäppilänkatua ajoikin toinen autoilija. Kuinka kova vauhti pitäisi autolla olla, jotta poliisi syyllistäisi Jäppilänkatua ajavaa kolmion takaa risteykseen törmänneen sijaan?
Sähköpotkulaudalla kattonopeus on lähtökohtaisesti 25 km/h; jos nopeutta oli enemmän, nuori oli liikeellä laittomalla ajoneuvolla. Nykyisillä tiedoilla törmäyksessä oli kuitenkin yksi lakia rikkonut osapuoli, joka tässä kerronnassa maalataan olosuhteiden uhriksi.
Mitä tapahtui Myyrmäessä?
Järvenpään kolari ei ole sanamuodoiltaan millään muotoa ainutlaatuinen. Olen tässä pitkin syksyä odottanut, koska Myyrmäen skuuttiturmasta tihkuisi lisätietoja. Lokakuun lopussa poliisi kertoi viimein esitutkinnan olevan valmistumassa.
Varsinaista uutta tietoa ei kuitenkaan kerrottu. Jo ennestään tiedettiin, että skuutin kyydissä oli kolme lasta, ja skuutin nopeuttakin poliisi kommentoi heti kesäkuussa.
Raappavuorentie on suora ja leveä, törmäyskohdassa kaistoja on useampi suuntaansa. Helsingin Sanomien silminnäkijähaastattelussa kuvataan, kuinka törmäyksessä ei kuulunut äkkijarrutuksen ääntä tai jäänyt jarrutusjälkiä, ja kuinka yksi lapsista lensi törmäyksen voimasta pitkän matkan. Kuinka paljon nopeutta autoilijalla mahtoi olla?
Toisin kuin Järvenpään tapauksessa, Myyrmäen törmäyksestä tiedetään, että lapset ajoivat vuokrasähköpotkulaudalla. Edelleen tiedetään, että lapset ajoivat samaan suuntaan autoilijan kanssa kunnes kääntyivät Raappavuorentien ylittävälle suojatielle, jossa törmäys tapahtui. Ennen törmäystä he siis ajoivat pyörätiellä autoilijan edellä.
Tässä tapauksessa on kiistatonta, että lapset olivat väistämisvelvollisia – vuokraskuutit rinnastetaan polkupyörään, jolla liikkuvan täytyy pyörätieltä ajoradalle tullessaan väistää ajoradan liikennettä.
Aivan yhtä selvää on, että skuutin vauhti ei voinut olla kova. Vuokraskuutit ovat nopeusrajoitettuja, ja lisäksi lapset olivat juuri tehneet 90 asteen käännöksen; näillä eväillä ei ajeta “erittäin kovaa” vauhtia.
Arveluttavaa asennekasvatusta
Voi toki olla, että olen väärässä. Ehkä Järvenpäässä ajettiin netistä ostetulla tehoskuutilla, jonka nopeudessa vain taivas on rajana. Ehkä Myyrmäessä lapsilla oli allaan Euroopan ainut nopeusrajoittamaton vuokraskuutti.
Todennäköisempää kuitenkin on, että molemmissa tapauksissa skuutti “tuli vauhdilla” siksi, että autoilija ei huomannut skuuttaajaa. Jos kanssaliikkujaa ei ole aiemmin rekisteröinyt lainkaan, on ihan ymmärrettävää, että “ei ehdi tehdä mitään”. Se ei kuitenkaan tarkoita, että toinen osapuoli olisi ajanut kovaa.
Sähköskuutit ovat lyhyessä ajassa liittyneet pyöräilijöiden rinnalle myyttisinä olentoina, joiden vauhdille ei oikein löydy täsmällistä lukuarvoa mutta aina se on kova – vähintäänkin muiden tiellä liikkujien reaktiokyvyn ylittävä. Toistuvalla uutisoinnilla vauhdilla liikkuvista skuuteista luodaan myyttiä, joka vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja tekee skuuttailijoista automaattisesti vähintäänkin osasyyllisiä.
Kun tonnien painoinen ajoneuvo osuu jalankulkijaan, pyöräilijään tai skuuttaajaan, lopputulos on helposti synkkä. Selitykseksi ei uutisoinnissakaan pitäisi riittää, että kuljettaja ei ehtinyt tehdä mitään.
P.S. Pidän pienesti irvokkaana, että skuutin nopeus nostettiin esiin jopa jutussa, jossa Helsingin Sanomat tapasi Myyrmäessä kuolleen tytön perheen.
P.P.S. Kirjoitin vuonna 2021 tapauksesta, jossa autoilija tuli stop-merkin takaa pyöräilijän eteen. Tuolloin poliisi moitti pyöräiljää liiasta nopeudesta ja ennakointivelvollisuuden laiminlyömisestä.
1 Tämä siis vaikkapa Google Street Viewistä tai Digiroadin liikennemerkkinäkymästä tarkastellen.