Geenimanipuloitu allekirjoitus

Ranskalainen molekyylibiologian professori Gilles-Éric Séralini on tunnettu ankarasta geenimanipulaation vastaisuudestaan sekä kyseenalaisista tutkimuksistaan kyseisellä alalla.

Nyt Séralini on taas uutisotsikoissa – ei toki mitenkään näkyvästi, mutta muun muassa March Against Monsanto, Natural News, Global Research, AnonHQ ja nippu muita kauniisti sanoen epämääräisiä sivustoja on poiminut Séralinia puolustavan nettisivuston tiedotteen voitosta lakituvassa ja käyttänyt sitä tekosyynä maalailla salaliittoteorioita.

Séralini on siis käynyt Ranskassa viime vuosina pariinkin kertaan oikeutta liittyen siihen, kuinka pahasti saa sanoa, jos näyttää siltä, että tieteellinen tutkimus ei tarkkaan ottaen ole kovin tieteellinen. Tiedote yhdistää oikeuskäsittelyn geenimanipuloitujen kasvien hyväksyntään:

Marraskuun 25. päivänä 2015 Pariisin oikeusistuin tuomitsi Marc Fellousin, Ranskan molekyylibiologisen tekniikan komission [CGB] entisen puheenjohtajan, väärennöksestä ja väärennöksen käytöstä kunnianloukkausoikeudenkäynnissä, jonka hän hävisi professori Gilles-Éric Séralinille. Molekyylibiologisen tekniikan komissio on hyväksynyt monia geenimanipuloituja viljelykasveja tuotantoon.

Séralini’s team wins defamation and forgery court cases on GMO and pesticide research, 27.11.2015

Samassa tiedotteessa kerrotaan myös Marianne-lehden ja sen toimittajan Jean-Claude Jailletten saamasta kunnianloukkaustuomiosta. Tästä vedetään Forbes-lehden kolumnisti Henry I. Millerin kautta yhteydet tupakkateollisuuteen.

Solvausta tieteen nimissä

Oikeudessa ei tietenkään määritelty, onko Séralinin tutkimus tieteellisesti pätevää. Ylipäätään oikeudessa ei tehdä tiedettä. Siellä pohdittiin vain, onko Séralini kokenut lailla tuomittavaa vääryyttä.

Mariannen tapauksessa kyse on tuosta surullisen kuuluisasta rottakokeesta5, jota toimittaja kuvasi “tieteelliseksi petokseksi, jossa menetelmät valjastettiin vahvistamaan ennalta määrättyjä tuloksia”. Vihjaus tarkoituksellisesta vääristelystä oli ilmeisesti liikaa, ja niinpä toimittaja tuomittiin.

Osittain samasta on kyse myös Fellousin kohdalla. Séralini julkaisi vuonna 2007 artikkelin1, jossa käytiin läpi Monsanton MON 863 -maissin hyväksymistestauksen dataa. Séralinin mukaan maissi vahingoitti rottien maksaa ja munuaisia. Vuonna 2009 hänen perustamansa CRIIGEN julkaisi uuden artikkelin, jossa tutkittiin MON 863 -maissin lisäksi kahta muuta GMO-maissia ja päädyttiin samaan lopputulokseen.2

Aihetta käsiteltiin ranskalaisessa terveyttä käsittelevässä tv-ohjelmassa, josta suivaantuneena Ranskan kasvibioteknologian yhdistys (AFBV) lähetti paikalliselle valvontaviranomaiselle tulikivenkatkuisen kirjeen. Séralini kuvattiin “anti-GMO-aktivistiksi, joka väittää olevansa riippumaton vaikka saa rahoituksensa Greenpeacelta” (lähde). Jo aiemmin samainen yhdistys oli julkaissut lehdistötiedotteen, jossa harmiteltiin “tieteen joutuneen henkilökohtaisen tai ideologisen vakamuksen palvelukseen” ja kerrottiin Séralinin tulosten olevan kauttaaltaan tiedeyhteisön hylkäämiä.

AFBV:n pomona toimii Marc Fellous – geneetikko, professori ja vankka bioteknologian puolestapuhuja. Séralini ryhtyi hyökkäykseen ja haastoi AFBV:n ja Fellous’n oikeuteen kunnianloukkauksesta. Tammikuussa 2011 Fellous tuomittiinkin kunnianloukkauksesta.

Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän, sillä Séralini huomasi, että Fellous’n puolustuksen papereissa olleissa kahdessa kirjeessä professori Charles Sultanin allekirjoitukset näyttivät epäilyttävän samanlaisilta. Ilmeisesti toinen kirjeistä oli aito, toinen monistettu.

Séralini haastoi Fellous’n udelleen oikeuteen, tällä kertaa väärennöksestä. Toistaiseksi olemme täysin Séralinin leirin tietojen varassa, mutta näyttää siis siltä, että Fellous oltaisiin toteamassa syylliseksi.

Entäs se tiede?

Séralini on julkaissut useita artikkeleita, joiden mukaan geenimanipulaatio ja sen yhteydessä käytetyt torjunta-aineet aiheuttavat erinäisiä terveysongelmia. Tulokset on poikkeuksetta torjuttu.

Vuoden 2007 artikkeli otettiin sinällään vakavasti. Euroopan komission pyynnöstä ruokaturvallisuusviranomainen EFSA arvioi maissin uudelleen. Sen mukaan Séraliniin tilastolliset menetelmät olivat puutteellisia ja aiempi arvio maissin turvallisuudesta pätee.3

Vuoden 2009 kolmen maissin artikkeli arvioitiin myös EFSA:ssa ja todettiin tilastollisesti yhtä puutteelliseksi kuin Séralinin aiempi paperi. Esitetyt johtopäätökset eivät vastanneet dataa (pdf).

