Kun Perussuomalaiset viime kesänä hajosi, takana oli rankka vuosi. Jytkyn jälkeen suosio oli hiipunut, ja viimeistään vuoden 2015 hallitusvastuu ja Syyrian sodan poliittinen todellisuus olivat pudottaneet puolueen iloisesti alle kymmenen prosentin kannatukseen.
Moni pohdiskeli, miten puoliskoille kävisi. Uuden vaihtoehdon alku oli kankea; uuden puolueen perustaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä hallituspaikkojen sumpliminen varsinaisesti herättänyt luottamusta.
Kun puoluetta ei ollut vielä olemassa eikä ryhmittymällä edes varsinaista nimeä, saattoi kannatuskyselyjen tuloksia selitellä tuntemattomuudella. Nyt on kuitenkin vuosi vierähtänyt, ja Sinisen tulevaisuuden menneisyys näyttää tältä:
Meillä on eduskunnassa puolue, joka pitää hallituksessa viittä ministerin paikkaa. Sen lähin nimetty vastustaja kannatuskyselyissä on virhemarginaali, jolta puolue on ottanut kuonoon aika tarkkaan koko olemassaolonsa ajan.
Häiriö mittauksissa
Sinisen tulevaisuuden eriskummallinen asema pulpahti mieleeni eilen, kun Yle uutisoi suomalaisten Trump-näkemyksistä. Muutaman kysymyksen kyselytutkimuksessa oli saatu muun muassa tällainen tulos:
En ole millään tasolla poliittisen tutkimuksen, kyselytutkimusten tai tilastotieteen ammattilainen. Siitä huolimatta väittäisin, että on melko harvinaista, että kaikki jotakin puoluetta äänestävät vastaajat ovat yhtä mieltä edes puolueen ydinkysymyksistä, saati sitten niiden ulkopuolisista asioista.
Kysymys koskee Trumpin ympäristöpolitiikkaa, joten olisi luontevaa, että siihen suhtautuisivat kriittisimmin Vihreiden kannattajat. Ylen jutun perusteella edes Vihreissä ei kuitenkaan olla asiasta niin yksimielisiä, että se olisi päässyt asiassa kärkipuolueeksi.
Ei. Hiukan yllättäen tässä kyselyssä Suomen vihrein puolue onkin Sininen tulevaisuus, jonka tunnetuin avaus tällä saralla koskee takiaisia.
Ohuella pohjalla
Ylen Taloustutkimuksella teettämään Trump-kyselyyn on vastannut 1 012 henkilöä. Samaisen pajan viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa Sinisen tulevaisuuden kannatus oli 1,1 prosenttia.
Jos kannatuksen siirtäisi suoraan Trump-kyselyyn, Sinisen tulevaisuuden kannattajia olisi siis 11 kappaletta. Paitsi, jos kysely noudatti puoluekannatusmittauksen kaavaa, jossa kantansa ilmoitti vain 63,1 prosenttia vastaajista; tällöin sinisiä vastaajia olisi noin seitsemän.
Aivan näin synkeä tilanne tuskin on, sillä toisessa infografiikassa kerrotaan, että 48 prosenttia puolueen kannattajista on sitä mieltä, että Trump on kärjistänyt yhteiskunnallista keskustelua. Pienin järkevä vastaajamäärä, jolla tuota prosenttia kehtaisin käyttää, on 21 vastaajaa.
Onko se sitten riittävästi? Jaa-a. Ainakin sillä voi saada yllättävän vaihtelevia tuloksia – sinisten kannattajat kun kuitenkin mainitaan perussuomalaisten rinnalla Trump-myönteisimpinä vastaajina.
Kummallinen kysely
Koko Yleisradion kysely on jollain tapaa kummallinen. Sen lisäksi, että kaikki Sinisen tulevaisuuden kannattajat ovat yhtä mieltä Trumpin ympäristövaikutuksista, parissakin kysymyksessä väitteen kanssa vähiten samaa mieltä olleelta puolueelta on löytynyt tukea kokonaisen nollan prosentin verran.
Tarkoittaako se, että kukaan kyseisen puolueen kannattajista ei ollut samaa mieltä väitteen kanssa? Vaikea sanoa. Oliko kysely kyllä-ei-tasoinen, vai saattoiko vastaaja olla väitteestä osapuilleen samaa mieltä tai aavistuksen eri mieltä? Jaa-a.
Jutussa on kaikesta päätellen pyritty tekemään tutkimusraportista mielenkiintoisia havaintoja. Nämä havainnot sitten esitetään infografiikkoina, joihin on poimittu vakioelementiksi eniten ja vähiten esitettyä väitettä kannattaneet puolueet.
Lopputulos on vino.
Nyt ehkä tiedämme, että kenenkään Vasemmistoliiton kannattajan mielestä Trump ei ole tehnyt maailmasta turvallisempaa, tai että 40 prosenttia perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että Trump on vahvistanut Yhdysvaltain asemaa.
Sen sijaan meillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä Trumpista ajattelevat SDP:n, Kokoomuksen tai Keskustan kannattajat. Kristillisdemokraateista tiedetään, että ingressin mukaan he suhtautuvat Trumpiin suopeimmin; sitä, miten tähän johtopäätökseen on päädytty, ei kuitenkaan kerrota.
Uutinen on vain joukko datan sirpaleita, joten on vaikea sanoa, mitä varsinaisessa kyselytutkimuksessa sanotaan. Tutkimusta peratessa on kuitenkin syytä olla tarkkana: erityisesti osajoukkoja tarkastellessa on olemassa vaara, että mielenkiintoiselta näyttävä tulos on vain pienen otannan synnyttämä tilastopoikkeama.
Harmi kyllä tällä hetkellä yksi noista poikkeamista näyttää istuvan maan hallituksessa.
P.S. Politbyroo-podcastissa on valmistauduttu eduskuntavaaleihin haastattelemalla puolueita. Mukana myös Sininen tulevaisuus.