Tivi uutisoi viime viikolla, että tekoälytaidot nostavat palkkoja. Uutinen perustui PwC-konsulttiyhtiön raporttiin, jossa analysoitiin yli miljardi työpaikkailmoitusta maailmanlaajuisesti.
Ja voi pojat, kyllä tuo raportti lupaakin paljon. Sen mukaan tekoälylle altistuvilla toimialoilla liikevaihto on kasvanut työntekijää kohden 27 prosenttia, kun verrokkialoilla kasvu on ollut vain yhdeksän prosenttia. Samaan aikaan tuottavuus kasvaa, ja kaiken lisäksi työntekijöiden määrä kasvaa. Raportin aliotsikon mukaan “tekoäly tekee ihmisistä entistä arvokkaampia”.
Työpaikkojen määrä… pienenee?
Itse raporttia lukemalla tekoälyn auvosta syntyy paljon hähmäisempi kuva. Näin tekoälylle altistuneella alalla työntekijän asema luonnollisesti kiinnostaa, ja niinpä lähdin kaivamaan tietoa työpaikoista. Raportin mukaan
- Tekoälyä käyttävien työntekijöiden palkat nousevat jopa kaikkein helpoimmin automatisoitavissa työtehtävissä
- Työpaikkojen määrä kasvaa myös tekoälylle altistuneimmilla aloilla
- … Vaikkakin hitaammin kuin vähiten altistuvilla aloilla
- … Ja ICT-asiantuntijatehtävissä työpaikkojen määrä vähenee.
Raportin mukaan muodollisen koulutuksen merkitys vähenee, kun osaajia tarvitaan ja tekoäly “demokratisoi osaamisen”. Työntekijöiden ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä palkat kasvavat tekoälyaloilla tuplasti nopeammin kuin vähiten tekoälyä käyttävillä aloilla, ja neuvotteluasemakin on hyvä.
Mielenkiintoista kyllä, tekoäly näyttää vaikuttavan erityisesti naisvaltaisiin aloihin: kaikissa PwC:n analysoimissa maissa tekoälyaloilla työskenteli enemmän naisia kuin miehiä. Tämä tarjoaa naisille suuren mahdollisuuden – tosin näyttää siltä, että he eivät tartu siihen, sillä naisten tekoälytaidot ovat PwC:n aiemman tutkimusraportin mukaan miehiä heikommat.
Lopulta raportti vielä korostaa, että tekoälytaitoja vaativien työpaikkojen määrä kasvaa samaan aikaan, kun työpaikkojen kokonaismäärä vähenee.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Jos raportin väitteitä lukee kokonaisuutena, on selvää, että ne kaikki eivät yksinkertaisesti voi olla yhtä aikaa totta.
Miten on mahdollista, että “tekoälyä vaativien työpaikkojen määrä kasvaa kutistuvilla työmarkkinoilla”, kun samaan aikaan raportin mukaan kaikilla aloilla työpaikkojen määrä kasvaa – ja niillä aloilla, joihin tekoälyä soveltuu heikoimmin, määrä kasvaa merkittävästi nopeammin kuin tekoälylle altistuneimmilla aloilla?
Miten raportti voi sanoa, että työpaikkojen määrä kasvaa jopa kaikkein automatisoitavimmilla aloilla, kun samaan aikaan se kertoo ICT-alan olevan yksi tekoälyn varhaisista hyödyntäjistä – ja ICT-asiantuntijoiden olevan konekirjoittajien ohella ainut työntekijäryhmä, joiden määrä vähenee?
Väite tekoälytaitojen palkkaa kasvattavasta vaikutuksesta perustuu esimerkiksi kehotemuotoilun (prompt engineering) esiintymiseen työpaikkailmoituksissa. Muistaako kukaan kehotemuotoilua enää viiden vuoden päästä? Muistaako kukaan sitä nyt? Voiko edes pöhinäkonsultti oikeasti väittää tällaisen, optimistisestikin ajatellen siirtymäajan taidon olevan kovaa valuuttaa työmarkkinoilla – erityisesti, kun samaan aikaan annetaan ymmärtää työnantajien himoitsevan entistä vähemmän koulutettuja työntekijöitä?
