Oikeuskansleri Tuomas Pöysti teki tänään ratkaisun ulkoministeri Timo Soinin (sin) keväisestä abortinvastaisesta toiminnasta Kanadan virkamatkalla. Aiheesta luonnollisesti julkaistiin useampikin uutinen.
Kun oppositio on samaan aikaan esittämässä Soinille epäluottamuslausetta, oli jokseenkin päivänselvää, että oikeuskanslerin päätöstä pyritään spinnaamaan ikään kuin se ratkaisisi Soinin aseman. Näin asian pukee sanoiksi Soini itse:
“Olennainen asia on, etten ole toiminut laittomasti. Nyt ei tarvitse viskoa mielipiteitä tai nuolia sieltä tai täältä. On tehty päätös, ja sen viimeinen virke on, ettei tämä anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.”
[…]
Soini itse sanoo olevansa äänestyksen suhteen levollinen.
“Totta kai odotan, että hallituspuolueiden edustajat äänestävät luottamusta hallituksen ministerille semminkin, kun lakia ei ole rikottu.”
Oikeuskansleri: Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tilaisuuteen oli ongelmallista (HS 18.9.2018)
Samoin muun muassa Päivi Räsänen (kd) vetosi Twitterissä oppositioon:
@timosoini ei ole toiminut lainvastaisesti #oikeuskansleri n mukaan. Vetoan oppositioon, luopukaa ajojahdista #budjetti käsittelyn yhteydessä. #sananvapaus #uskonnonvapaus
Oikeuskanslerin ratkaisulla toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ministerin luottamuksen kanssa.
Entiset ministerit
Wikipediassa on kätevä lista Suomen eronneista ministereistä. Sitä selailemalla käy aika nopeasti selväksi, että laittomat toimet ovat aika harvinainen syy ministerin eroon. Jos jätetään huomiotta se pyöröovi, jonka kautta ministerit ja kansanedustajat hiipivät elinkeinoelämän palvelukseen, Soiniin jollain tasolla rinnastettavia yksittäisten ministerien eroja on tällä vuosituhannella neljä kappaletta:
| Vuosi | Ministeri | Syy |
|---|---|---|
| 2013 | Heidi Hautala (vihr) | Save the Arctic -kampanja |
| 2008 | Ilkka Kanerva (kok) | Tekstiviestit |
| 2003 | Anneli Jäätteenmäki (kesk) | Irakgate |
| 2002 | Suvi Lindén (kok) | Golfkenttätuki |
Näistä Lindénin ero on ainut, jossa oikeuskansleri antoi huomautuksen, sillä ministerin puolueettomuuden “oli voitu katsoa vaarantuneen”. Lindén tosin oli jo tehnyt omat johtopäätöksensä ja eronnut pari viikkoa ennen oikeuskanslerin ratkaisua.
Epäluottamus ei vaadi laittomuutta
Opposition epäluottamuslause nousi julkisuuteen vajaa kaksi viikkoa sitten muun muassa SDP:n Dimitri Qvintuksen tweetattua asiasta.
Oppositio esittää ulkoministeri Soinille epäluottamusta toistuvasta toiminnasta naisten oikeuksia ja Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan.
Hallituspuolueiden edustajilla on mahdollisuus äänestää naisten oikeuksien puolesta ilman, että äänestäisivät hallituksen luottamuksesta.
Qvintuksen tweetistä käy mukavasti ilmi, mistä on kyse: jos ulkoministeri toimii naisten oikeuksia ja Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan, on ihan paikallaan, että hänen luottamuksensa eduskunnassa mittautetaan.
Ulkopoliittinen linja puolestaan on määritelty ainakin valtioneuvoston selonteossa Suomen kehityspolitiikasta:
Suomi edistää tavoitteiden toteutumista tukemalla sellaisten toimijoiden työtä, jotka vaikuttavat suoraan sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä naisten ja tyttöjen tietotaitoon ja mahdollisuuksiin. Suomi edistää maiden kykyä kunnioittaa, suojata ja edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveys sekä -oikeudet, sekä poistaa niiden toteutumisen esteitä. Suomi tukee kehitysmaiden julkisen hallinnon kykyä tarjota palveluita, kuten opetus ja terveys. […] Naisten asemaa edistäviä järjestöjä tuetaan.
Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta (UM 8.2.2016)
Kaivoin tämän muuten puolustusministerin erityisavustaja Petteri Leinolle (sin), joka ilmeisesti ei ollut asiasta tietoinen. Kuten tuolloin totesin, hallitus tai siniset voivat toki esittää, että kyseinen linja koskee vain kehittyviä maita. Abortin edistäminen kehittyvissä ja sen jarruttaminen kehittyneissä maissa vaikuttaisi kuitenkin aavistuksen kolonialistiselta, kaksinaismoralistiselta ja ehkäpä jopa rasistiselta linjanvedolta.
