Tampereen syyskausi on alkanut puheella pyöräilystä. Elokuun puolivälissä kaupungin yhdyskuntalautakunnassa nostettiin huoli, että Ranta-Tampellan alueella ajetaan liian kovaa, ja se aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti rannan Kiiskisaarenpuistossa. Asian toi julkisuuteen Jouni Sirén (vas), jonka jälkeen asiaan tarttui myös Aamulehti.
Asiaa on puitu nyt kuukauden ajan, ja Aamulehti on jatkanut teemaa parillakin jatkojutulla.
Kannoin itsekin korteni kekoon elokuun lopussa, kun julkaisimme yhdessä Ellen Ojalan kanssa mielipidekirjoituksen Ranta-Tampellaa halkovasta pyöräilyn pääreitistä.
Alueellinen nopeusrajoitus
Etenkin parissa viime uutisessa on nostettu esiin Ranta-Tampellan nopeusrajoitukset. Asiasta kertoo myös paikallislehti Tamperelainen:
Tampereen kaupunki haluaa muistuttaa Kiiskisaarenpuiston lähellä olevalla nopeusnäytöllä pyöräilijöitä alueen nopeusrajoituksesta, joka on 20 kilometriä tunnissa, ja kannustaa oikeaan ajonopeuteen.
Fillarikaahailu halutaan kuriin Ranta-Tampellassa… (Tamperelainen 23.9.2023)
Ja näinhän se tosiaan kaupungin papereissa on: Ranta-Tampella on määritelty 20 km/h nopeusrajoitusalueeksi. Tämä käy ilmi myös kaupungin karttapalvelussa.
Nopeusrajoituksessa on kuitenki pieni pulma: sitä ei ole merkitty. Havainnollistaakseni ongelmaa kävin pyöräilemässä Ranta-Tampellassa ja ajoin läpi kaikki reitit, joita pitkin pyöräilijä alueelle saapuu.
Käykääpä huviksenne katsomassa video ja laskekaa, kuinka monta aluenopeusrajoituksen merkkiä näette.
Kuinka nopeusrajoitus asetetaan
Perinteisesti pyöräilyn kohdalla on ajateltu, että pyöräteitä koskee sama nopeusrajoitus kuin vieressä kulkevaa ajorataa. Harmillisesti tällaista ajatusta ei kuitenkaan löydy tieliikennelaista; päinvastoin, laki varsin selkeästi kertoo, miten pyöräteille rajoitusmerkkejä sijoitetaan:
Kielto- ja rajoitusmerkki
Kielto- ja rajoitusmerkeillä kielletään tai rajoitetaan tienkäyttäjän toimintaa.
Kielto- ja rajoitusmerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Kielto- ja rajoitusmerkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä opastusmerkissä. (17.12.2020/1040)
Kielto- ja rajoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.3. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.3. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta.
Tieliikennelaki 4. luku 78 § (korostus minun) (TLL)
Jos siis pyörätiellä halutaan jotain kieltää tai rajoittaa, lähtökohtaisesti merkki tulee sijoittaa pyörätien oikealle puolelle. Tähän on poikkeuksia – esimerkiksi nopeusrajoitusalueen päättymisen voi tietyin reunaehdoin ilmoittaa ajoradan vasemmalla puolella olevalla merkillä. Nopeusrajoitusalueen alkamiseen tällaisia poikkeuksia ei kuitenkaan ole, vaan sen tulee sijaita aina väylän oikealla puolella.
Jotta merkkien sijoittelu ei olisi liian helppoa, myös niiden etäisyydestä ajorataan on säädetty:
Jos jäljempänä ei toisin säädetä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta olla enintään 4 metriä tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä.
Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä 3. luku 30 § 2. mom (Finlex)
Jos pyöräilyä halutaan nopeusrajoittaa, ei siis riitä, että ajoradan reunassa ollut nopeusrajoitusmerkki siirretään pyörätien oikealle puolelle; tällöin se siirtyy helposti liian kauas ajoradasta. Ja toisaalta: vaikka asetuksessa puhutaan ajoradasta, sama ohje koskenee ainakin kohtuuden rajoissa myös pyörätietä. Jos ajoradan vasemmalla puolella kulkevan pyörätien ja merkin välillä on etäisyyttä useamman kaistanleveyden verran, ei voitane olettaa pyöräilijän sitä havaitsevan, vaikka se nimellisesti pyörätien oikealla puolella olisikin.
