Sami Sundell
Sami Sundell
6 min read

Tags

Kun Riikka Purran (ps) rasistiset kirjoitukset nostettiin viimein uutisiin kuukausi sitten, ulko­ministeri Elina Valtonen (kok) kertoi, kuinka rasismille ei ole tilaa senttiäkään: “Suomen hallituksella on nolla­toleranssi rasismille, ja se näkyy myös hallitus­ohjelmassa, joka nojaa vahvasti tasa-arvoon ja yhden­vertaisuuteen, jota edustetaan sekä koti­maassa että ulko­mailla”, Valtonen kommentoi Iltalehdelle 11.7.2023.

Kun Wille Rydman (ps) jäi kiinni rasistisista puheista, pää­ministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi, että Rydmanin viestit eivät ole hyväksyttäviä, ja kuinka “hallitus­ohjelmasta ei löydy rasistisia tai syrjiviä kirjauksia” (TS 28.7.2023).

Eilen Helsingin Sanomat kaivoi jostain Jani Mäkelän (ps) – siis juko­liuta, Jani Mäkelän! – kertomaan, mitä rasismi on. Mäkelä typistää rasismin yksilö­tason kohtaamisiin:

“Jos sinulla on edessäsi yksilö, joka on esi­merkiksi eri värinen kuin sinä, niin et saa kohdella häntä eri tavalla, kuin miten kohtelisit jonkun toisen väristä ihmistä. Syrjintä tällaisella perusteella, johon henkilö itse ei voi vaikuttaa, on kiellettyä.”

[…]

Rasismia sen sijaan ei Mäkelän mukaan ole, jos yksilön sijaan arvostelee maahan­muutto­politiikkaa, suurempaa ihmis­joukkoa tai toista kulttuuria.

“Sitä minun on vaikea ymmärtää, että jokin maahan­muutto­poliittinen linjaus tai toimen­pide on rasistinen, jos toimen­pide kohdistuu maahan­muuttajiin yhden­mukaisesti. Ei siinä katsota, mikä on maahan­muuttajan ihon­väri tai muu henkilöön perustuva seikka”, Mäkelä sanoo.

Perus­suomalaiset vaatii muun muassa, että oikeus hakea turva­paikkaa rajattaisiin vain Euroopan sisäisille pakolaisille.

Perus­suomalaisten Jani Mäkelä kertoo, mitä rasismi perus­suomalaisten mielestä tarkoittaa (HS 5.8.2023)

Mäkelä puolustelee rasistisia puheita rasistisilla näkemyksillä ja jatkaa sitten kyökki­psykologisella analyysillä RKP:n hallitus­kipuilusta, mutta annetaan niiden osien olla. Ongelmallista nimittäin on, että myös muut hallitus­puolueet näyttävät omaksuneen tämän perus­suomalaisen käsityksen rasismista.

Mitä hallitus­ohjelmassa sanotaan?

Rasismin suhteen en ole millään muotoa asian­tuntija, mutta ainahan voin vilkaista. Hallitus­ohjelman maahan­muutto- ja kotoutumis­politiikka­osio linjaa seuraavasti:

Suomi auttaa täysi­määräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan hyvässä yhteis­työssä muiden EU-maiden kanssa. Kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten ilman huoltajia Ukrainasta sotaa paenneisiin lapsiin.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Ukrainan sotaa paenneiden auttaminen on tietysti vallan kannatettavaa. Mutta miksi Ukraina nostetaan erikseen esille? Miten hallitus suhtautuu vaikkapa Sudanin pakolaisiin? Vuonna 2021 perus­suomalaiset olivat huolissaan perheiden yhdistämisen helppoudesta ja ankkuri­lapsista. Eikö Ukrainan kohdalla tarvitse huolehtia tästä? Esi­merkiksi Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa konfliktit jatkuvat edelleen – kuinka näistä maista paenneiden tilanne eroaa Ukrainasta?

Keksin näiden eri kansalaisuuksia edustavien tulijoiden välillä ainakin yhden eron. Vaan jatketaan!