Epäluottamusta ei siis olla ehdottamassa Soinin toimien laittomuuksien takia; en itse asiassa ole nähnyt juuri kenenkään moista edes ehdottaneen.
Oikeuskanslerin toimivalta puolestaan koskee nimenomaan laillisuusarviointia. Jos kuitenkin ratkaisua luetaan sen mukaan, mistä opposition epäluottamusasiassa on kyse, oikeuskansleri itse asiassa tarjoaa epäluottamukselle sivustatukea.
Soinin osallistumisessa […] oli kyse myös abortin vastaisesta kannanotosta virkamatkan kohteena olevassa maassa, jossa abortti on sallittu ja jonka hallitus kannattaa aborttioikeutta ja jonne ulkoministeri Soini on matkustanut edustaessaan kotimaataan, jonka lainsäädäntö sallii abortin ja joka toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja muun muassa heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi.
[…]
lähtökohtaisesti ongelmallista, että valtioneuvoston jäsen ja nimenomaan ulkoministeri, jolla on perustuslain ja Wienin yleissopimuksen nojalla toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kantoja, ottaa virkamatkansa aikana, vaikkakin vapaa-ajallaan, kantaa aborttioikeutta vastaan. Olosuhteiden johdosta on olemassa periaatteessa vaara siitä, että virkamatkan kohdemaassa voi syntyä sellainen mielikuva, että kysymys on jollakin tavoin Suomen virallisesta kannasta tai linjasta, tai ainakin sekaantumisvaara voi olla olemassa.Ulkoministeri Soinin menettely virkamatkalla (OKV/987/1/2018)
Tätä osuutta oikeuskanslerin päätöksestä sen paremmin Soini kuin Räsänenkään ei luonnollisestikaan nosta esiin, vaikka juuri se on luottamuksen kannalta oleellista. Vaikka Räsänen tweettasi sanan- ja uskonnonvapaudesta, hän ei katsonut tarpeelliseksi lainata oikeuskanslerin ratkaisun perusoikeuksia koskevaa osuutta; siis sitä, jossa todetaan esimerkiksi virkatoimien hoidon saattavan asettaa rajoituksia esimerkiksi uskonnon harjoittamiselle.
Ulkoministerin menettelyn arvioimisessa on punnittava sitä, miten uskonnonvapauden ja sananvapauden käyttö suhteutetaan asianomaisen tehtävän vaatimuksiin. EIT:n ratkaisukäytännössä on katsottu oikeutetuksi ja perustelluksi rajoittaa henkilön virka-aseman tai muun sellaisen aseman perusteella henkilön mahdollisuutta harjoittaa uskontoaan tai ilmentää uskoaan tietyissä työtehtävien tai virkatoimien hoitoon liittyvissä tilanteissa. Perustuslain 9 §:n perusteluissa (HE 309/1993 vp) lähdetään siitä, että vaikka pykälään ei sisälly rajoituslauseketta, erityisesti muiden ihmisten perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat olisi otettava huomioon tulkittaessa, miten pitkälle säännöksen antama perusoikeussuoja, esimerkiksi uskonnon harjoittamisen käsite, ulottuu.
Ulkoministeri Soinin menettely virkamatkalla (OKV/987/1/2018)
Korostamalla oikeuskanslerin laillisuusarviota Soini pyrkii hallitsemaan keskustelua. Puhumalla sananvapaudesta Räsänen pyrkii suuntaamaan huomion sivuun.
Epäluottamuksessa on kyse ennen kaikkea Soinin toimien poliittisesta arvioinnista. Soinin abortinvastainen protestointi on aivan yhtä ristiriidassa ulkoministerin vakanssin kanssa tänään kuin eilenkin.
P.S. Nostin tuon kehityspolitiikan linjauksen esiin siksi, että siinä puhutaan nimenomaan lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä. Viimeksi tämän vuoden maaliskuussa (PDF) ulkoministeriö linjasi yhdeksi strategiseksi painopisteekseen ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian vahvistamisen. Tämän painopisteen yhtenä osana on työ “tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi”.
Edit 19.9.2018: Lisäsin kirjoitukseen vielä yhden lainauksen oikeuskanslerin ratkaisusta, liittyen uskonnon ja sananvapauteen. Ne eivät todellakaan ole rajoittamattomia oikeuksia, eivät varsinkaan ulkoministerin asemassa.