Vuoden 2012 rottakoe vedettiin pois Food and Chemical Toxicology -lehdestä kritiikin jälkeen.4 Sama paperi julkaistiin uudelleen Environmental Sciences Europe -lehdessä,5 mutta kritiikki ei vaiennut. Eikä ihme, sillä paperista osoitettiin ongelmia monella tasolla, mutta uudelleenjulkistuksessa sen sisältö ei olennaisesti muuttunut eikä uusi julkaisija sitä uudelleen tarkistuttanut.

Viime kesänä julkaistussa tutkimuksessa Séralini vaihtoi suuntaa: tutkimuksen perusteella kaikessa rotanruuassa on epäpuhtauksia ja geenimanipuloituja aineksia, joten kaikki toksikologiset tutkimukset ovat epäluotettavia.6 Tätäkin tutkimusta on kritisoitu rankasti – jos koe-eläinten tyypilliset sairaudet johtuisivat ruuasta, luulisi tiedemiesten huomanneen vuosikymmeniä käytettyjen rottakantojen ominaisuuksien muuttuneen. Kyllä, se iänikuinen EFSA antoi hylsyn tällekin artikkelille.7

Tätä tutkimusta ei suunniteltu tieteelliseksi kokeeksi.

Glöckner & Séralini8

Tuorein artikkeli tammikuulta käsittelee geenimanipuloidulla ruualla syötettyjen nautojen kuolleisuutta ja maidon tuotantoa.8 Valitettavasti artikkelin nigerialaisen julkaisijan, Scholarly Journal of Agricultural Sciencen, domain-rekisteröinti umpeutui, ja tätä kirjoittaessa kaista on loppu. Artikkelin toinen kirjoittaja on kyseisiä nautoja ruokkinut ja kasvattanut maanviljelijä, ja koko paperi perustuu yhden maatilan kokemuksiin muutaman vuoden ajalta. Samaan aikaan toisaalla sadan miljardin eläimen datasta päädyttiin lopputulokseen, että geenimanipuloidulla ruualla ei ole terveysvaikutuksia.9

Daavidin narratiivi

Séralinin käymillä – ja voittamilla – oikeudenkäynneillä ei ole mitään tekemistä hänen tutkimustensa luotettavuuden kanssa. Yllä mainituille artikkeleille on yhteistä se, että niistä on toistuvasti osoitettu kehnoja koejärjestelyjä, puutteellisesti kuvattuja menetelmiä, vajaata dataa ja virheellisiä tilastometodeja.

Voi tietenkin olla, että Séralini on oikeassa ja kaikki muut väärässä. Ehkä glyfosaatti todella aiheuttaa sisäelinvaurioita ja muiden tiedemiesten tutkimukset ovat puutteellisia. Jos näin on, havainnot luulisi olevan helpohko toistaa isommilla koeryhmillä ja vedenpitävillä menetelmillä. Ehkä tutkimuksia ei silloin tarvitsisi antaa nigerialaisten saalistajajulkaisijoiden julkaistavaksi.

Tiedemiehen syyttäminen tulosten tietoisesta vääristelystä on vakava asia, jolle olisi syytä olla näyttöä. Vaikka tiukkojen sanojen käyttämisen vielä hyväksyisi, allekirjoituksen väärentäminen oikeudenkäynnin todistusaineistoon ei ole millään mittarilla ok.

Séralini on saavuttanut vaihtoehtopiireissä jonkinlaista sananvapauden esitaistelijan mainetta. Hänet nähdään kaltoinkohdeltuna pilliinviheltäjänä, joka yksin taistelee korruptoitunutta tiedemaailmaa ja maatalouskorporaatioita vastaan. Jos tieto väärennöksestä pitää paikkansa, se vahvistaa entisestään tätä narratiivia. Ei tieteen näin pidä toimia.

1 Séralini, de Vendômois, Cellier D: New Analysis of a Rat Feeding Study with a Genetically Modified Maize Reveals Signs of Hepatorenal Toxicity (Arch Environ Contam Toxicol 2007), doi:10.1007/s00244-006-0149-5

2 de Vendômois, Roullier, Cellier, Séralini: A Comparison of the Effects of Three GM Corn Varieties on Mammalian Health (Int J Biol Sci 2009), doi:10.7150/ijbs.5.706

3 EFSA review of statistical analyses conducted for the assessment of the MON 863 90-day rat feeding study (EFSA 2007), doi:10.2903/j.efsa.2007.19r

4 de Souza & Oda: Letter to the Editor (Food Chem Toxicol 2013), doi:10.1016/j.fct.2012.10.057

5 Séralini et al: Republished study: long-term toxicity of a Roundup herbicide and a Roundup-tolerant genetically modified maize (Environ Sci Eur 2014), doi:10.1186/s12302-014-0014-5

6 Mesnage et al: Laboratory Rodent Diets Contain Toxic Levels of Environmental Contaminants: Implications for Regulatory Tests (PLoS One 2015), doi:10.1371/journal.pone.0128429

7 Review of results published by Mesnage et al. (2015) in PLoS ONE and the laboratory findings communicated by Dr Samsel to Farm Wars (EFSA 2015), doi:10.2903/j.efsa.2015.4258

8 Glöckner & Séralini: Pathology reports on the first cows fed with Bt176 maize (1997–2002) (SJAS 2016), PDF

9 Van Eenennaam & Young: Prevalence and impacts of genetically engineered feedstuffs on livestock populations (J Anim Sci 2014), doi:10.2527/jas.2014-8124

P.S. Italiassa oikeus tosiaan päätti vuonna 2012, että rokotteet aiheuttava autismia. Hiukan vähemmälle huomiolle jäi, että tuo oikeuden päätös kumottiin vuonna 2015.

comments powered by Disqus