Vaikka raportti kertoo tarinaa tuottavuusloikasta, se on nimenomaan sitä: tarinoita. Raportti tekee ympäripyöreitä analyyseja korkealla tasolla. “Tuottavuus” ei tarkoita, että työntekijät saisivat aikaan aiempaa enemmän, vaan näkökulma on johdon ja osakkeenomistajien: tuottavuutta mitataan liikevaihdon kasvuna per työntekijä.
Kun puhutaan liikevaihdon kasvusta, verrataan eri aloja keskenään – ohjelmistotuotantoa verrataan metsätalouteen. Missään kohtaa raporttia ei käsitellä sitä, mikä näiden alojen ero oli ennen tekoälyhypen nousua. Ainut viittaus tähän on graafi, jonka mukaan AI-alojen liikevaihto on kasvanut vauhdilla vuoden 2022 jälkeen, kun ChatGPT 3.5 julkaistiin.
Itseäni kiinnostaisi, kuinka suuri osuus tuosta kasvusta johtuu esimerkiksi siitä, että vuonna 2022 elettiin yhä koronapandemian jälkimaininkeja. Mikä osuus liikevaihdon kasvulla on siinä, että tekoälyyn on investoitu aivan järjettömiä summia? Kuvaileeko raportti itse asiassa ikiliikkujaa, jossa “tekoäly kasvattaa liikevaihtoa”, koska alat, jotka tuottavat tekoälypalveluja, ovat raportin kruununjalokiviä?
Tekoälyä käytännössä
Jos haetaan esimerkkejä siitä, miten tekoäly vaikuttaa käytännössä, hakemattakin tulee mieleen Microsoft.
Yhtiön toimitusjohtaja kertoi pari kuukautta sitten, että jopa 30 prosenttia yhtiön koodista on tekoälyn kirjoittamaa. Viikko sitten uutisoitiin, kuinka johto pakottaa työntekijät käyttämään tekoälyä, ja muutama päivä sen jälkeen Microsoft irtisanoo tuhansia työntekijöitä.
Samainen Microsoft työntää tekoälyä väkisin myös muille: yhtiö julkaisi toukokuun puolivälissä palvelun, jolla yhtiön Copilot-tekoäly auttaa tekemään GitHub-palvelussa oleviin ohjelmistoprojekteihin muutospyyntöjä. Tämä synnytti välittömästi pienimuotoisen vastalausekampanjan, sillä näyttää siltä, että projektien ylläpitäjät eivät voi botin toimintaa estää.
Jos botti todella olisi työkalu, jolla voi tehdä bugiraportteja “aiempaa helpommin ja nopeammin, laadusta tinkimättä”, kuten Microsoft sitä mainostaa, ongelmaa ei ehkä olisi. Käytännössä se kuitenkin tuottaa vain lisää hallintokuormaa ennestäänkin ylikuormittuneille avoimen lähdekoodin projektien ylläpitäjille.
Curl-kehittäjä Daniel Stenberg on useaan kertaan kertonut bugiraporteista, joissa tekoälyllä raportoidaan virheitä kuvitteellisissa ominaisuuksissa. Kun Stenberg itse kokeili bottia, se tuotti pyynnöstä raportin “katastrofaalisesta haavoittuvuudesta” – jota ei tietenkään ole olemassa. Useissa projekteissa on nähty muutospyyntöjä, joihin on liitetty kymmeniätuhansia rivejä koodia toteuttamaan jotakin, jonka tarkoituksesta ei saa selvää. Mitä tämä tarkoittaa kyseisten projektien tuottavuudelle?
Entä puhutaanko tekoälyjen kouluttamisesta? Kielimallien toiminta perustuu valtavaan määrään dataa, joka sille on opetettu. Esimerkiksi Meta käytti oman tekoälymallinsa opettamiseen piraattikirjastoa saadakseen kielimallille mahdollisimman laajan pohjan.