Sotaa, vainoa ja muita ihmis­oikeus­loukkauksia pakenevalla ihmisellä on oikeus hakea turva­paikkaa. Hallituksen tavoitteena on niin kansallisella kuin EU-tasolla, että antamamme apu kohdentuu kaikkein hädän­alaisimmille ja järjestelmän väärin­käyttö estetään.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Päällisin puolin tasa­puolista tekstiä – toki voidaan kysyä, mitä järjestelmän väärin­käytöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan, ja onko se millään tasolla todellinen ongelma. Vaan mitäpä linjaus tarkoittaa käytännössä? Annetaan maahan­muutosta vastaavan sisä­ministeri Mari Rantasen (ps) kertoa:

Talous­ongelmien takia pakolais­kiintiötä lasketaan nykyisestä reilusta tuhannesta noin puoleen eli 500 kiintiö­pakolaiseen. Suoranaisia uskontoon liittyviä ehtoja hallitus ei säädä. Rantanen sanoo, että esi­merkiksi koti­maassaan vainotut kristityt ja lähinnä Irakissa ja Syyrian alueella asuvat jesidit ovat terve­tulleita.

“Moraali­poseeraus on ohi”… (Yleisradio 20.6.2023)

Kiintiö­pakolaisilla tarkoitetaan koti­maastaan paenneita, YK:n pakolaisiksi määrittelemiä ihmisiä, jotka pakolais­järjestö UNHCR määrittelee eniten apua tarvitseviksi. Pakolais­kiintiötä kuitenkin lasketaan, ja Rantanen speksailee nostavansa etu­sijalle kristityt. Miksiköhän?

Keksin ainakin yhden syyn. Vaan jatketaan!

Ensi­sijaisesti hädän­alaisimpia autetaan lähtö­alueilla. Euroopan rajojen ylittämiseen ja turva­paikan hakemiseen Suomesta perustuva turva­paikka­mekanismi minimoidaan.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Hädän­alaisien auttamista lähtö­alueilla voi vaikeuttaa se, että hallitus­ohjelman mukaan “kehitys­yhteis­työhön kuitenkin kohdistuu hallitus­kaudella säästöjä”, ja kehitys­yhteis­työ sidotaan mm. velvollisuuteen ottaa vastaan oman maan kansalaisia. Minimoimisen suhteen ollaan melko jyrkällä linjalla: yllä linkitetyssä haastattelussa sisä­ministeri Rantanen määrittelee, että “nolla turva­paikan­hakijaa on tavattoman hyvä tavoite”. Entä miksiköhän turva­paikan­hakijat halutaan pysäyttää nimenomaan Euroopan rajoilla?

Keksin vähintäänkin yhden vastauksen. Vaan jatketaan!

Hallitus­ohjelmassa kerrotaan, että kansain­välisten sopimusten sallimat keinot turva­paikan­hakijoiden määrän minimoimiseksi väännetään tappiin. Tämän lisäksi “toteutetaan ainakin seuraavat muutokset”:

  • Kiristetään uusinta­hakemusten tekemisen edellytyksiä ja estetään perusteettomat uusinta­hakemukset.
  • Tehostetaan turva­paikka­hakemusten käsittelyä, mikä säästää resursseja vastaan­otto­toiminnassa sekä muutoksen­haussa. Poistetaan turva­paikka­puhuttelu­pöytä­kirjan läpi­käynti hakijan kanssa huolehtien oikeus­turvasta ja kiinnittäen erityistä huomiota erityis­ryhmiin, mikä säästää resursseja turva­paikka­puhutteluun.

[…]

  • Tehostetaan poliisin, Maahan­muutto­viraston ja muiden viran­omaisten yhteys­työtä palautusten täytäntöön­panemiseksi ja poistetaan tiedon­vaihdon esteitä.
  • Selvitetään käännyttämis- ja karkottamis­päätösten muutoksen­haun rajaaminen yhteen valitus­asteeseen.
  • Otetaan käyttöön lain sallimat käännyttämiset ja karkotukset tehokkaasti muutoksen­haku­vaiheessa niissä tilanteissa, joissa toimeen­panoa ei ole oikeuden päätöksellä kielletty.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Puhuttelu­pöytä­kirjan läpi­käynti poistetaan, rajataan valitus­oikeutta, kiristetään mahdollisuutta uusinta­hakemuksiin, ja samalla tehostetaan karkoitus­toimen­piteitä myös muutoksen­haku­vaiheessa. Mistäköhän tällainen tarve on tunnistettu, ja keitä se ensi­sijaisesti koskettaa?