Jotta totuus ei unohtuisi, jotta alue on alue, sen täytyy olla selkeästi rajattu:
Kielto- ja rajoitusmerkki C34 Nopeusrajoitusalue
Merkkiä käytetään alueen rajoilla osoittamaan nopeusrajoitusalue. Merkki asetetaan kaikille alueelle johtaville teille.
Liikennemerkkien käyttö kaduilla (Kuntaliitto 2022)
Pyöräilykin on liikennettä
Perimmäinen ongelma Ranta-Tampellassa ja käynnissä olevassa keskustelussa ylipäätään on, että pyöräilyä ei edelleenkään tunnisteta liikenteeksi. Päättäjien ja valitettavasti suunnittelijoidenkin silmissä se on usein joko leppoisaa puuhastelua tai sitten harrastamista, jota pitäisi mieluiten tehdä jossain muualla kuin kaupunkialueella.
Suuri osa pyöräilystä on kuitenkin ihan tavallista liikennettä: työmatkaa, asiointeja, siirtymistä paikasta toiseen.
Tampereen kaupunki teki silleen tymästi, että se siirsi keskustan ohittavan autoliikenteen tunneliin mutta jätti pyöräliikenteen entiselle paikalleen. Seudulliselle pääreitille rakennettiin uusi kaupunginosa, johon sitten päätettiin asettaa tavallista alhaisempi nopeusrajoitus. Ketään ei kiinnostanut, että kyseessä on paljon käytetty pyöräilyreitti – ainut reitti, jolla voi välttää keskustan katuverkossa luovimisen.
Kun nyt huono kaupunkisuunnittelu on johtanut pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiin konflikteihin, kaupunki osoittaa syyttävän sormensa pyöräilijöihin, jotka rikkovat nopeusrajoitusta. Vieläkään pyöräilyä ei tunnisteta liikenteeksi, joten kukaan ei ole huomannut, että pyöräilijöille ei ole asetettu nopeusrajoitusmerkkejä. Sen sijaan asiasta yritetään “muistutella” sijoittamalla nopeusmittauspiste alueelle johtavaan alamäkeen.
Jos kaupunki oikeasti haluaa lähteä tälle tielle, muistuttamiseen käytettävät keinot löytyvät tieliikennelaista – ja kappas peijoonia, sieltä ei löydy yrmynaamaa näyttäviä leditauluja.
Toinen, rakentavampi vaihtoehto olisi ottaa peili käteen ja katsoa hetki siihen. Tämän jälkeen kaupunki voisi ryhtyä toteuttamaan strategiaansa ja rakentaa pyöräliikenteelle aidosti toimivia reittejä – ja vihdoinkin kohdella sitä liikenteenä.
P.S. Videolla on kahdeksan eri reittiä, joita pitkin pyöräilijä voi saapua Ranta-Tampellan alueelle. Niistä viidessä ei ole minkäänlaista nopeusrajoitusmerkkiä. Kahta ajaessaan pyöräilijä ohittaa pyörätien vasemmalla puolella olevan nopeusrajoitusmerkin. Kolmannessa – Paasikivenkadulla – 20 km/h alueellinen nopeusrajoitus on betoniporsaassa ajoradan oikealla puolella. Vaikka se on tuossa kohtaa myös pyörätien oikealla puolella, tuolloin pyörätie on jo aikaa sitten erkaantunut ajoradasta, ja sivuttaissuunnassa matkaa pyöräilijän ja merkin välillä on kolmisenkymmentä metriä.
P.P.S. Telakanpuiston läpi kulkeva väylä saattaa olla tai olla olematta pyörällä ajettava. Liikennemerkkejä siellä ei luonnollisestikaan ole, mutta kaupungin pyörätiekartassa se on sallituksi merkitty – ja ketäpä tässä asiassa voisimme uskoa jos emme kaupunkia.