Juuri nyt, tälläkin hetkellä, lukuisat tekoälyfirmat pyrkivät imemään kaiken saatavilla olevan datan kitusiinsa. Tämä näkyy jälleen kerran kiusallisen selvästi avoimen lähdekoodin sovelluksissa – SourceHutin perustaja Drew DeVault kirjoitti maaliskuussa, kuinka palvelu tippuu verkosta kymmeniä kertoja viikossa, koska tekoälyfirmojen botit ylikuormittavat palvelimet. Toukokuun lopussa OpenStreetMapin wiki-sivusto jumitteli, kun jonkin tekoälyfirman botti hyökkäsi sitä vastaan tuhannen auringon voimalla. Jotkut projektit ovat päätyneet poistamaan lähdekoodinsa kokonaan julkisesta internetistä.
Työkaluja tekoälybottien karkottamiseen on kehitetty useita. Nepenthes ja Iocaine ovat hunajapurkkeja, joiden on tarkoitus saada botit kuluttamaan aika ja resursseja roskaan. Anubis teettää selaimella laskennallisen tehtävän, jonka tarkoitus on joko pysäyttää botit tai ainakin tehdä niiden käytöstä kalliimpaa. Jopa Cloudflare on julkaissut oman työkalunsa suojaamaan sivustoja AI-kaivureilta.
Kasvattaako tämä kaikki tekoälylle alttiin alan liikevaihtoa? Lisääkö tämä tuottavuutta?
Lopputuloksena on ylimääräistä työtä sekä ylläpitäjille että käyttäjille. Sivustojen käytettävyys heikkenee, kun ihmiset pakotetaan hyppimään renkaiden läpi, jotta botit saataisiin pidettyä edes jotenkuten aisoissa. Ja kaikki tämä on taistelua tuulimyllyjä vastaan: tekoälyfirmoilla on vakaa aikomus imeä itseensä kaikki maailman sisältö ja miljardeja rahaa takaamassa, että niin myös tapahtuu.
Mitä tällä sitten saadaan? No ainakin sillä saadaan lisää ilmastonmuutosta. Tekoälyn vaatimat datakeskukset kuluttavat valtavan määrän sähköä, joka entistä useammin tuotetaan esimerkiksi kaasulla. Konesalien jäähdyttäminen puolestaan uhkaa jo Euroopankin vesivaroja.
Varsinaiselta toiminnallisuudeltaan tekoäly on edelleen lähinnä koneistettu Dunning-Kruger-efekti – palvelu, joka antaa vakuuttavasti vastauksia, ovat ne sitten kuinka vääriä tahansa. Julkaisijoille se tarkoittaa entistä vähemmän sivustolla kävijöitä. Ja ensi viikolla on luvassa taas hiukan heikompaa yksityisyydensuojaa.
Kasvaako toimittajien tuottavuus, kun lehtiartikkelien sijaan lukijoille tyrkytetään juttuja väärin lainaavia tiivistelmiä? Nouseeko palkka, kun Googlen tekoäly pääsee lukemaan Whatsapp-viestisi? Emme ehkä koskaan saa tietää.
P.S. Ehkä vitsikkäimmästä päästä tekoälyartefakteja on koneoppimisesta kertova oppikirja, jonka lähteet ovat hallusinoituja.
P.P.S. Raportin kuvaajat vertailevat kehitystä vuoteen 2024 ainakin vuosista 2018, 2019, 2022 ja 2023. Kun eri konteksteissa valitaan eri verrokkivuosi, on viestiäkin helpompi räätälöidä halutuksi.
P.P.P.S. En tiedä, oletteko huomanneet, mutta blogini sivuilla kielletään sisällön käyttäminen tiedonlouhintaan – kuten vaikkapa tekoälyn opettamiseen. En usko tällä olevan vaikutusta mihinkään, mutta ehkä se hiukan lämmittää, että sivunryystäjät eksplisiittisesti rikkovat omien sivujeni kohdalla lakia.