Mieleeni tulee ainakin yksi vastaus. Vaan jatketaanpa työ­perustaisen maahan­muuton suuntaan.

Tavoitellaan työ­perusteisten oleskelu­lupien käsittelyn kuukauden enimmäis­aikaa. Yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityis­asian­tuntijoiden kohdalla tavoitellaan viikon enimmäis­käsittely­aikaa.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Palkka­perustainen erottelu oleskelu­luvan käsittelyssä kuulostaa vähintään mielen­kiintoiselta. Onkohan tällaiselle käytännölle jokin sana?

Keksin nopeasti miettimällä vähintään yhden.

Otetaanpa vielä bonuksena yksi kohta kansain­välisen rekrytoinnin suunnitelmista:

Edistetään ulkomaisten avain­henkilöiden vero­kannustimia.

Vahva ja välittävä Suomi (PDF)

Mistäköhän maista tällaiset avain­henkilöt mahtavat tulla? Koskeeko myös heitä toisaalla hallitus­ohjelmassa oleva kirjaus, jonka mukaan kolmen kuukauden työttömyys johtaa maasta poistamiseen?

Samaan aikaan, kun Suomeen teoriassa halutaan ihmisiä tekemään töitä, kielteisen päätöksen saaneilta turva­paikan­hakijoilta evätään mahdollisuus työhön perustuvan oleskelu­luvan saamiseen. Suomessa oleva työ­paikka ei estä karkottamista, ja oppi­laitosten halutaan antavan käännytys­päätöksen saaneille opiskelijoille potkut.

Orpolle ja Valtoselle ilmeisesti riittää se, että hallitus­ohjelmassa ei suoraan lue “poistamme oikeudet tumma­ihoisilta ihmisiltä”. Ihan jokainen kuitenkin tietää maahan­muutto­politiikkaa koskevan osion lukiessaan, millaisia ihmisiä siinä tehdyt linjaukset ensi­sijaisesti koskettavat, ja mitä perus­suomalaiset puolueena on näistä ihmisistä mieltä – ja perus­suomalaisten ministerit ovat avain­paikoilla, kun hallitus­ohjelmaa tältä osin toimeen­pannaan.

Yhteis­kunnallisia rakenteita, jotka kohdistuvat eri­arvoisesti eri ihmis­ryhmiin, kutsutaan monesti rakenteelliseksi rasismiksi. Se on rasistillekin siitä mukava käsite, että se on järjestelmän ominaisuus; kukaan ei välttämättä aktiivisesti toimi rasistisesti, systeemi vain on vino.

Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan varsinaisesti ole siitä. Hallitus­ohjelmassa luodaan uusia rakenteita, jotka kohtelevat eri ihmisiä eri tavalla. Se on aktiivista toimintaa, jolla järjestelmästä pyritään rakentamaan vino. Se, että edes Jani Mäkelä ei vielä uskalla suoraan sanoa haluavansa tehdä muslimien olon Suomessa tukalaksi, ei tee hallitusohjelman linjauksista vähemmän syrjiviä.

P.S. Ja ei, Osmo Soinin­vaaran vihreyden ei pitäisi suojata häntä kritiikiltä. Soinin­vaaran kirjoitus ei ole suoranaisesti terävyydellä pilattu, ja Helsingin Sanomat luonnollisesti uutisoi sen klikattavimmasta osuudesta, mutta kyllä Soinin­vaaran puheita Afrikan “väestö­räjähdyksestä” ja “ihmis­tulvasta” voi kutsua rasistisiksi ja ehdotusta koti­hoidon­tuen poistamisesta maahan­muuttajilta syrjiväksi.

P.P.S. Mainittakoon, että hallitus­ohjelman mukaan Ukraina on myös kehitys­yhteis­työn suurin kohde.

P.P.P.S. Kävin läpi vain hallitus­ohjelman maahan­muutto-osiota, ja sitäkin melko pinta­puolisesti. Syrjintää on toki monen­laista, ja esi­merkiksi raskaus­syrjintä tunnistetaan ihan oikeaksi ongelmaksi. Ja kappas mokomaa, hallitus suunnitteleekin lisäävänsä sitä.