Oikeusministeriö tiedotti eilen tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisnuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla.
Tänään 3.9.2024 Helsingin Sanomat päätti ottaa uutiseen hiukan toisenlaisen tulokulman.
Heti otsikossa kerrotaan, että miehet sijoittavat ja säästävät naisia enemmän, ja sama jatkuu myös itse uutisessa. Miehet sijoittavat reilusti enemmän niin osakkeisiin kuin joukkovelkakirjoihin ja sijoitusrahastoihinkin.
Ja kyllähän kyselytutkimus tosiaan näin sanoo, mutta se ei ole ihan kaikki, mitä tutkimuksessa havaittiin.
Naisten taloustaidot ovat miehiä paremmat
Myös Helsingin Sanomat kertoo, että naisten talousosaaminen on tutkimuksen mukaan miehiä parempaa. Tämä on jo yksinään asia, jonka olisi voinut laittaa otsikkoon – stereotypiahan kertoo, että talousosaaminen on nimenomaan miesten heiniä. Nostamalla miesten sijoitusinnon otsikkoon lehti osaltaan vahvistaa tätä stereotypiaa.
Jossain määrin mielenkiintoisempaa on kuitenkin se, miten ero sijoitusinnossa puetaan itse jutussa:
Osaamiserosta huolimatta nuoret miehet kokevat taloudellisen hyvinvointinsa ja taloudenhallintansa paremmaksi kuin samanikäiset naiset. Kyselyssä miehet ilmoittivat esimerkiksi sijoittaneensa osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin kolme kertaa ja sijoitusrahastoihin liki kaksi kertaa yleisemmin kuin naiset.
Tutkimus: Nuoret miehet säästävät… (HS 3.9.2024)
Miksi “osaamiserosta huolimatta”? Kun tutkimuksessa on havaittu naisten olevan talousosaamisessa miehiä vahvempia, loogisempi muotoilu saattaisi olla “osaamiserosta johtuen”.
Tähän loppupäätelmään vihjataan itse asiassa jutun edellisessä kappaleessa: “Miehet ottavat enemmän taloudellisia riskejä ja kokevat myös epäonnistumisia erityisesti digitaalisissa ympäristöissä, joissa naiset toimivat varovaisemmin”, lehti siteeraa oikeusministeriön tiedotetta.
Tutkimuksen mukaan yli neljäsosa miehistä katuu ostoksiaan, on tehnyt huonoja sijoituspäätöksiä ja on tullut huijatuksi sekä verkko-ostoksissa että sijoituksissaan.
Tämä ei suoranaisesti ole käyttäytymistä, josta kannattaisi ottaa mallia. Vaan koska sijoittaminen ja oman onnen seppäily on niin oleellinen osa nykyistä talouskeskustelua, toimittajan kätösissä se, että naiset ovat osaavampia ja toimivat varovaisemmin muuttuu huonoksi asiaksi.
Tietämyksen taso
Helsingin Sanomat kertoo, että “korkeasti koulutettujen vanhempien jälkikasvulla osaaminen on parempaa kuin matalasti koulutettujen”. Tämä on totta, mutta mielenkiintoista on myös, mitä lehti jättää kertomatta: niillä, joiden lapsuuden koti oli tai on vähävarainen, oli muita parempi taloustietämys.
Tässäkin lehdellä olisi ollut tilaisuus murtaa yhdenlaisia myyttejä; aika tarkkaan jokainen köyhyyttä koskeva uutinen kerää kommenttiraidan, jossa vähävaraisia syyllistetään taloustilanteestaan ja annetaan naiiveja säästövinkkejä ylenkatseisesta asemasta.
Tutkimus vihjaa, että kyse ei ole tiedon puutteesta: vähävaraisessa perheessä tunnetaan kyllä talouden lainalaisuudet, sillä he joutuvat elämään niiden kanssa. Vähävaraisuus on rahan, ei tiedon puutetta.
Tämä tilaisuus kuitenkin jätetään käyttämättä.
Otsikkoon olisi voitu myös nostaa se, kuinka useampi kuin joka yhdeksäs mies ilmoittaa jakavansa pankkitunnuksensa kavereilleen. Tai kuinka 28,1 prosenttia miehistä kuvittelee kryptovaluuttojen olevan säästämisen tai sijoittamisen tapa. Tai kuinka yli kolmannes miehistä ajattelee, että korkea riski tarkoittaa mahdollisuutta tehdä rahaa.
Ei nostettu.
Mihin naisten rahat menevät?
Tutkimuksessa mukaan naiset tosiaan säästävät ja sijoittavat kautta linjan miehiä vähemmän.
Pienenä puutteena on, että koska tarjolla on tällä hetkellä vain yhteenveto tutkimuksesta, emme tiedä, kuinka moni nainen säästää jonkin verran tai edes vähän. Nyt esitetyn perusteella rahaa ei kuitenkaan kerry edes lompakkoon, joten mihin se oikein menee?
Tätä ei tarjolla oleva materiaali kerro, mutta heitän ilmoille pelottavan ajatuksen: entäpä jos sitä rahaa ei ole. Ovatko naiset keskimäärin pienituloisempia kuin miehet? Kakkiiko karhu metsään? Säästäminen on yllättävän vaikeaa, jos kaikki raha kuluu elämiseen.
Raportissa kerrotaan kyllä, onko vastaajan lapsuudenkoti vähävarainen, mutta ainut vihjaus kyselyyn vastanneiden taloudelliseen tilanteeseen on vastaajien näppituntuma siitä, onko heillä enemmän vai vähemmän rahaa kuin heidän kavereillaan. Missään ei kerrota, mitä taustamuuttujia on kerätty ja miten niitä on ristiintaulukoitu.
Vastauksia jatkokysymyksiin saamme kuitenkin aikaisintaan myöhemmin syksyllä, kun aiheesta julkaistaan raportti valtioneuvoston julkaisusarjassa, tai ehkä vuonna 2025, kun tutkimus poikii tieteellisiä artikkeleita.
P.S. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan “miesten taloudellinen toiminta on tuottoisampaa”. Tutkimusyhteenvedossa ei kuitenkaan mainita, että toteutuneista tuotoista olisi kysytty mitään.
P.P.S. Yhteenvedossa puhutaan taloustaidoista, taloustietämyksestä ja talousosaamisesta. Näiden eroa ja päällekkäisyyksiä ei selitetä.
P.P.P.S. Sen sijaan, että oikeusministeriö haluaa “vahvistaa nuorten naisten taloudellista toimijuutta”, se voisi myös vahvistaa hyvinvointivaltiota, jotta ihmisarvo ja yhteiskunnassa pärjääminen eivät olisi kiinni henkilökohtaisesta sijoitusstrategiasta. Nyt kuitenkin kävi näin.