Kun Perus­suomalaiset viime kesänä hajosi, takana oli rankka vuosi. Jytkyn jälkeen suosio oli hiipunut, ja viimeistään vuoden 2015 hallitus­vastuu ja Syyrian sodan poliittinen todellisuus olivat pudottaneet puolueen iloisesti alle kymmenen prosentin kannatukseen.

Moni pohdiskeli, miten puoliskoille kävisi. Uuden vaihto­ehdon alku oli kankea; uuden puolueen perustaminen on pitkä­jänteistä työtä, eikä hallitus­paikkojen sumpliminen varsinaisesti herättänyt luottamusta.

Kun puoluetta ei ollut vielä olemassa eikä ryhmittymällä edes varsinaista nimeä, saattoi kannatus­kyselyjen tuloksia selitellä tuntemattomuudella. Nyt on kuitenkin vuosi vierähtänyt, ja Sinisen tulevaisuuden menneisyys näyttää tältä:

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus

Sinisen tulevaisuuden ja Perus­suomalaisten kannatus Yleis­radion puolue­kannatus­mittauksissa 2017-2018.

Meillä on edus­kunnassa puolue, joka pitää hallituksessa viittä ministerin paikkaa. Sen lähin nimetty vastustaja kannatus­kyselyissä on virhe­marginaali, jolta puolue on ottanut kuonoon aika tarkkaan koko olemassa­olonsa ajan.

Häiriö mittauksissa

Sinisen tulevaisuuden eris­kummallinen asema pulpahti mieleeni eilen, kun Yle uutisoi suomalaisten Trump-näkemyksistä. Muutaman kysymyksen kysely­tutkimuksessa oli saatu muun muassa tällainen tulos:

Kenen mielestä Trump on heikentänyt sitoutumista ympäristönsuojeluun?

Väite: Trump on heikentänyt sitoutumista ympäristön­suojeluun (Yle 9.7.2018)

En ole millään tasolla poliittisen tutkimuksen, kysely­tutkimusten tai tilasto­tieteen ammattilainen. Siitä huolimatta väittäisin, että on melko harvinaista, että kaikki jotakin puoluetta äänestävät vastaajat ovat yhtä mieltä edes puolueen ydin­kysymyksistä, saati sitten niiden ulko­puolisista asioista.

Kysymys koskee Trumpin ympäristö­politiikkaa, joten olisi luontevaa, että siihen suhtautuisivat kriittisimmin Vihreiden kannattajat. Ylen jutun perusteella edes Vihreissä ei kuitenkaan olla asiasta niin yksi­mielisiä, että se olisi päässyt asiassa kärki­puolueeksi.

Ei. Hiukan yllättäen tässä kyselyssä Suomen vihrein puolue onkin Sininen tulevaisuus, jonka tunnetuin avaus tällä saralla koskee takiaisia.

Ohuella pohjalla

Kuinka monta sinistä tarvitaan pilaamaan info­grafiikka?

Ylen Talous­tutkimuksella teettämään Trump-kyselyyn on vastannut 1 012 henkilöä. Samaisen pajan viimeisimmässä puolue­kannatus­mittauksessa Sinisen tulevaisuuden kannatus oli 1,1 prosenttia.

Jos kannatuksen siirtäisi suoraan Trump-kyselyyn, Sinisen tulevaisuuden kannattajia olisi siis 11 kappaletta. Paitsi, jos kysely noudatti puolue­kannatus­mittauksen kaavaa, jossa kantansa ilmoitti vain 63,1 prosenttia vastaajista; tällöin sinisiä vastaajia olisi noin seitsemän.

Aivan näin synkeä tilanne tuskin on, sillä toisessa info­grafiikassa kerrotaan, että 48 prosenttia puolueen kannattajista on sitä mieltä, että Trump on kärjistänyt yhteis­kunnallista keskustelua. Pienin järkevä vastaaja­määrä, jolla tuota prosenttia kehtaisin käyttää, on 21 vastaajaa.

Onko se sitten riittävästi? Jaa-a. Ainakin sillä voi saada yllättävän vaihtelevia tuloksia – sinisten kannattajat kun kuitenkin mainitaan perus­suomalaisten rinnalla Trump-myönteisimpinä vastaajina.

Kummallinen kysely

Koko Yleis­radion kysely on jollain tapaa kummallinen. Sen lisäksi, että kaikki Sinisen tulevaisuuden kannattajat ovat yhtä mieltä Trumpin ympäristö­vaikutuksista, parissakin kysymyksessä väitteen kanssa vähiten samaa mieltä olleelta puolueelta on löytynyt tukea kokonaisen nollan prosentin verran.

Tarkoittaako se, että kukaan kyseisen puolueen kannattajista ei ollut samaa mieltä väitteen kanssa? Vaikea sanoa. Oliko kysely kyllä-ei-tasoinen, vai saattoiko vastaaja olla väitteestä osa­puilleen samaa mieltä tai aavistuksen eri mieltä? Jaa-a.

Jutussa on kaikesta päätellen pyritty tekemään tutkimus­raportista mielen­kiintoisia havaintoja. Nämä havainnot sitten esitetään info­grafiikkoina, joihin on poimittu vakio­elementiksi eniten ja vähiten esitettyä väitettä kannattaneet puolueet.

Lopputulos on vino.

Nyt ehkä tiedämme, että kenenkään Vasemmisto­liiton kannattajan mielestä Trump ei ole tehnyt maailmasta turvallisempaa, tai että 40 prosenttia perus­suomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että Trump on vahvistanut Yhdysvaltain asemaa.

Kolmea suurinta puoluetta ei edes mainita jutussa.

Sen sijaan meillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä Trumpista ajattelevat SDP:n, Kokoomuksen tai Keskustan kannattajat. Kristillis­demokraateista tiedetään, että ingressin mukaan he suhtautuvat Trumpiin suopeimmin; sitä, miten tähän johto­päätökseen on päädytty, ei kuitenkaan kerrota.

Uutinen on vain joukko datan sirpaleita, joten on vaikea sanoa, mitä varsinaisessa kysely­tutkimuksessa sanotaan. Tutkimusta peratessa on kuitenkin syytä olla tarkkana: erityisesti osa­joukkoja tarkastellessa on olemassa vaara, että mielen­kiintoiselta näyttävä tulos on vain pienen otannan synnyttämä tilasto­poikkeama.

Harmi kyllä tällä hetkellä yksi noista poikkeamista näyttää istuvan maan hallituksessa.

P.S. Politbyroo-podcastissa on valmistauduttu edus­kunta­vaaleihin haastattelemalla puolueita. Mukana myös Sininen tulevaisuus.